keskiviikko 30. joulukuuta 2020

Niin ne vuoden 2020 tavoitteet...

Viime tammikuussa sitä tuli taas asetettua tavoitteita ja kesäkuussa niiden osalta näytti vielä ihan kohtuulliselta. Elämässä sitä kuitenkin sattuu kaikenlaista ja tänä vuonna "pieni" tauonpoikanen pääsi yllättämään ja laittamaan myös virtuaaliset suunnitelmat uusiksi. Käydään nämä nyt tästä alta pois, jotta voin alkaa miettiä seuraavan vuoden, 2021, tavoitteita tälle harrastukselle.

Moana part breds

  • pidä kasvattilista CAS-vuosittain ajan tasalla okei, tämä on onnistunut melkein. Huijasin sen verran, että siirsin joitakin suunniteltuja (mutta vielä nimeämättömiä ja sivuttomia!) kasvatteja seuraavalle vuodelle, mutta kyllä tämä muuten voidaan katsoa täytetyksi ja siten vihreäksi, koska ei tähän listaukseen muuten saada yhtään vihreää!
  • pidä ponien kisakalenterit CAS-vuosittain ajan tasalla (=kalentereiden päivitys min. 4krt/vuodessa) hahahahaaaa, en ole päivittänyt kisakalentereita kai kertaakaan tänä vuonna, joskin keskeytin kilpailemisen kokonaan joskus kesällä. Erittäin punainen. Odotan jo kauhulla tätä päivitysrupeamaa.
  • yksi viiden kutsun kilpailurypäs joka kuukausi alkuvuosi meni hyvin, mutta sitten tämä lässähti. Hyvä tavoite silti edelleen, mutta valitettavasti ei onnistunut tällä kertaa.
  • luetteloi tärkeät, säilytettävät ori- ja tammalinjat aloitin tätä alkuvuodesta, mutta on jäänyt sittemmin muiden kiireiden alle. Ei tätä kehtaa laittaa enää edes puoliksi suoritetuksi.
  • ensimmäinen pitkäsukuinen (yli 4-polv.) kasvatti, jonka isä- tai emälinja on kokonaan Moanan omaa kasvatusta taas: hyvä tavoite, mutta odottaa edelleen toteutusta.
  • älä päästä ponimäärää yli 300 tähän on pakko sanoa, että en ole nyt aivan varma Moanan todellisesta ponimäärästä, mutta VRL ilmoittaa 278 eli sovitaan tämä onnistuneeksi! Luvusta ei toki puutu kuin juuri loppuneen CAS-vuoden kasvatit ja kourallinen vielä rekisteröimättömiä tuontiponeja, mutta ei anneta niiden nyt häiritä!

Juksula

  • tee lista tallin vaatimista päivitystoimenpiteistä ja seuraa listaa hei, lista on tehty! Sitä ei kyllä ole seurattu eikä siitä ole edes toteutettu ensimmäistäkään kohtaa, mutta se on silti tehty! Ja on jopa edelleen tallessa.
  • hanki ne työhevoset!! ... joo, ei.
  • järjestä vähintään yhdet WRJ- ja TYH-kilpailut ei varmaan tarvitse edes sanoa, ettei ole toteutunut.
  • välillä voisi vaikka kasvattaakin jotain eli (ainakin) suunnittele uusia juksulalaisia hih, ei todellakaan. En ole edes unissani miettinyt tällaisia. Tänä vuonna Juksulaan ei ole tainnut syntyä yhtäkään kasvattia, ellei sitten ensivuonna synny joitakin takautuvasti.

Moana farm

  • hyödynnä maatilaa ponien päiväkirjamerkinnöissä vihreää, vihreää! Olen kirjoittanut ainakin kymmenkunta maatilan läpi tai ohi kulkevaa maastoretkitarinaa ja idealaatikossa on varastossa vähän erilaisempiakin päiväkirjamerkintöjä maatilaa hyödyntäen.
  • hanki aasi, muuli/muuliaasi ja karjahevonen yhtenä päivänä selasin tallentamiani aasi-kuvia läpi, mutta se ei varmaan riitä edes puoliksi suoritettuun.

Blogi

  • vuoden 2020 top5 hmm. Blogi kärsi muun harrastuksen ohessa tauostani ja vuoden aikana olen kirjoittanut surkeat 20 tekstiä ennen tämän postauksen julkaisua, joten viiden (siis noin neljäsosan) parhaan valinta voi olla aika hölmöä, kun aika moni teksteistä on vieläpä vähemmän luovia "tämän CAS-vuoden kasvatit" tai "viimeisimmät laatispalkinnot" -tekstejä. Ehkä top3 on mahdollinen?
  • vähennä "hillopurkkiotsikoiden" käyttöä kuten sanottua, en ole kirjoittanut kovinkaan paljoa tänä vuonna, mutta olen kiinnittänyt otsikointiin enemmän huomiota ja mielestäni käyttänyt otsikoissa nyt enemmän luovuutta.
  • kommentoi muiden blogikirjoituksiin aina, kun mahdollista ja keksit kommentoitavaa tätä olen pyrkinyt toteuttamaan parhaani mukaan. Blogirintamalla on ollut aika hiljaista muillakin ja tarinallisiin blogikirjoituksiin koen kommentoinnin usein aika hankalaksi. Mutta eiköhän tämän voi kuitata toteutuneeksi, koska yritystä on ainakin ollut ja jotain tulostakin! Mielestäni hyvä tavoite edelleenkin.
Kesäkuussa olin vielä armollinen itselleni ja annoin puolivuositsekkauksessa itselleni 7,5/15 tavoitteista toteutuneiksi, siis täsmälleen puolet. Nyt otin ne vaaleanpunaiset lasit pois päästä mutta kyllä tavoitteista nyt kuitenkin 6/15 voidaan katsoa suoritetuiksi (tai ainakin puoliksi). Juksulan osalta tämä näyttää aika synkältä (taas), mutta ensi vuonna uusi yritys!

sunnuntai 27. joulukuuta 2020

Taukovuoden viimeiset laatuarvostelupalkitut

Meinasin ensin, etten ala näitä palkintoja enää tässä loppuvuonna esittelemään, kun tutkin ketään muuta kuin minua ne kiinnostaa, mutta esittelen nyt kuitenkin, koska olen niistä taas niin iloinen.

Kesäkuun Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu on viimeisin lajilaatuarvostelu, jonne olen hevosiani ilmoittanut. Tällä kertaa mukana oli varsin vakuuttava ja koulupainotteinen porukka, sillä kuudesta ilmoittamastani hevosesta viisi sai ykköspalkinnon! Aivan erityisen onnellinen ja innoissani olen oriin Red Charm MPB:n ykköspalkinnosta ja 107,5 pisteestä! Hassua, miten iloiseksi kuvitteellisen ponin kuvitteellisesta palkinnosta voikaan tulla. Muita I-palkinnon saaneita olivat A-ori Moana's Shenanigan, ainoa C-oriini Moana's Vernon ja ostoponi Mewian Sayer. Ostoponi Sumusilmun Basil jäi kilpailemattoman isänsä takia kakkospalkinnon puolelle, mutta sai hienot pisteet muista osa-alueista.

Kesäkuussa ponikantakirjan tilaisuudessa missasin jotenkin kokonaan ktk-kelvottomille avoimen osuuden ja ilmoitin mukaan vain ktk-kelpoisia poneja. Tyhmä, tyhmä minä ja voi surku menetettyä tilaisuutta! Meille tuli aika tasainen kakkosrivi kotiin vietäväksi, kun Moana's LlacheuCheesecake MPBTrolldale MPB ja Belle Fleur MPB saivat kaikki vahvat kakkospalkinnot. Llacheun kakkonen oli miellyttävä yllätys, sillä omasta mielestäni kuvan ori on hieman varsamainen. Born to be Wild MPB jäi pisteiltään melko niukasti kolmannen palkinnon puolelle, mikä hieman harmitti, sillä tamma on mielestäni kaunista wpb-tyyppiä edustava, kevyt ja jalo poni, ja mielestäni toisen palkinnon arvoinen.

Sitten vähän tuoreempiin tuloksiin, kun VWY piti marraskuussa viimein pienen tauon jälkeen rotuarvostelutilaisuuden. Tuomarina (ja laitoksen vetäjänä) sain taas tungettua mukaan ison joukon poneja (vaivaiset 10 kpl), mutta eipä sinne muilla kovin suurta tunkua ollutkaan ja kaikki ulkopuoliset halukkaat mahtuivat mukaan. Harvinaista kyllä, mutta kaikki ponini saivat toisen palkinnon eikä tilaisuuden huonoin poni tällä kertaa ollut moanalainen (kuten hävettävän useana aikaisempana kertana on käynyt, hups). Erityisesti ilahdutti Moana's Unforgivablen komeat 48 yhteispistettä sekä Ugly Duckling MPB:n hienot 7 pistettä sukuosuudesta. Unto menetti tilaisuuden parhaan ponin tittelin vain vaivaisella yhdellä pisteellä!

sunnuntai 6. joulukuuta 2020

Joulukalenterilama

Onko todella niin, ettei tänä vuonna virtuaalitalleilla ole omia joulukalentereita? Olen pari päivää yrittänyt Keskustasta bongailla mainoksia ja haullakin koettanut, mutta ei ole tullut yhtään vastaan. Ilmianna alla, jos tiedät jollakin virtuaalitallilla olevan joulukalenterin!

Onneksi sentään parilla blogilla on joulukalenteri, joita seurata. Omassa seurannassa on vanha kunnon Ionicin joulukalenteri, joka on palannut parin vuoden tauon jälkeen. Lisäksi "Seikkailu Saksassa" -blogissa on menossa "Täydellisen joulun metsästys" -niminen tarinallinen joulukalenteri, joka on vienyt minut täysin mukanaan. Suosittelen kaikille lukijoilleni kumpaistakin! Linkit löytyvät tekstikentän oikeasta laidasta Suosittelen-otsikon alta.

P.S. Hyvää itsenäisyyspäivää!

sunnuntai 22. marraskuuta 2020

Monttubileet!

Joku vuosi takaperin kirjoittelin ajatuksiani ikääntymisestä ja sen hyvistä ja huonoista puolista. Yksi hyvistä (ja samalla ehkä huonoistakin) puolista on hevosten "pakollinen" vaihtuvuus, kun vanhempia "pitää" laittaa pois niiden saavutettua kunnioitettavan vanhuusiän sillä valitulla ikääntymisellä. Mikään pakkohan näin ei virtuaalimaailmassa olisi tehdä, mutta ainakin itselleni on helpompi siirtää suosikkiponikin muistojen kirjoihin, kun sille on kertynyt ikää. Pysyy hevosmäärä kurissa ja paletti hallinnassa, voi keskittyä paremmin niihin nuorempiin poneihin eikä sivuille jää roikkumaan ylimääräisiä ja tarpeettomia yksilöitä.

Otin tälle viikolle tavoitteeksi tehdä muistosivut isolle joukolle Moanan vanhempia poneja. Minun käyttämäni CAS-ikääntyminen on melko hidas ja yhdessä oikeassa vuodessa on noin neljä virtuaalista vuotta. Siksi noin puolen vuoden on-off-taukoni aikana ei ehtinyt tapahtua mitään ikäkriisikatastrofia, vaan nämä ponit olivat monttulistalla jo ennen taukoakin.

Moanassa on sen kahdeksan toimintavuoden aikana lopetettu 123 ponia. Näiden keskimääräinen ikä CAS-vuosissa on 23,3 vuotta eli oikeassa elämässä 5 vuotta 5 kuukautta. Orien keski-ikä on 23,1 CAS-vuotta eli 5,3 vuotta ja tammojen hieman pidempi 23,5 CAS-vuotta eli 5,4 vuotta. Keskimäärin oriit siis elävät Moanassa kuukauden lyhyempään kuin tammat. Kuolleita tammoja on jonkin verran enemmän kuin oriita (73 kpl vs. 50 kpl), sillä olen käyttänyt kasvatuksessa paljon Juksulan täysverioriita ja puhtaissa sektioissa jonkin verran ulkopuolisia oreja, jolloin oriiden määrä omassa tallissa on koko ajan ollut hieman tammoja pienempi.

Vanhin Moanassa kuollut poni on ollut 38-vuotias (wpb-ori Verdejo Sauvignon Blanc). Ylipäänsä yli 30-vuotiaiksi eläneitä on vain viisi, joista yksi on ori (edellä esitelty Veeti) ja neljä tammaa. Nuorin poni on lopetettu 15-vuotiaana. Alle 20-vuotiaana kuolleita on kuusi, joista neljä oria ja kaksi tammoja. Ylivoimaisesti suurin osa, yli 90 %, Moanan poneista on siis kuollut 20-29-vuotiaana. Kuoliniän kanssa on vahva korrelaatio suosion kanssa: mitä enemmän "lempiponi", sen pidempi elämä. Nuorena kuolleet ovat kaikki olleet osastoa "ei inspiroi".

Milloin poni sitten on valmis muistosivuihin siirtymiseen? Pelkkä ikä ei riitä syyksi, mutta se kyllä usein vauhdittaa asioita. Yleensä kun ponini tulee yli 20-vuotiaaksi (ja kun ensin hoksaan, että oho, tuo on jo noin vanha), alan pohtia sen tulevaisuutta ja tavoitteita. Vieläkö aion viedä sen johonkin laatuarvosteluun? Haluanko siitä vielä yhden varsan? Jos vastaus on ei, siirrän ponin mielessäni monttulistalle ja loppuelämän pituuden määrittää sen jälkeen lähinnä viitseliäisyyteni muistosivujen kanssa. Jos vastaus on kyllä, alan toteuttaa säntillisemmin ponille suunnittelemiani asioita, kuten sitä laatuarvosteluun ilmoittamista tai vielä yhden varsan teettämistä. Kun laatisreissu tai varsa on tehty, teen yleensä muistosivut samalla, kun päivitän palkinnon/varsan sivuille. Sitten on tietysti ne suosikit, joille ei oikeasti ole enää mitään käyttöä tai tavoitteita, mutta joita ei silti vain raaskisi lopettaa. Silloin käy kuten vaikka Veetille ja virtuaalinen elämä vain jatkuu ja jatkuu.

Vaikka kirjoitan ponien vaihtuvuudesta ja ponin poistamisesta tavoitteiden täyttymisen jälkeen, ei tätä varmaan silti voi oikein liukuhihnatoiminnaksi sanoa, kun keskimäärin jokainen poni pyörii tallissa sen viitisen vuotta. Tällaisella vilkaalla mielikuvituksella varustetulle harrastajalle se on viisi vuotta keksiä mielessään (kirjoittamattomia) tarinoita ponin edesottamuksista aina sivuja päivittäessään. Viidessä vuodessa ehtii hyvin "oppia tuntemaan" sen vähemmänkin lempiponin.

lauantai 21. marraskuuta 2020

Kasvatushaaveita

 Virtuaaliharrastukseni on hyvin vahvasti kallellaan kasvatuspuolelle. Sydämeni ei syki mitenkään poikkeuksellisen kovasti welshponeille, joten aina välillä (tai oikeastaan aika usein) sitä tulee mietittyä, että mitä kaikkea muuta sitä voisi kasvattaa!

1. Gotlanninrussit

Älkää kysykö miksi, mutta haluaisin aivan hirveästi kasvattaa Juksulassa gotlanninrusseja. Eikä tämä ole hetken mielijohde, vaan jo pidempään kutkutellut ajatus! Mikä on vähän outoa, koska en ole virtuaalisesti enkä oikeassakaan elämässä ollut juurikaan tekemisissä russponien kanssa. Nimeäisin kasvattini suomalaisittain taivutetulla kasvattajaliitteellä Juksulan ja ruotsinkielisellä sanalla tai nimellä. Ponit olisivat kivoja monitoimiponeja, sellaisia kuin russit usein taitavat oikeassakin maailmassa olla. Yhdet ravikisat silloin, estekisat tuolloin ja kouluradallakin ehtii pyörähtää - kaikki matalilla ja helpoilla tasoilla toki. Ja näyttelyt! Minun russit olisivat urheiluharrastustensa ohella näyttelyponeja ja kaikilla olisi tietysti nätit rakennekuvat.

2. Arabialaiset täysveriset, egyptiläinen ja venäläinen verilinja

Juksulassa olen vähän arabeja kasvatellutkin ja koko virtuaaliharrastukseni ajan on arabikasvatteja nimeni alle putkahdellut silloin tällöin. Jos minulla olisi ihan hirveästi aikaa ja arabikuvia, perehtyisin tosissani virtuaalisten arabien sukuihin ja kantahevosiin, hankkisin valtavan lauman sekä muiden vanhempia kasvatteja että omia tuontihevosia, ja alkaisin kasvattaa isolla volyymilla egyptiläisiä ja venäläisiä arabeja. Pääasiassa arabini olisivat (ja ovat nytkin) aika sekalaista seurakuntaa mitä käyttöön tulee, joukossa olisi niin ratsuja, näyttelyhevosia kuin laukkaajiakin ja todennäköisesti sekoittelisin eri lajien hevosia iloisesti keskenään. Jos ihan tosissani kasvattaisin arabeja, keksisin egyptiläisillä ja venäläisille omat kasvattajanimet, egyptiläisille jokin kiva arbiankielinen (tai siltä kuulostava) liite ja venäläisille jokin venäjänkieleen viittaava.

3. Työhevoset

Olisi niin kiva kasvattajaa jotakin työhevosrotua (ei shire tai clydesdale)! Kilpailla ahkerasti työhevoskilpailuissa ja kuvitella pyrkivänsä kasvattamaan aina vain vahvempia ja hyväluonteisempia työhevosia. Ehkä jopa vähän eri linjoja ja sukuja käyttöajoon painottuneisiin ja vetoon ja kyntöön painottuneisiin! Työhevosrodulla ei varsinaisesti olisi ihan hirveän suurta merkitystä, kunhan näyttää "tietyllä tavalla" näyttävältä, eikä ole kovin suuria tupsuja jaloissa.

4. Quarterit

Quartereissa kiehtoo värikirjo. Ei tarvitsisi tyytyä perusrautiaaseen vaan saatavilla on aikalailla kaikkea mitä hevosista löytyy (pl. kirjava)! Shampanjaväreihin en ole päässyt muissa harrastamissani roduissa tutustumaan, joten se väri olisi varmaankin aika vahvasti quarter-laumassani edustettuna. Kuviakin tuntuu ainakin flickirissä löytävän melkein riesaksi asti, kun kyse on yhdestä Yhdysvaltojen suosituimmasta rodusta. Lännenratsastus on myös aina ollut sellainen "olisi kiva opetella" (sekä oikeassa elämässä että virtuaalisessa), joten siksikin westernhevosten virtuaalinen kasvattaminen olisi hauskaa ja mielenkiintoista.

5. Ravihevoset

Tai ehkä tarkemmin lämminverinen ravihevonen. Rotuna lämminverinen ei ole mikään intohimo, mutta jokin ennätysten, voitto- ja totoprosenttien ja voittosumman vahtaamisessa kiehtoo. Yksittäisiä ravihevosia, lähinnä tosin suomenhevosia ja poneja, minulla on ollut pitkän virtuaaliharrastukseni aikana aina yksi silloin ja toinen tällöin, mutta minua kiehtoisi nimenomaan isommalla ravihevosporukalla harrastaminen ja ravihevosten kasvattaminen realistisella ajatuksella hyvin pärjänneistä isistä ja yrittää koota sitä hyvää ja menestyksekästä emälinjaa. Ravihevosten kanssa puljaaminen tosin kosahtaa samaan kuin aikoinaan laukkahevosten ja -ponienkin: laukka- ja ravitulosten seuraamiseen ja järkevään starttien suunnitteluun menee aikaa ja se vaatii niin paljon enemmän "hereillä" olemista kuin ratsukilpailuissa kilpaileminen. Käytännössähän kunkin starttihevosen kisakalenterin on jatkuvasti oltava ajantasalla, jotta hevosen saa ilmoitettua sille oikeisiin ja ennätykseltään sopiviin lähtöihin (ei tule onnistumaan, terveisin kisakalenterit päivitetty edellisen kerran alkuvuodesta).

6. Knabstrupit

Juksulassa on pienehkö lauma knabbeja, mutta halajaisin niitä lisää ja paljon. Jostain syystä pidän pilkullisista hevosista ja ihan erityisesti selkeäpilkkuisista leopardeista. Knabstrupeissa tosin hiertää ihan hivenen se, että rakenteeltaan modernien ja ratsuhevostyyppisten knabbien kuvia ei (ainakaan minun etsintöjeni perusteella) ole aivan hirveästi ja juuri sen tyyppisiä pilkullisia hevosia haluaisin kasvattaa.

Ja monta, monta muuta haavetta. Ainakin toistaiseksi isomman mittakaavan kasvattaminen pitää rajoittaa welshponeihin mutta jos joskus welshit alkavat kyllästyttää niin seuraavat ideat ovat kyllä jo tulilla.

sunnuntai 1. marraskuuta 2020

Sittenkin sabinoa

Lokakuu hujahti ohi niin nopeasti, että en yhtään tiedä mihin kaikki aika oikein katosi. Olen varmaan nukkunut koko kuukauden! Tauolta paluu ei siis ehkä sujunut ihan odotetulla tavalla, mutta elämä on.

Kirjautuessani Keskustan foorumille 27 päivän tauon jälkeen, sain ilokseni huomata, että yhdessä vakiostalkkaus-topikissani "Värien ihmemaa" oli keskusteltu sabino-geenistä ja erityisesti sabinon esiintymisestä welsheillä. "Vanhan" tiedon mukaanhan welsheiltä ei ole löytynyt sabino SB1-geeniä, vaikka rodussa esiintyy paljon sabinolle tyypillisiä, suuria ja pitsireunaisia valkoisia merkkejä. Mutta löytyypä kuin löytyykin welsheiltä SB1-geeniä! Lokakuussa 2019 on löydetty SB1-geeni ruunivoikolta D-sektion tammalta. Tammalta löytyi lisäksi dominanttivalkoinen W20-geeni, joten ponin ulkoasu on aika veikeän valkoinen!

Minä olen Moanan alkuajoista saakka merkinnyt kaikki isoja valkoisia merkkejä omaavat ponini sabinoiksi, vaikka olen ollut tietoinen ettei SB-geeniä welsheiltä ollut (vielä) löytynyt. Halusin jotenkin nostaa isot merkit perustiedoissa esiin ponin värin kohdalla ja sabino tuntui siihen parhaalta vaihtoehdolta. Kun toinen harrastaja lukee esimerkiksi kuvattomilta muistosivuilta ponin väriksi "rautias sabino", kertoo se varmasti perusharrastajalle enemmän kuin "rautias dominanttivalkoinen" saatika pelkkä "rautias". Mietin myös vaihtoehtoa "rautias isoin merkein", mutta se taas ei vain kuulostanut mielestäni hyvältä, joten päädyin sabinoon.

Todennäköisesti sabino (tai ainakin juuri SB1) on welsheillä melko harvinainen eikä selitä kaikkia sabinolta näyttäviä kuvioita. Jos geeni olisi welsheissä kovin yleinen, oltaisiin se varmasti löydetty aikaisemmin, koska sabinokuvioita rodussa on kuitenkin paljon. Minä aion kuitenkin edelleen pitää ponieni värit kohtuullisen yksinkertaisina ja merkitä kaikki isomerkkiset ponit sabinoiksi sotkematta sekaan vaikkapa dominanttivalkoista. Kasvattieni omistajat voivat sitten itse miettiä kuinka haluavat "sabinoihin" vanhempiin suhtautua, mutta ainakin nyt on todistettu, että welshin nimittäminen sabinoksi ei ole täysin epärealistista.

Lisää isoista merkeistä ja (Sirpan sanoin) suuresta sabino-sekaannuksesta voi lukea edellä mainitusta Keskustan topikista (uusimmat sabino-keskustelut sivulla 141) ja Ionicin blogista Suuri sabino-sekaannus osa 1 ja osa 2.

sunnuntai 27. syyskuuta 2020

Moanassa tauon aikana syntyneet kasvatit

Ennen taukoa olin suunnitellut ja tehnytkin valmiiksi kasan kasvatteja Moanaan CAS-vuosille 59 ja 60. Nämä ovat vielä esittelemättä, joten hoidetaanpa tämä pois alta. CAS59 syntyi komeat 14 varsaa ja tänään loppuvana CAS60 vain kolme kasvattia. CAS60 tiputin kaikki suunnitellut mutta vielä nimettömät ja sivuttomat seuraavalle, huomenna alkavalle vuodelle, jotta eivät jää turhaan roikkumaan.

Viime vuoden varsoista ehdottomat suosikkini ovat wA-ori Moana's Llionel, wB-ori Moana's Draugluin ja wpb-tamma After Work Candy MPB. Draugluin ei ole moanasukuista nähnytkään, vaan vain sen vanhemmat ovat Moanan kasvatteja, mutta suku on muuten tosi kiva. Lisäksi pidän oriin nimestä ja hieman meidän valtavirrasta poikkeavasta, laiskan leppoisasta luonteesta. Llionelin kuva on mielestäni aivan syötävän suloinen, vaikkei oriista sen myötä kantakirjaponia tulekaan. Oriin suku on meidän mountainkantaan nähden varsin eri sukuinen, joten myös siitosoriina Llionelilla on paikkansa. After Work Candyn nimestä pidän kovasti ja sukutaulussa on useampia lempiponejani niin isän kuin emänkin puolella, joten lemmikin paikka on Affellekin taattu! Tulevaisuuden sulho saattaa kyllä olla haasteellista löytää Affelle, sillä kuten sanottu - lempiponeja (=paljon siitoksessa käytettyjä poneja) suku täynnä...

Muitakin herkullisia ja esittelemisen arvoisia neljäntoista ponin joukosta tietysti löytyy. Suvullisesti herkullinen on varsinkin wA-tamma Moana's Sunny Smooth, jonka isä on supervanhaa sukua elenin arkistoista ja emälinja meidän ensimmäisiä wA-linjoja. Welsh part bredit Freedomholic MPB ja Miss Marzipan MPB ovat molemmat kivoja ja (ainakin osin) vierassukuisia muihin poneihin nähden, ja tiedän, että minulla oli ennen taukoa näille jotain astutussuunnitelmia jo (astutus keskenään?), mutta en vain muista mitä! Ihana wpb-tamma Future Star MPB on yhden lempiemälinjani uusin edustaja ja aivan super edustaja onkin. Suku, kuva, luonne, nimi - juuri semmoinen kokonaisuus, minkä tammasta halusinkin luoda.

Tänään loppuvana CAS-vuonna syntyi tosiaan nyt vain kolme varsaa, kun ennen taukoa nimettömiksi ja sivuttomiksi jääneet siirsin seuraavalle vuodelle. wB-tamma Moana's Prima Donna on vähän "hätävaravarsa" ja repäisinkin sille isän vasta, kun sivut oli jo tehty, mutta tamma on täysin erisukuinen kaikkiin meidän muihin poneihin nähden, joten se on arvokas siitosponi tulevaisuudessa (joskin olen tykästynyt sen emään kovasti, joten voinee olla, että Donnalle on sisaruksia jossain kohti tiedossa). wpb-ori Verwonderlijk MPB ei nyt heti noussut miksikään suosikiksi vaikka ihan kelpo poni onkin, mutta tammavarsojen tulevaksi isäksi se onkin kasvatettu, joten paikkansa se on silläkin. Tamma Pretty Perfect MPB on sen sijaan ollut suunnitelmissa jo vuosia ja aivan herkullisen ihana siitä tulikin! Kaikki mätsää nelipolvista sukua myöten, joten eiköhän tällekin ole lempiponin paikka pedattuna.

keskiviikko 23. syyskuuta 2020

Tauolta paluun vaikeus

Kesäkuussa ilmoittelin pienestä tauonpoikasesta, mutta enpä arvannut, että ihan tosissani taukoilen tällä tasolla näinkin pitkään. Olen harrastanut virtuaalihevosia vuodesta 2001 enkä ole oikeastaan koskaan ihan tosissani taukoillut. Aina olen vähän jotain pientä säätöä "taukojeni" aikana tehnyt, mutta tällä kertaa tauko virtuaaliharrastuksesta oli yllättävänkin totaalinen minun mittapuullani. Jopa laatuarvostelutuomaroinnit laitoin jäihin ja ajatukseni viikottaisesta sähköpostien tsekkauksesta jäi ajatukseksi. Harvinaista oli myös se, ettei virtuaaliasiat edes käyneet mielessä!

Nyt olen jo reilun viikon tehnyt jonkin asteista paluuta tämän harrastuksen pariin. Mutta voi jestas kuinka tämä onkin hankalaa! Hommathan tietysti jäivät aika levälleen, kun tauko tuli hieman yllättäen, joten ihan ensimmäisenä olen tässä yrittänyt selvittää, että mistä aloittaa ja ylipäätään mitäköhän tässä on kiireellisintä. Mitä yhdistelmiä olen miettinyt? Onkohan kilpailulista yhtään ajantasalla? Olikohan minulla ajatus kuopata tuo hevonen vai vieläkö sille oli jotain suunnitelmia? Olen aina ollut todella huono pitämään mitään konkreettista "to do"-listaa, vaan luotan hyvin pitkälle muistiini ja satunnaisiin muistilappuihin, joita työpöydälläni seikkailee milloin missäkin. Nyt kolmen kuukauden taukoni aikana sekä muistini että minulla ehkä vielä alkukesästä olleet muistilaput ovat pyyhkiytyneet pois ja kadonneet tuhkana tuuleen.

Olen huono sietämään sekasotkua ja "irtonaisia langanpäitä". Keskeneräiset työt ovat jo itsessään mielestäni todella ärsyttäviä, mutta keskeneräiset työt, joista en oikein edes tiedä mitä niihin oli seuraavaksi tarkoitus tehdä, ovat vielä ärsyttävämpiä. Saatika se fiilis, että tietää niitä keskeneräisiä juttuja olevan vaikka kuinka, mutta ei muista oikein mitä kaikkea on kesken.... Tekisi mieli pyyhkiä vain pöydät puhtaaksi ja aloittaa taas alusta. Aika pöljä ajatus huikean kolmen kuukauden tauon jäljiltä! Mutta minkäs sitä perfektionistiselle luonteelleen mahtaa. En ymmärrä miten joku voi jatkaa tätä harrastusta saman tallin kanssa vaikkapa vuoden tai useamman tauon jälkeen!!

Olen yrittänyt tässä saada itseni uskomaan, ettei tässä oikeasti mistään sekasotkusta ole kyse (koska ei oikeasti ole! kai), mutta kun korvien väli on sellainen kuin on ja tuo IRL-elämäkin on vähän tuiskeessa tässä rinnalla, niin jotenkin kaikki tuntuu hirveän vaikealta. Mutta motivaatio ja innostus harrastukseen on palannut ja virtuaalimaailma putkahtelee taas ajatuksiin pitkin päivää. Eiköhän tämä tästä ala setviytymään ja IRL-elämänkin tuulet pikkuhiljaa tasoittumaan.

Tämä alkoon "virallinen" tauolta paluuilmoitus, joskin harrastukseni on edelleen painottunut viikonloppuihin (:

tiistai 30. kesäkuuta 2020

Pientä taukoilua ja vuositavoitteiden puolivuosikatsastus

Minulla on oikeassa elämässä yllättäen ollut hieman enemmän puuhaa viime kuukausina kuin olin ajetellut, minkä lisäksi IRL-hevosteluni on kokemassa sen verran suuria muutoksia, ettei aikaa ja oikeastaan kovin suurta kiinnostustakaan virtuaalisiin hevosiin ole viime aikoina ollut. Pientä näpertelyä harrastan aina joutessani, päivitän jonkun jälkeläisen vanhempiensa sivuille, ilmottaudun kilpailuihin tai pariin, kirjoitan luonteen tai päiväkirjamerkinnän tai muuta vastaavaa, mutta varsinaista aktiivista harrastamista en viime aikoina enkä tule lähiaikoinakaan harrastamaan. Minut saa kiinni kuitenkin sekä Keskustan foorumilta että sähköpostitse käytännössä normaalisti, joten ihan varsinaisesta totaalitauosta ei tässä ole kyse. Varmaan taas syksymmällä palaan aktiiviseksi viikonloppuharrastajaksi!

Mutta jottei tämä jää pelkäksi "puolitaukoilmoitukseksi", käydäänpä läpi mitä tammikuussa asetetuille tavoitteille nyt kuuluu! Tiivistetysti voin kertoa, että huonoa kuuluu.

Moana part breds
  • pidä kasvattilista CAS-vuosittain ajan tasalla - toistaiseksi näin todella on! Joskin kuluva CAS-vuosi loppuu tämän viikon sunnuntaina ja kahdeksalle suunnitellulle kasvatille on sivut vielä tekemättä... Mutta vielä ollaan ajan tasalla!
  • pidä ponien kisakalenterit CAS-vuosittain ajan tasalla (=kalentereiden päivitys min. 4krt/vuodessa) - erittäin, erittäin, erittäin punainen. Kisakalentereita ei ole päivitetty tänä vuonna vielä kertaakaan. Tosin huhtikuun jälkeen en ole tainnut kilpaillakaan, joten teoriassa kilpailut ovat päivittämättä vain vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä (ja vähän reilu).
  • yksi viiden kutsun kilpailurypäs joka kuukausi - aikaisempina vuosina olen saanut tämän tavoitteen toteutettua hyvin, mutta nyt edellinen rypäs on huhtikuulta.
  • luetteloi tärkeät, säilytettävät ori- ja tammalinjat - tätä hommaa olen aloittanut alkuvuodesta, mutta kesken, sanotaanko silti, että puoliksi suoritettu.
  • ensimmäinen pitkäsukuinen (yli 4-polv.) kasvatti, jonka isä- tai emälinja on kokonaan Moanan omaa kasvatusta - suunniteltu on! Joskin saa nähdä ehtiikö syntyä tämän vuoden puolella.
  • älä päästä ponimäärää yli 300 - tällä päivämäärällä VRL ilmoittaa Moanan ponimääräksi 284, josta tosin puuttuu tänä CAS-vuonna syntyneet/syntyvät varsat, mutta toisaalta siellä on myös muutama muistosivujaan odottava, joten katsotaan tämä tavoite täytetyksi (sähköpostissa odottavia tuontiponeja ei lasketa vielä ponimäärään, eihän?).


Juksula
  • tee lista tallin vaatimista päivitystoimenpiteistä ja seuraa listaa - lista on tehty, uskokaa tai älkää, mutta siitä ei kyllä ole toteutettu edes ensimmäistä kohtaa.
  • hanki ne työhevoset!! - tarvitseeko edes sanoa.
  • järjestä vähintään yhdet WRJ- ja TYH-kilpailut - sama kuin yllä.
  • välillä voisi vaikka kasvattaakin jotain eli (ainakin) suunnittele uusia juksulalaisia - voi huokaus. En taida kehdata antaa itselleni tästä edes puolikasta, vaikka maaliskuussa taisinkin hieman penkoa täysverihevosiani.


Moana farm
  • hyödynnä maatilaa ponien päiväkirjamerkinnöissä - kyllä! Olen kirjoittanut ainakin muutaman maastotarinan hyödyntäen maatilaa miljöönä. Esimerkiksi Samu kävi ihmettelemässä maastolenkin päätteeksi mandariinisorsia ja vuohia.
  • hanki aasi, muuli/muuliaasi ja karjahevonen - en ole saanut vieläkään aikaiseksi haaveilua kummempaa.


Blogi
  • vuoden 2020 top5 (tietysti!) - kirjoitustahti ei ole koko vuonna ollut kovin kummoinen, mutta kyllä tässä varmaan jonkun sortin top5 saadaan vuoden lopussa aikaiseksi. Laadusta en sitten sanokaan mitään.
  • vähennä "hillopurkkiotsikoiden" käyttöä - kuten sanottu, ei tekstejä ole kovinkaan paljoa ilmestynyt, mutta ainakin olen käyttänyt otsikoinnissa hippusen enemmän luovuutta kuin aikaisemmin.
  • kommentoi muiden blogikirjoituksiin aina, kun mahdollista ja keksit kommentoitavaa blogirintamalla on muillakin ollut hiljaista, mutta muutaman kommentin olen vuoden ensimmäisen puoliskon aikana kirjoittanut, joten olkoon vihreä. 
Puolivuosikatsauksen tuloksena 7,5/15 eli komeasti täsmälleen puolet suoritettu. En ota tästä kipinää sen enempää, nyt oikean elämäni tilanne on se mikä on, ja virtuaalielämä saa odottaa parempia aikoja.

torstai 21. toukokuuta 2020

Entiset tallini osa 5. Myrskyluodon talli

Minulla on ollut virtuaalitalleja tauotta vuodesta 2001, joten joukkoon on mahtunut yksi jos toinenkin viritelmä. Tässä "Entiset tallini"-postaussarjassa kaivan esille vanhoja tallejani ja kasaan kunkin tallin elinkaaren omaan postaukseensa. Aivan kaikista virtuaalihistoriani talleista ei varmasti esittelyä tule, sillä varsinkin lyhytikäiset tallit ovat itseltänikin jo unohtuneet. Sarjaan kuuluvat postaukset löytyvät tunnisteella Entiset tallini -sarja.

Myrskyluodon talli pähkinänkuoressa:
  • perustettu alkuvuodesta 2004 tai loppuvuodesta 2003
  • alkuperäisenä perustajana tuolloin Yuna-nimellä kulkenut harrastaja
  • talli siirtyi minun hoiviini muistojeni mukaan kesällä tai syksyllä 2004
  • alkuperäinen toiminta hoitajatoiminta, ei kilpailuita tai suunnitelmallista kasvatusta, myöhemmin pääasiassa sekalaista kasvatusta
  • muutamia kasvatteja ML- ja DS-etuliitteillä
  • sivut olivat Geocitiesissa eikä tallin sivuja ole säilynyt, muutamia hevosten sivuja löytyy vielä Oocitiesista
  • talli lopetti toimintansa syksyllä 2005 koettuaan ensin muutamia nimi- ja toiminnanmuutoksia
Myrskyluodon talli oli nimenä varsin lyhytaikainen, mutta olen niputtanut tallin vaiheet ja nimimuutokset tähän yhteen esittelyyn. Alunperin talli perustettiin nimellä Kirjavan Kissan tila. Tallin perustaja oli Yuna-niminen harrastaja ja minä päädyin Kirjavan Kissan tilalle alunperin hoitajana joskus 2003-2004 vuosien vaihteessa, kun talli oli vasta perustettu. Hoitohevosenani oli  tuolloin suomenhevosori Dj Justmare eli Justus. Erinäisten vaiheiden jälkeen Kirjavasta Kissasta tuli Myrskyluodon talli - käytännössä tallin hevoset ja hoitajat pysyivät samoina, vain nimi ja muistaakseni myös ulkoasu vaihtui. Jatkoin tallilla edelleen hoitajana.

Ilmeisesti nimenvaihdoskaan ei auttanut eikä Yunan kiinnostus talliin ja sen hevosiin siitä juurikaan parantunut. Olin tallin aktiivisin hoitaja ja olin tainnut haalia tallilta jo useammankin hoitohevosen, joten Yuna tiedusteli kiinnostustani ottaa talli kontolleni. Todennäköisesti en paljoja harkinnut, vaan vastasin heti myöntävästi ja niinpä minusta tuli Myrskyluodon tallin onnellinen omistaja muistini mukaan joskus kesällä tai syksyllä vuonna 2004.

Myrskyluodon talli on edelleen virtuaaliharrastukseni ainoa talli, jonka olen "perinyt" toiselta harrastajalta. Aluksi olin tallista tietenkin erittäin innoissani ja sulautin silloisen tallini (ehkä Talli Rainbow tai jokin vastaava) Myrskyluodon talliin. Aika nopeasti Myrskyluodon talli alkoi muuttua kasvatuspainotteisemmaksi ja pian nimi vaihtuikin Myrskyluodon siittolaan. Hoitajatoimintakin taisi aikalailla kuihtua samoihin aikoihin vai lopetinko sen tietoisesti kokonaan, mutta ainakaan en muista tallilla juuri hoitajia pyörineen. Kilpailuiden järjestäminen tai hevosten aktiivinen kilpailutus ei ollut missään vaiheessa osa Myrskyluodon toimintaa.

Myrskyluodon talli/siittola ei kuitenkaan alkanut tuntua siltä Omalta Tallilta, vaikka kuinka yritin ja vaikka kuinka olin tallista tykännyt hoitajana ollessani. Suosiolla en tallin kanssa luovuttanut vaan vaihdoin tallin nimen Dragon Stableksi keväällä 2005. Dragon Stablekaan ei oikein ottanut tuulta alleen ja aika pian nimenvaihdoksen jälkeen Myrskyluodon talli / Dragon Stable saateltiin pikselien hautausmaalle. Viimeiset Dragon Stablen kasvatit näyttäisivät syntyneen marraskuussa 2005, jolloin talli on kyllä jo vahvasti ollut toinen jalka haudassa.

Kasvattajanimellä ML varustettuja suomenhevos- ja arabivarsoja syntyi Oocitiesissa säilyneiden hevosten sivujen mukaan vajaat kymmenen kappaletta lokakuun 2004 ja maaliskuun 2005 välisenä aikana. Varsoja voi olla muitakin. Kovin merkittäväksi ei tallin kasvatustyötä voi sanoa, sillä ML-alkuiset kasvattini eivät juuri saaneet jälkikasvua. Poikkeuksen teki suomenhevosori ML Tulinen Tähdenlento, joka sai pojan Lelun Uljas, joka kuitenkin on nykyään kadonnut eikä ilmeisesti saanut jälkeläisiä. Myrskyluodon kasvatit ovatkin hävinneet nykyisten virtuaalihevosten suvuista täysin eikä niille muutamille Dragon Stablen DS-liitteellä syntyneillä käynyt sen paremmin. Tosin aika moni Myrskyluodon (aikuisista, alkuperäisistä) hevosista päätyi tallin lopettamisen jälkeen Talli Light Dragoniin ja sai siellä jälkeläisiä, joista osa ei täysin ole nykyäänkään kadonnut.

Mikä Myrskyluodon tallista sitten teki tämän esittelyn arvoisen? Talli oli toiminnassa minun omistuksessani ehkä vuoden, ei saanut mitään merkittävää aikaan kasvatusrintamalla tai millään muullakaan rintamalla eikä jättänyt virallista jälkeä edes VRL:oon. Olin aloittanut virtuaaliharrastukseni Expagessa, kuten moni muukin uusi harrastaja siihen aikaan. Expagessa ei pystynyt tai tarvinnut käyttää lainkaan koodeja, vaan sivun sai editoitua mieleisekseen Expagen tarjoamilla työkaluilla. Myrskyluodon talli olikin ensimmäinen koodattu tallini ja sen kautta hurahdin koodien mahdollisuuksiin enkä ole palannut "koodittomiin" editoreihin sitten Myrskyluodon. En edelleenkään ole innokas koodaaja ja luomani koodiviritykset ovat usein melko kömpelöitä ja saavat osaavammat lähinnä naureskelemaan. Mutta Myrskyluodon talli oli se porras, jonka kautta ponnistin itsekoodattujen sivujen maailmaan ja sain kipinän opetella edes tämän alkeellisen koodaustaidon, mikä minulla tänä päivänä on. Lisäksi muistan edelleen Kirjavan Kissan tilan ja Myrskyluodon tallin yhtenä parhaana paikkana virtuaalisella hoitajanurallani.

sunnuntai 17. toukokuuta 2020

Hengissä ollaan eli kevään palkitut

Yli kuukauden tahattoman postaustauon jälkeen ajattelin esitellä kevään laatuarvostelu- ja näyttelypalkittuja poninpalleroitani. Edellinen palkintohehkutus näyttäisi olleen helmikuussa eli olen pitänyt lupaukseni ja vähentänyt näitä palkintopostauksia. En tosin ole kovin ahkerasti kierrellyt poneineni laatuarvosteluitakaan, joten...

Maaliskuussa minulla oli hevosia mukana vain Esteratsastusjaoksen laatuarvostelun tilaisuudessa. Upea Moana's Foxhunt sekä wpb-kasvattini Honeythief MPB palkittiin ensimmäisillä palkinnoilla. Buchanan Dawn, Moana's Mererid ja Pencalow Tesla saivat kukin odotetusti toisen palkinnon. Sen sijaan Moana's Hecuba jäi puolentoista pisteen päähän kakkosesta, sen saatua huonommat rakennepisteet kuin olin ajatellut sen saavan. Tulos jäi hieman kaihertamaan, mutta ei niin paljon, että tamma joutuisi uusintakierrokselle.

Huhtikuussa muistin viimein ilmoittaa poneja myös KRJ:n laatuarvosteluun mukaan! Lyhensin KRJ-jonoa vanhimmasta päästä ja palkittavaksi pääsikin joukko muinaismuistoja. Ilokseni Zonnentje MPB ja Moana's Tamarisk ylsivät ensimmäisille palkinnoille, Tammy vieläpä huikealla 108 pisteellä. Zonan saavutuksen sen sijaan tekee upeaksi se, että tammalla on vain yksi jälkeläinen, joten se sai vain puolet jälkeläispisteistä ja sai paikata muissa osioissa aika vahvasti. Delicate Ceridwen ja Moana's Cresida saivat rehelliset kakkospalkinnot.

Ponikantakirjan huhtikuun tilaisuuteen sain ujutetuksi mukaan peräti seitsemän ponia. Lisäksi Sonjalle myymäni kasvatit Ffiona MPB ja Lockdown MPB esiintyivät tilaisuudessa. Kotitallista ykkösellä palkittiin upea ori Shahnameh MPB. Oriit My Mocha MPB ja A.D. Tribble Shake saivat toiset palkinnot. Snowholic MPB, Rude Boggart MPB ja Vinhan Azzaroo jäivät pisteineen kolmannen palkinnon puolelle, mikä kahden ensimmäisen kohdalla hieman ihmetyttää, sillä itse näkisin kumpaisenkin kakkosen rakenteina. Azzaroon kohdalla taas olen vain todella iloinen, että ori noine kuvineen sai palkintoa ollenkaan!

Esteratsastusjaoksen huhtikuun tilaisuudessa minulta oli mukana sellainen erikoisuus kuin Juksulan asukas! Ikivanha Cirion Sybaris palkittiin toisella palkinnolla lähes kilpailemattoman jälkeläisensä ja hieman vajaaksi jääneiden päiväkirjamerkintöjensä takia (lue: laiskan omistajansa takia). Kakkoset tuli myös Moanan kasvateille French Special MPB:lle ja Witchy Woman MPB:lle, joka jäi vain yhden pisteen päähän paremmasta palkinnosta. Koulusukuinen Raw Coffee MPB ja jälkeläisnäytötön Kleeves MPB kävivät hakemassa kolmannet palkinnot ennen kuoppaamista. Moanan mainetta ensiluokkaisten esteponien tyysijana piti yllä Pencalow Duinhir, joka palkittiin ensimmäisellä palkinnolla.

Ainoa toukokuun tilaisuus, jossa minulta on ketään mukana, on alkukuusta pidetty welshien rotulaatuarvostelun tilaisuus. Minulta oli tällä kertaa mukana maltillinen viisi ponia, joista kotiintuomisina kakkospalkinnot Pencalow Duinhirille, Moana's Smaugille ja Lil' Diva MPB:lle. Ostoponit Lai'e Marcella ja KW Terrwyn saivat selvät kolmospalkinnot.

Mutta ei tässä vielä kaikki! Kirsikkana kakun päällä esiteltäköön uudet NJ-arvonimien haltijamme. Moana's Narcissa ja tässäkin topassa useaan kertaan mainittu Pencalow Duinhir ovat uusia virtuaalisia muotovalioita (VIR MVA Ch) 11.5. alkaen. Champion-arvonimi sen sijaan myönnettiin B-tamma Pencalow Laramielle ja wpb-tamma Duchess MPB:lle.

maanantai 13. huhtikuuta 2020

Moana part bredsin CAS58 kasvatit ja 100. postaus

En tiedä lukeeko kukaan näitä CAS-vuosikasvattihehkutuksia, mutta minä pidän näistä aivan valtavasti, joten jälleen uutta pukkaa! Uusi CAS-vuosi alkoi tänään ja minä olen hyvin aikataulussa eli valmis viime vuoden kasvattien osalta. Erityisen ihanaa loppuneessa CAS-vuodessa oli peräti kaksi tilausvarsakyselyä, joista poiki yhteensä neljä tilausvarsoina maailmalle lähtenyttä Moana-kasvattia. Vaikka itselleni kasvatankin, on aina yhtä ihanaa, kun myös joku muu tykkää minun poneistani ja haluaa niistä varsan tai jopa varsoja! Tilausvarsojen lisäksi CAS58 syntyi kymmenen kotiin jäävää varsaa eli yhteensä kasvatteja syntyi peräti 14 kappaletta, joissa kahdeksan oritta ja kuusi tammaa.

Kaikki neljä maailmalle lähtenyttä kasvattia olivat kivoista yhdistelmistä ja hienoja muutenkin, mutta Sonjalle Cloudfieldiin matkanneet oriit Lockdown MPB ja Born to be Spy MPB ovat mielestäni niiiin ihania sekä suvun, nimen että kaiken muunkin osalta, että melkein harmittaa luopua niistä! En yhtään hämmästyisi, jos jossain kohtaa kävisin näistä varsoja pyytämässä, vaikka molempien suvut ovat jo hyvin Moanassa edustettuina. Mutta kun nämä kaksi ovat niin kivoja!

Onneksi niitä kivoja varsoja syntyi kotiin jätettäväksikin. Yllättäen CAS-vuoden suosikeikseni nousivat kolmepolviset oriit Hailstorm MPB ja Rhedor The Rhenator MPB. Yllätys tämä oli siksi, että molempien sukuyhdistelmät ovat erittäin pikaisen miettimisen tuloksia. Kolmipolvisia ponejani parittaessani totesin tarvitsevani kipeästi kaksi uutta ja erisukuista wpb-oria ja nopeintenhan sellaiset saa, kun omasta omistuksesta löytyy Moanan wpb-suvuissa tuntemattomia A-poneja sekä täysverisiä. Ja hups vain, niin syntyi kaksi uutta oria. Molempien suvut ovat todella hienot, nimistäkin tuli omaan makuuni sopivat (varsinkin Redon!) ja kuvatkin on kivat. Kaksi todella arvokasta siitosoria tulevaisuudessa ja aivan ihanat ponit muutenkin.

Tammoja jäi kotiin CAS58-vuonna neljä kappaletta, jotka ovat kyllä kaikki aika kivoja. Erityisesti A-tamma Moana's Salome on aivan syötävän ihanasta sukuyhdistelmästä ja tammasta tuli ihan kiva paketti muutenkin. Salomesta oli tarkoitus tulla puoliso tuplaL-orilinjan Latelle orilinjan jatkoa varten, mutta nyt kutkuttelee kyllä jo vahvasti tammavarsan(kin) hankkiminen Salomesta. Kolmepolvinen B-tamma Moana's Dusty Paris ei sen sijaan ole Moanan omia sukulinjoja, mutta tamma on silti kaikin puolin todella ihana. Sen suvussa yhdistyy neljän eri kasvattajan kasvatustyö, sillä sukua on niin Paraatiponeista, Vinhakulmasta, Mewianista kuin Adinastakin! Aika herkku, vaikka itse sanonkin.

Viimeisenä esittelyn ansaitsee kolmepolvinen kouluori Checino MPB, joka on sukuyhdistelmästä, jota olen miettinyt aina siitä saakka, kun oriin emän talliini ostin. Welshprosentti on pieni, mutta suku istuu yhteen kuin nenä päähän: isän puolelta keveyttä ja runsasta arabiverta, emänpuolelta laatua puoliveriemänisältä ja näyttävyyttä cob-sukulaisilta. Lisäksi minulla on muutama koulutamma melko korkealla welshprosentilla, joten Keksi sopii niille sulhoksi oikein hyvin. Aivan erisukuinen se ei muuhun ponikantaan nähden ole, mutta ei yleinenkään.

Kai olen tässä harrastuksessa onnistunut, kun nämä virtuaaliset, mielikuvituksen luomat kasvatit saavat minut näin iloiseksi. Tämä oli samalla Nintsun pikselipulinoiden 100. julkaistu kirjoitus!

perjantai 3. huhtikuuta 2020

Tarina nimimerkkini takana

Aina silloin tällöin keskustelufoorumeilla tulee puhetta nimimerkeistä ja tarinat nimimerkkien takana ovat joka kerta yhtä mielenkiintoisia. On myös hauska huomata, että jokin topikissa ihan vieraalla nimellä liikkuva onkin aikaisemmin ollut tuttuakin tutumpi harrastaja! Aikaisempina vuosina nimimerkkien vaihtaminen tuntui olevan muotia ja ht.netin virtuaalipalstalla saattoi etusivulla olla kerralla useampikin "vaihdoin nimimerkkiä: X -> Y!"-topikki. Nykyään nimimerkit taitavat vaihtua vähemmän tai sitten niistä ei enää samalla tavalla ilmoitella foorumeilla.

Minä olen ollut todella laiska ja mielikuvitukseton nimimerkkini kanssa, sillä olen kulkenut nimellä Nintsu jo vuosia. Taisi olla jossakin vuosien 2002-2003 vaihteessa, kun väänsin etunimestäni Nina lempinimen. IRL minua ei ole koskaan kutsuttu millään lempinimellä enkä ole sellaista koskaan kaivannutkaan. Virtuaalimaailmassa taas en osaisi (enää) kulkea omalla Nina-nimelläni.

Virtuaaliharrastukseni alkuaikoina vuonna 2001 minulla oli jonkin sortin fiksaatio sateenkaariin ja ensimmäiset muistamani nimimerkit olivat jonkinlainen väännös sateenkaaresta tai rainbow'sta. Nimimerkki saattoi vaihtua hieman joka kirjoituskerralla, oli SaTeEnKaArI, ~Rainbow~: ja milloin mitäkin ylimääräistä merkkiä ja numeroa edessä ja takana. Yhdellä tallilla muistan olleeni pitkään hoitajana nimimerkillä ~Sateenkaari~ tai jokin siihen suuntaan, mutta muutoin nimimerkin kirjoitusasu saattoi vaihtua joka kerralla sen päivän tuulen mukaisesti.

Vuoden 2002 syksyllä sain muutamia luokkakavereitani innostumaan virtuaaliharrastuksesta ja päätin vaihtaa nimimerkkini etunimekseni, jotta kaverini tunnistaisivat minut. Ei tullut ala-asteikäisen lapsen mieleen, että siellä netissä saattaa olla pari muutakin Ninaa! Ninan tallia pidin Nina-nimimerkillä ja käytin nimeä muutenkin pyöriessäni virtuaalimaailmassa. Välillä käytin nimestä joitakin variaatioita, lisäsin merkkejä tai numeroita nimen eteen tai taakse, mutta muistelisin pääasiassa käyttäneeni Nina-muotoa.

Joskus vuosien 2002-2003 vaihteessa hain hoitajaksi tallille, jonka nimeä en enää muista enkä muista haluamaani hoitohevostakaan. Tallilla oli kuitenkin jo Nina-niminen hoitaja eikä tallin omistaja halunnut tallille kahta samannimistä, ei vaikka olisin laittanut nimeeni lisää merkkejä tai numeroita. Halusin kuitenkin ehdottomasti alkaa hoitamaan juuri tuolla tallilla juuri sitä hevosta, joten väänsin hyvin nopeasti ja enempää harkitsematta Nina-nimestä lempinimen Nintsu. Minua ei koskaan IRL oltu kutsuttu millään lempinimellä enkä muista kuolemaksikaan mistä lempinimen keksin. Olinko lukenut sen jostain vai onnistuinko itse muotoilemaan sen? En muista, mutta niin syntyi Nintsu.

Hetken aikaa käytin Ninaa ja Nintsua rinnakkain. Ainakin Ninan tallia pidin Nina-nimimerkillä vuoden 2003 kevääseen saakka, mutta sen jälkeen olen liikkunut vain nimellä Nintsu. Mitä sitä hyvää nimeä vaihtamaan! Jos rehellisiä ollaan, niin usein on kyllä tullut mieleen uuden nimimerkin keksiminen, mutta toisaalta taas Nintsu on minulle niin vakiintunut nimimerkki, etten tohdi sitä vaihtaa. Eikä ole tullut vielä tähän päivään mennessä toista Nintsua vastaan, joten lienee ihan hyvä ja erottuva nimi siltäkin kantilta.

tiistai 31. maaliskuuta 2020

Astutussuunnitelmia ja vähän lisää ostoksia

Kun (tai jos) tämä etäily joskus päättyy, on hevosmääräni varmaan tuplaantunut siihen mennessä... Tällä kertaa Moana part breds on saanut useita, siis useita, uusia asukkaita. Miksi ihmisillä on niin kivoja welshejä?!

Elli L.:n Vinhakulmasta rohmusin peräti kolme uutta ponia. Kasvattimyynnistä löytyi ori Vinhan Azzaroo (aiettä, mikä nimi!) ja tamma Vinhan Pinkie Pie. Tarvetta oli kahdelle kolmipolviselle A-tammalle (eikä yhdellekään yksipolviselle wpb-oriille, mutta mitäs pienistä), joten kun toinen A oli vielä saatava, niin tiskin alta löytyi tilausvarsana Vinhan Café Rica. B-ponivahvistusta saatiin felissalta Kastehelmestä B-ori Kastehelmen Cameronin muodossa. Mutta ei se ponivarantojen täyttö tähän jäänyt! Vannon, että menin danin Paraatiponien sivuille ihan vain katsomaan morsianta Yarolle, mutta päädyinkin palaamaan kahden heräteostosponin kanssa (ja Yarollekin löytyi morsian). B-tamma Pencalow Prima tuli matkaan vahingossa, vähän niin kuin kaupan päällisinä. Kai sillekin jotain käyttöä keksin. Sitten löytyi oman kasvattini varsanvarsa B-ori Draco Dawn, joka on aivan valtaisan ihana, vaikka siinä onkin vähän turhan reilusti mounttiverta minun makuuni. Mutta onhan tuo emänpuolenkin suku aikas herkullinen! Ja vielä Yaron jälkeläinen eli lyhyesti ja ytimekkäästi wpb-ori Pan. Seitsemän uutta ponia muutamassa päivässä. Tällä tahdilla ostaisin vuodessa melkein kolmesataa hevosta, hups.

Tällä kertaa ostoksissani oli (ainakin osassa) järki ja jalostussuunnitelma takana. Olen tässä viimeisen viikon aikana käynyt läpi Moanan poneja ja tehnyt astutussuunnitelmia, jonka takia totesin tarvitsevani muutamia uusia ja omiin poneihini nähden erisukuisia partnereita. Huutavin pula oli ehdottomasti A-sektion parissa, jossa lähes kaikki ponini ovat jo sukua keskenään. Kahdella erisukuisella tammalla ei toki ihmeitä tehdä, mutta jos osan noista omista tammoista astuttaisi ulkopuolisilla oreilla niin päästäisiin taas sukupolvi tai kaksi eteenpäin. B-poneissakin oli tarvetta jokuselle uudelle ja erisukuiselle ponille. Dracokin on meidän B-ponien suhteen erisukuinen, sillä sen suvussa olevan Moanan kasvatin vanhempia ei ole käytetty meillä B-ponien jalostuksessa. Yksi kaksi- tai kolmepolvinen B-ponitamma pitäisi vielä hankkia tai sitten kasvattelen Primasta tammalinjan vierailla oreilla.

Welsh part bredien osalta taas kaipaisin oikeastaan enemmän täysiverisiä kuin uusia poneja. Pan on silti tervetullut lisä kaksipolvisiin oreihin ja sille onkin jo yksi tamma valittu ja toinen harkinnassa. Azzaroon kanssa vielä pallottelen, että astuuko se Priman (jolloin varsalla iso welsh-%) vai mahdollisesti jonkin Juksulan täysveritamman (jolloin welsh-% pieni). Molemmille varsoille ei ole  (ainakaan nyt) tarvetta, joten jompi kumpi (ja se toinen ehkä sitten myöhemmin).

Juksulaakin olen hieman käynyt läpi ja todennut, että tarvitsen sinne uusia täysverisiä. Arabeja, englantilaisia ja jos vain löytyy niin valmiita angloarabejakin. Olen puuhastellut viime viikkoina niin paljon ja ahkerasti Moanan kanssa, että voisin kyllä vaihteeksi jo kääntyä Juksulan puoleen. Kunnon tomutusta talli jo kaipaisikin!

torstai 19. maaliskuuta 2020

Etätyöpäivä eli pikseliponien shoppailupäivä!

Minä kuten moni muukin on joutunut tai saanut siirtyä etätyöskentelyyn, kiitos koronaviruksen. Minä myönnän olevani todella surkea "etäilijä". Kotona on niin paljon kaikkia virikkeitä, että työntekoni pilkkoutuu. Varsinaisia töitä saan tehtyä vain lyhyissä pätkissä ja "työpäiväni" tuppaavat siksi etätöissä venymään 7-21 välille. Tänäänkin olen istunut koneella jo lähemmäs kahdeksan tuntia, josta olen oikeasti työskennellyt ehkä neljä. Loput neljä olen tehnyt kaikkea muuta, heh. Hieman harjoittelemista tässä etäilyssä! Vaikka toisaalta kyllä pidän tästä, että voin tehdä töitä 1-2 tunnin jaksoissa ja pitää sitten haluamanilaisen tauon. Eikä se työnantajaltakaan ole pois, vaikka en teekään 7,5 tunnin työpäivääni putkeen, kun kuitenkin olen virka-ajan työpuhelimitse tavoitettavissa.

No mutta virtuaaliasioihin! Etäpäivä antaa lukuisia mahdollisuuksia pikseliponeiluun. Yksi minulle ehdottomasti parhaista asioista on se, että voin palata "vanhaan" tapaani harrastaa eli usein mutta vähän kerrallaan. Pari vuotta sitten kerroin harrastustapani muutoksesta ja siirtymisestäni viikonloppuharrastajaksi. On tuntunut taas ihanalta, kun voi kesken päivän tehdä yhdelle kasvatille sivut, laittaa muutamat kisakutsut muotoon, etsiä ne täydelliset kuvat, selailla foorumia... Oi, kuinka olenkaan kaivannut tätä!

Foorumin selailu onkin poikinut useamman kuin yhden uuden ostoksen! Tänään Juksulaan astelivat pilkulliset knabstrupit Virgo ja Laila sekä tallin ensimmäinen amerikanponi Sheila. Lisäksi bongasin kertakaikkisen ihanan rautiaankimopohjaisen dominanttivalkoisen täysveritamman Mian, jonka nappasin heti talliani koristamaan! Mia tulee ehdottomasti saamaan jälkikasvua sekä Juksulaan että Moanaan. Suvuttomia täysverisiä minulla on hakusessa muutenkin, joten jos niitä sattuu löytymään jostain nurkista niin antakaa tulla vain!

Moanakin on saanut shoppailusta osansa. Tosin toistaiseksi vain yksi uusi poni on saanut matkalipun Uusi-Seelantiin, kun hankin eleniltä ruunivoikonkirjavan Nellan, jota elen on tarjoillut minulle jo pidemmän aikaa, mutta en mukamas ole tammaa tarvinnut. Tyhmä minä! Täydellisestihän tuo sopii Moanaan, vai mitä? Sormet syyhyävät kyllä muutoinkin hankkimaan lisää uusia poneja muilta welsh-kasvattajilta. Ties vaikka pari suvutontakin löytäisi tiensä Moanan uusiksi kantaponeiksi...

lauantai 29. helmikuuta 2020

Nimet ovat makuasia

Taidan olla welshpiireissä kuuluisa ravi- ja laukkahevosten nimillä paiskotuista welsheistäni, joten Sirpan Keskustassa aloittama keskustelu nimihirviöistä osui ja upposi! Sirpa tosin taisi hakea vaikeasti kirjoitettavia nimiä (niitäkin jokunen toki minultakin löytyy), mutta eiköhän nimihirviöiksi lasketa muutoinkin kamalat nimet. Minun nimimakuni virtuaalihevosilla tuntuu olevan varsin outo ja ehkä valtavirrasta (ainakin welshpuolella) poikkeava, joten voin vain arvailla kuinka moni jättää kasvattini ostamatta tai lainaamasta orejani jalostukseen, koska nimi! Varmaan aika moni, heh.

Jos aloitetaan niistä vaikeasti kirjoitettavista. Kymri on näin suomalaisittain aika vaikea kieli ja melkein kaikki kymrinkieliset nimet tuntuvat ainakin itsestäni jossain määrin hankalilta kirjoittaa. Aina jää joku konsonantti puuttumaan! Jo edesmennyt Gwerfyl Cwmfelin taitaa olla kärjessä vaikeimmasta päästä mitä tallistani on kymriä löytynyt, eikä Gwalch Fflamwydden'kään helpoimmasta päästä ole. Muunkielisistä vaikein lienee Rhynchocephala MPB, joka on saanut nimensä erään piileväsuvun latinankielisen nimen mukaan. Jos Sirpan keskustelussa esiin tulleisiin ja vaikeasti kirjoitettaviin nimiin verrataan, eivät nämä kaikista vaikeimpia mahdollisia ole, mutta kiinnitän jonkin verran huomiota nimen kirjoittamisen helppouteen ja monesti jätän kirjoitusasultaan kovin vaikeat nimet käyttämättä. En tykkää myöskään erikoismerkeistä nimissä. Tämä tosin on freewebsin/websin peruja, sillä erikoismerkit tuppasivat siellä muuttumaan kysymysmerkeiksi ellei niitä kirjoittanut koodilla, mihin taas olin kovin laiska ryhtymään.

Tykkään lausemaisista nimistä ja siksi aika monella hevosellani onkin pitkä nimi. No Work Before Coffee MPB on aika hyvä esimerkki tästä. Ei ehkä heti nimen perusteella arvaisi welshiksi? Muita pitkähköjä nimiä löytyy vaikkapa Bebble Copple Boulder MPB, Smoke on the Water MPBShake Yo' Money Makers ja Tea is for Hipsters MPB. Kolmi- tai neliosainen nimi (plus kasvattajaliite) ei ole minun talleissani mikään poikkeus. Pitkät nimet voivat olla hankalia sekä kirjoituksellisesti että esimerkiksi nimikenttien ja sukutaulujen kanssa, mutta pidän niistä silti.

No entäs ne ravi- ja laukkahevosten nimet? Niitähän löytyy! Ei muuta kuin Moanan ponilistaukset auki ja katsomaan. Ei taida tulla ensimmäisenä welshkasvattaja mieleen? En muista kuka welsh-harrastaja se vuosia, vuosia sitten oli, joka totesi, että saisin mennä kasvattamaan jotain amerikkalaista rotua, kun nimet sopisi paremmin sinne (lisähuomautuksena, että tämä todettiin hyvässä hengessä minulle tulevan tilausvarsan nimeä mietittäessä). Ehkä kaikista "karmeimmasta" päästä voitanee esitellä Cheesy Cheese Mouse MPB ja poikansa Cheese in Mousetrap MPB, joista varsinkin jälkimmäisen nimi on mielestäni aivan ihana. Myös aikaisemmin mainittu Shake Yo' Money Makers on melkoinen nimipaiskaus. Ja siitäkin nimestä pidän ihan erityisesti! Tässä Moanan poneja selatessani huomasin, että tammoillani on selvästi konservatiivisempia ja "valtavirtamaisempia" nimiä kuin oreillani. Ilmeisesti jostain syystä epä-welshmäiset nimet tuntuvat istuvan mielestäni paremmin oreille.

Useissa nimikeskusteluissa nousee "turn offina" kahta eri kieltä yhdistävät nimet. Minä olen kunnostautunut tässä(kin), sillä Juksulassa kasvattajaliitteenä käytetään pääasiassa liitettä Juksulan - ja surutta myös vieraskielisten sanojen ja nimien kanssa. Esimerkiksi arabitamman Juksulan Habibtin nimessä yhdistyvät suomalainen kasvattajaliite ja latinalaisille kirjaimille kirjoitettu arabiankielinen naispuolisen ystävän/läheisen hellittelynimi. Tällä hetkellä Juksulan hevoslistojen kieliyhdistelmät ovat tosin aika kesyjä, sillä aikaisempina vuosina sieltä on löytynyt melkoisia kieliyhdistelmiä. Moanassakin englanninkielisen genetiivin omaava kasvattajanimi on yhdistetty kymriin welshoriin Moana's Iarll Rhyfelgar nimessä. En tiedä kuinka vahvasti nykyään virtuaalimaailmassa karsastetaan tämän tyylisiä nimiä. En kuitenkaan ole ainoa tätä harrastava, vaan welshkasvattajissa on ainakin pari muutakin. Itse jostain syystä tykkään suomenkielisen kasvattajaliitteen yhdistämisestä erityisesti vieraskielisten nimien tai nimimäisten sanojen kanssa.

Nimet ovat todella vahvasti makuasia, mutta mutulla väittäisin suurimman osan harrastajista pitävän hyvin huomiota herättämättömistä ja oikeiden hevosten nimiä mukailevista nimistä. Suomenhevosten nimissä revitellään mielestäni yleisesti ottaen enemmän kuin vaikkapa puoliveri- tai ponipiireissä. Varsinkin welsh-harrastajien keskuudessa welshien nimet ovat usein kymriä ja/tai melko perinteisen kuuloisia. Itse tykkään käyttää hyväkseni virtuaalimaailman vapaita nimeämismahdollisuuksia, jolloin nimetkin saattavat välillä olla aika villejä. Onneksi virtuaalimaailmassa mahtuvat kukoistamaan kaikki!

PS. Tämä postaus on samalla pakollinen karkauspäivän kirjoitus! Seuraava mahdollisuus postauksen julkaisemiseen karkauspäivänä on vasta neljän vuoden päästä, joten pitäähän tämä mahdollisuus käyttää hyväksi.

sunnuntai 16. helmikuuta 2020

Joulu-helmikuun pakollinen palkintopläjäys

Loppu- ja alkuvuodesta ovat Moanan ponit olleet taas esillä ja palkintojakin on tullut kotiin viemisiksi.

Joulukuun palkintosateen aloitti Kouluratsastusjaoksen tilaisuus, jossa oli mukana Moanasta neljä ponia. Yleisponi What the Hell MPB nappasi ykkösen muiden lajijaosten tapaan myös KRJL:stä. Kyllä vain tuossa palkintorivissä on jotain niin mielihyvää herättävää! Toinen yleisponi Touchdown MPB sai myös ensimmäisen palkinnon. Ainoa tilaisuuteen ilmoittamani oikea kouluponi Hermes MPB jäi nippanappa toisen palkinnon puolelle. Ori sai muista osioista maksimaaliset pisteet, mutta yhden jälkeläisensä takia jälkeläispisteistä vain puolet, minkä takia ykkönen jäi oriilta saamatta. Patriot Act MPB nosti vanhan kolmospalkintonsa kakkoseksi, mihin olen oikein tyytyväinen.

Ponikantakirja järjesti tuttuun tapaan joulukuussa suurtilaisuuden, joka oli avoin myös kantakirjakelvottomille. Kelvollisista (sukunsa puolesta) kakkoset sai Moana's Mythbuster ja Moana's Hailey. Ostoponi Crane Chernava ja oma kasvatti Moana's Druid saivat kolmannet palkinnot. Chernava oli jakanut jonkin verran tuomareiden mielipiteitä ja osa tuomareista olisi jopa antanut tammalle kakkosen! Ktk-kelvottomista Moana's Meleri ja Cheesy Cheese Mouse MPB ansaitsivat toiset palkinnot ja Moana's Llegolas kolmosen.

Myös Kenttäratsastusjaos järjesti joulukuussa suurtilaisuuden, jonne yksi henkilö sai ilmoittaa peräti kymmenen hevosta. Minähän innostuin ihan tosissani ja kaivelin ne kymmenen osallistujaa kasaan. Osa jäi ehkä hieman keskeneräisiksi esimerkiksi jälkeläisnäyttöjen osalta, mutta pääosin olen kuitenkin palkintoihin tyytyväinen. Peräti viisi ponia palkittiin ensimmäisellä palkinnolla: kenttäoriit Deadly Hallow MPB ja Moana's Smaug, kenttätammat Candy Crush MPB ja Mistletoe MPB sekä B-sektion ori Moana's Unforgivable. Lai'e Marcella, That's Freaky MPB, Vampire Slayer MPB ja Smoke on the Water MPB palkittiin kakkospalkinnolla. Lisäksi yleisponi Patriot Act MPB haki kolmosen jo valmiiksi pitkää palkintoriviään koristamaan.

Tammikuussa sain pitkästä aikaa taas ilmoitettua ponejani mukaan Yleislaatuarvosteluun. Kaikki kolme Moanan ponia, That's Evil MPB, Moon above Ohio MPB ja Zonnentje MPB, palkittiin toisella palkinnolla ja varsin samanlaisilla pistemäärillä. Eelillä oli joukon parhaimmat sukupisteet, mikä ei ole ihme, sillä oriilla on useampia jälkeläisiä kuin kahdella muulla on kummallakin vain yksi. Zonan tekstipisteet taas olivat kolmikon parhaat, mitä en sitäkään hämmästele, sillä olen kirjoittanut tammalle aika kivojakin valmennuksia.

Esteratsastusjaoksen tammikuun tilaisuudessa oli minulta mukana viisi ponia. Porukan ainoasta ykköspalkinnosta vastasi Cancy Crush MPB, ja Delyth LAC, Sumusilmun Basil ja Moana's Smaug palkittiin toisella palkinnolla. Pencalow Ramona ja Moon above Ohio MPB jäivät erittäin vähäisten jälkeläisnäyttöjensä takia pisteinensä kolmospalkinnon puolelle.

Welshien rotulaatuarvostelun helmikuun tilaisuus jääneekin meidän osalta helmikuun ainoaksi laatuarvosteluksi. Minulta oli mukana jopa 13 ponia, kun muita osallistujia oli jälleen niin vähän. Vastasin taas tilaisuuden huonoimman ponin tittelistä, kun oma kasvattini Moana's Mererid sai 38 pistettä ja kolmannen palkinnon. Minun poneistani parhaat pisteet saivat tammat Candy Crush MPB ja Duchess MPB, jotka molemmat saivat 44,5 pistettä. Erityisesti minua ilahdutti Candyn sukupisteet (7/10p) sekä Mainly Awesome MPB luonnepisteet (7/10p).

Varmaankin maaliskuussa meidän laatuarvostelukarkelointi taas jatkuu.

lauantai 18. tammikuuta 2020

Moanan CAS57-kasvatit ja vuoden 2019 kasvattiyhteenveto

Uusi CAS-vuosi vaihtuu maanantaina, joten on aika sulkea kasvattilista tältä CAS-vuodelta. Samalla valmistuu myös vuoden 2019 kasvattiyhteenveto.

Moanan CAS57 kasvatit
Moanaan syntyi CAS57 seitsemän varsaa, jotka kaikki jäivät kotiin. Welsh part bredeja varsoista oli viisi, joidenka lisäksi syntyi yksi A- ja yksi B-sektion kasvatti. Varsoista oli neljä tammoja ja loput kolme oreja. Kaikki syntyneet kasvatit olivat suvultaan vähintään kolmepolvisia.

CAS-vuoden ehdoton suosikkini on wpb-tamma Magica De Spell MPB. Ensinnäkin jo nimi on juuri minun makuuni. Ihana voikko tamma on suvultaan kolmepolvinen ja kokonaan omaa kasvatustani. Isänemä on lähtöisin Juksulasta, mutta muutoin suku on moanalainen. Magia on kaunis kuin kuva ja luonteestakin tuli sopivan säpäkkä. Varmasti myös tulevaisuudessa yksi tallini suosikkiponeista!

Voikko ori Moana's Magician olisi yksi lemppareistani ihan jo isolinjansa takia, mutta aika herkullinen tästä A-sektion ponista tuli muutoinkin! Nuo Vikaruksen kuvat ovat olleet jemmassa jo jonkin aikaa vain odottamassa sopivaa ponia ja nyt se sitten osui kohdalle. Luonteesta tuli mielestäni aika veikeä ja oikein sopiva tämän isälinjan edustajalle. Isänpuoleinen suku on moanalainen, emän puolelta tulee ostoponeja sekä ikivanhaa Chigeonin aikaista laukkaponikasvatustani, ja tykkäänkin isälinjan lisäksi suvun monipuolisuudesta.

Viimeisenä esiteltäköön wpb-ori Lion King MPB eli Leo. Ori on suvultaan nelipolvinen, isänsä puolelta vahvasti vierasta verta ja emänpuolelta puhtaasti Moanan kasvatteja. Leossa päätin hieman avartaa kenttäponieni sukuja ripauttamalla sinne koulupuolelle painottunutta verta, joten Moanan kenttäponikantaan verrattuna Leo on emälinjansa osalta melko erisukuinen. Isälinja tulee jo lopettaneesta Lumivuosta. Minulla oli melkoinen tuska löytää sopivan rauhallisen mutta silti kilpaponin näköisen kimon ponioriin kuvat, enkä ole noihinkaan kuviin aivan täysin tyytyväinen mutta mennään näillä nyt. Kokonaisuutena, ja varsinkin suvultaan, Leo on kiva ja esittelynsä ansainnut.

Moanan vuoden 2019 kasvattiyhteenveto
Moanaan syntyi yhteensä 37 varsaa (2018: 52 kpl), joista vain yksi lähti maailmalle (2018: 11 kpl) ja kaikki loput jäivät kotinurkkiin. Tammoja syntyi 21 kpl eli 57 % (2018: 25 kpl / 48 %) ja oreja 16 kpl eli 43 % (2018: 27 kpl / 52 %). Vaikka ainoa muualle myyty oli tammavarsa, jäi viime vuonna kotiin silti melkoinen tammaenemmistö. Jälleen ylivoimaisesti eniten syntyi welsh part bredeja, mutta myös muutama A- ja B-sektion poni. C-sektiosta ei syntynyt viime vuonna ainuttakaan varsaa. Yleisin suvunpituus on viimekin vuonna ollut kolmepolvinen, mutta nelipolvisten määrä on selvästi kasvanut edellisestä vuodesta. Suvunpituudet vaihtelevat edelleen pääasiassa yhden ja neljän polven välillä.

Welsh part bredeja syntyi vuonna 2019 yhteensä 26 kpl eli hieman reilu 70 % (2018: 36 kpl / 70 %). Näistä tammoja oli 16 kpl ja oreja loput 10 kpl. Sukujen pituus on keskimäärin pidentynyt, mutta kasvatteja löytyy edelleen 1-polvisesta aina nelipolviseen ja osasukuisina pidemmällekin. Vain neljällä wpb-varsalla oli ulkopuolinen isä (2018: 8 kpl), ja kaikki varsat syntyivät Moanan omista tammoista (2018: 6 liisinkitammaa). Vuoden ainoa poismyyty varsa oli wpb.

Toiseksi eniten syntyi viimekin vuonna A-sektion poneja, vaikka muka kovasti mietin niiden kasvatuksen lopettamista. A-poneja syntyi 9 kpl (2018: 8 kpl), joista oreja oli viisi ja tammoja neljä.  Joukossa on suvultaan pari 1-polvista kasvattia, yksi 2-polvinen ja loput kuusi ovat 3-polvisia. Kaikki syntyivät omista tammoista, mutta yhdellä oli isänä lainaori.

B-ponien kasvatus koki vuonna 2019 notkahduksen, kun B-sektion poneja syntyi vaivaiset kaksi kappaletta (2018: 7 kpl), yksi ori ja yksi tamma. Molemmat olivat suvultaan kolmepolvisia ja  molempien vanhempina on Moanan omat ponit. B-sektion tilanne Moanassa ei kuitenkaan ole huono, sillä suunniteltuja yhdistelmiä on useita eli eiköhän sektion kasvattimäärä lähde tänä vuonna nousuun!

Vuosien 2012-2019 aikana Moanassa on syntynyt komeat 320 kasvattia. Kasvattilistan kokonaisuudessaan ja syntyneiden kasvattien tilastot taulukkomuodossa voi katsoa täältä.

perjantai 10. tammikuuta 2020

Jos nyt kuitenkin ihan vain pari tavoitetta

Vaikkei historiani uudenvuodenlupausten/-tavoitteiden kanssa olekaan kovinkaan ruusuinen, listaan nyt kuitenkin ihan muutaman tavoitteen tälle uudelle vuodelle 2020. Tällä kertaa puhun sitkeästi vain tavoitteista, koska lupausten rikkominen on ikävää. Tavoitteisiin taas on vain tavoitteena päästä, mutta jos ei onnistu niin voi yrittää myöhemmin uudestaan.

Moana part breds
  • pidä kasvattilista CAS-vuosittain ajan tasalla
  • pidä ponien kisakalenterit CAS-vuosittain ajan tasalla (=kalentereiden päivitys min. 4krt/vuodessa)
  • yksi viiden kutsun kilpailurypäs joka kuukausi
  • luetteloi tärkeät, säilytettävät ori- ja tammalinjat
  • ensimmäinen pitkäsukuinen (yli 4-polv.) kasvatti, jonka isä- tai emälinja on kokonaan Moanan omaa kasvatusta
  • älä päästä ponimäärää yli 300
Juksula
  • tee lista tallin vaatimista päivitystoimenpiteistä ja seuraa listaa
  • hanki ne työhevoset!!
  • järjestä vähintään yhdet WRJ- ja TYH-kilpailut
  • välillä voisi vaikka kasvattaakin jotain eli (ainakin) suunnittele uusia juksulalaisia
Moana farm
  • hyödynnä maatilaa ponien päiväkirjamerkinnöissä
  • hanki aasi, muuli/muuliaasi ja karjahevonen
Blogi
  • vuoden 2020 top5 (tietysti!)
  • vähennä "hillopurkkiotsikoiden" käyttöä
  • kommentoi muiden blogikirjoituksiin aina, kun mahdollista ja keksit kommentoitavaa
Saas nähdä kunka näiden tavoitteiden tällä kertaa käy!

maanantai 6. tammikuuta 2020

Lempilapsi Moana part breds 8v

Kenellekään blogia seuranneelle ei varmasti ole jäänyt epäselväksi, että Moana part breds on talleistani aktiivisin, suosikkini kun on. Tänään tuon tallin perustamisesta on tullut kuluneeksi kahdeksan vuotta! Nykyään ei kahdeksan vuoden ikäinen talli ole enää mikään superharvinaisuus, kuten vaikkapa vielä 10-15 vuotta sitten. Tuntuu, että harrastajien keski-iän kasvaessa kasvaa myös tallien keski-ikä. Olen silti iloinen ja ylpeäkin, että lempilapseni on päässyt jo alakoululaisen ikään.

Moanan syntymäpäivien kunniaksi alla muutama excel-käppyrä kuluneen kahdeksan vuoden luvuista.

Moanan ensisijainen toimintamuoto on welshien kasvatus, eli tässä tärkein käppyrä, mitä tallista voi vain tehdä. Poismyytyjä kasvatteja voisi olla isompikin osuus syntyneistä varsoista, mutta kuitenkin ihan kiva määrä on saanut kodin Moanan ulkopuolelta (ainakin, kun huomioidaan kuinka laiska myyjä ja markkinoija olen). Vuoden 2019 kasvattimääristä puuttuu vielä viimeisen CAS-vuoden (CAS57 päättyy 19.1.) varsat, joita tulee näillä näkymin olemaan 4-6 kpl eli yli kolmenkymmenen kasvatin päästiin viime vuonnakin.

Moanan hevosmäärä on moninkertaistunut sitten tallin aloitettua toimintansa. Vuoden 2012 lopussa poneja oli vaivaiset 32 kappaletta, kun tänään poneja oli tasan 280! Vuosien 2013-2015 hevosmäärät ovat laskennallisia arvioita, muut lukemat on otettu vuosittain VRL:n rekisteristä eli pieniä heittoja todellisuuteen nähden voi olla sinne tänne rekisterin välillä hieman päivittämättömien tietojen takia. Hevosmäärän kasvu on viime vuosina tasaantunut, johtuen hevoskannan vanhenemisesta eli nykyään muistosivujen ja uusien syntyvien kasvattien määrät alkavat olla jotakuinkin tasapainossa.

Kilpailuiden järjestäminen on aina ollut lähellä sydäntäni, mutta ei niin paljon kuin kasvattaminen. Aika kivasti Moanassa on kuitenkin viime vuosina kilpailuita pidetty ja varsinkin 5 kutsun kuukausitavoite on toiminut loistavasti. Tarkoitus on, ettei vuosien 2014-2016 "lamavuosiin" kilpailuiden järjestämisen osalta enää päädytä.

Hyvää kahdeksatta syntymäpäivää Moana part breds <3

keskiviikko 1. tammikuuta 2020

Totuuden hetki: vuoden 2019 rikotut uudenvuodenlupaukset

Hyvää uutta vuotta 2020 kaikille ja olkoon uusi vuosikymmen menestyksekäs itse kullekin!

Vuosi ja vuosikymmen vaihtui ja on aika vilkaista kuinka nyt loppujen lopuksi kävikään itselleni antamieni uudenvuodenlupausten kanssa. Kesäkuussa tehtiin puolivuositsekkaus, jolloin tulos oli 5,5/12. Spoiler alert!: paremmaksi ei ole pistetty.

Moana part breds
  • Ensimmäinen Moanan omasta isä- ja/tai emälinjasta polveutuva kasvatti, jota voi nimittää pitkäsukuiseksi (isä/emälinja yli 4 polvea). - Useita isä- ja emäehdokkaita tällaiselle varsalle jo olisi, mutta sitä yli 4. polvista varsaa en ole saanut vieläkään aikaiseksi. Mutta ensi vuonna! Ihan varmasti!
  • Yksi viiden kutsun kilpailurypäs joka kuukausi. - Maalis-, syys- ja marraskuussa jäi pitämättä. Maaliskuu oli ihan omaa laiskuuttani, syys- ja marraskuu taas IRL-puolella niin kiireisiä, ettei mitään mahdollisuutta. Ryppäitä on kuitenkin pidetty 14 kappaletta eli enemmän kuin tavoitteena ollut 12. Tämä on siis ehdottomasti toteutettu lupaus.
  • Pidä kasvattilista CAS-vuosittain ajantasalla. - Lupaus pidetty!
  • Ikuisuusprojekti nimeltä "maastokartta" valmiiksi. - Ööö, mikä projekti tämä olikaan...? Hyvä jos edes muistan missä koko tiedosto majaileekaan
Moana farm
  • Hanki muuli, aasi ja karjahevonen. - Muulille ja aasille on kuvat olemassa, mutta mitään sen konkreettisempaa en ole tehnyt. Itselleen pitää kuitenkin olla armollinen, joten sovitaan, että tämä on puoliksi tehty.
  • Säännöllisen epäsäännöllisesti uusia eläimiä joukon jatkoksi. - Ei todellakaan toteutunut. Koko vuonna 2019 farmille ei tullut ainuttakaan uutta eläintä. Kuvia on suosikeissa jonoksi asti.
  • Farmin hyödyntäminen esimerkiksi Moanan ponien päiväkirjamerkinnöissä. - En ymmärrä miksen saanut tätä toteutettua. Yhdestä maastolenkistä farmin läpi saisi helposti päiväkirjamerkinnän jos toisenkin. Olen suorastaan pettynyt itseeni.
Juksula
  • Hoida tallia tänä vuonna paremmin kuin viime vuonna. - Vaikka kehuskelin vuosi sitten, että suunta on vain ylöspäin niin unohdin vaihtoehdon "mikään ei muutu". Alkuvuodesta oli kyllä yritystä ilmassa ja puolivuositsekkauksessa laitoin tämän vihreäksi, joten olisiko tämä nyt puoliksi suoritettu - lepsulla arvostelulla.
  • Hanki se työhevonen ja kokeile työkisoja. - En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.
  • Elvytä laukkapuolta. - Lasketaanko Keskustan laukkatopikin lukeminen?
Blogi
  • "Vuoden 2019 top5" - Onnistui yli odotusten!
  • Kommentoi ahkerammin muiden blogikirjoituksiin. - Vuosi on ollut todella hiljainen blogipuolella. Olen tainnut kommentoida kerran tai kaksi koko vuonna, mutta jos ei ole mitään kommentoitavaa niin ei kai sitä voi kommentoidakaan? Yritystä on ollut, joten olkoon suoritettu.
Tulos 5/12 lepsulla arvostelulla. Huonommin kuin viime vuonna. Pitänee harkita, että teenkö lupauksia vuodelle 2020 lainkaan, vaan puksuttelenko eteenpäin kuten parhaiten taidan.