Suosikkipikselit: Verdejo Sauvignon Blanc

Joskus joistakin virtuaalihevosista tulee vain tärkeämpiä kuin toisista vaikka jokaisen kohdalla kyse onkin vain mielikuvituksen tuotteista ja kasasta pikseleitä. Silti omia "suosikkipikseleitä" on aina kiva esitellä muille, joten täältä pesee! Omien virtuaalihevossuosikkieni, sekä menneiden että nykyisten, esittelyt löytyvät tunnisteella Suosikkipikselit-sarja.

Verdejo Sauvignon Blanc eli tutummin Veeti on Moanan yksi kaikkien aikojen suosikkituontini. Poikkeukselliseksi oriin tekee myös se, että suunnittelin jokaisen siihen liittyvän yksityiskohdan tarkkaan ja tein ponista tarkoituksella oman suosikkini. Halusin, että Veetistä tulisi yksi lempiponeistani ja niin oriista todella tuli. Vieläkin välillä harmittaa, että menin oriin virtuaalisesti kuoppaamaan!

Keksin Veetin Moana part bredsiin tallin "huippuponiksi", tarinallisesti kalliiksi ja huolella hankituksi investoinniksi, alkuvuodesta 2013. Kuten jo edellä mainitsin, hioin oriin yksityiskohtia aina sukutaulun nimistä teksteihin huolellisesti ja ajan kanssa. Muistelisin, että Veetin luomiseen taisi mennä noin kuukausi, sillä alkunsa tämä kuvitteellinen herra sai joulupöydässä. Taitoimme Veetin kanssa yhteistä virtuaalista taivalta yli seitsemän oikean vuoden ajan, sillä siirsin ponin muistosivuille tänään täsmälleen vuosi sitten 30.3.2020.

Veeti oli cremello welsh part bred -ori, jonka welshprosentti oli kivasti rikottu 56,25 %. Keksityistä, mutta tietenkin aivan huipputasoista, sukulinjoista polveutuva ori oli vaativa kilpaponi, jolla kilpailin hullunkiilto silmissä niin este-, koulu- kuin kenttäratsastuksessakin tavoitteena laatuarvostelut. Kuten aina virtuaalimaailmassa, ahkeralla kilpailuttamisella saavutettiin myös tulosta. Laatuarvostelutavoitteisiinkin päästiin, joskin Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelun kakkospalkinto kirvelee vieläkin. Olisihan se ollut kiva, että lempiponini olisi saavuttanut kaikista kilpailemistaan lajeista ykköspalkinnon, mutta KRJ-I-palkinto olisi vaatinut sukuselvityksen muokkaamista, mihin en halunnut ryhtyä. Lajilaatuarvosteluiden palkintojen lisäksi Veeti on palkittu Yleislaatuarvostelussa YLA1-palkinnolla, mistä olen erityisen ylpeä. Veeti on saanut poneistani parhaat pisteet Yleislaatuarvostelun tekstiosuudesta! Vaikka oriin yleislaatuarvostelureissusta on kulunut jo yli viisi vuotta, en ole onnistunut kirjoittamaan tai jaksanut kirjoittaa yhtä hyviä (YLA-standardeilla) tekstejä kellekään toiselle hevoselle.

Kilpaponinroolin lisäksi, tai oikeastaan jopa sitä tärkeämpänä, Veeti oli arvokas jalostusponi Moanassa. Oriilla on minun mittakaavassani paljon jälkeläisiä, sillä jälkeläislistaa koristaa seitsemän nimeä. Kaikki sen olemassa olevat jälkeläiset ovat Moanan kasvatteja, mutta vanhoilla päivillään ponilla oli kysyntää ulkopuoleltakin, mutta harmillisesti olin tuolloin typerä, enkä antanut ponia enää käyttöön (koska se olio "eläkkeellä", nyt ajatus tuntuu todella pöljältä). Veetin seitsemästä jälkeläisestä kolme on minulla Moanassa ja loput neljä on myyty tallin ulkopuolelle.

Veetin vaikutus Moanan welsh part bredeihin on selvä ja ori on melko yleinen nimi meidän ponien sukutauluissa - enkä pistä pahakseni. Veetillä on oma ja rakkaudella vaalittu estepainotteinen viiniaiheinen orilinjansa, joka jatkuu pojanpojan Bordeauxin kautta. Myös koulupuolelle yritin Veetistä omaa orilinjaa, mutta sukupolvi sukupolvelta tykkäsin kouluorilinjasta vähemmän ja lopulta sammutin sen. Koulupuolella Veetiä näkyy kuitenkin poikansa Measureless'n kautta, vaikkei suoraa orilinjaa kouluponeissa enää olekaan. Veeti on myös yhden tämän hetken lempitammani Cherry Champagnen isänä. Cherry on seurannut vahvasti isänsä jalan jäljissä kilpaurallaan ja näköjään elääkin yhtä pitkään kuin isänsä. Omassa tallissa Veetin sukulinjat ovat vahvasti edustettuna, mutta neljästä muualle myydystä varsasta vain Jannicalle Adinaan myyty Le Petit Blanc MPB on toistaiseksi jatkanut sukuaan.

Oriin itse menin pitkin kynsin realistisuuden ja järjen nimissä siirtämään muistojen kirjoihin tasan vuosi sitten. Onhan se vähän (tai aika paljonkin) hölmöä kiintyä johonkin näin kuvitteelliseen ja olemattomaan, mutta minkäs sitä pöhkölle itselleen mahtaa. Lepää rauhassa pikselimöykkyni Veeti.

Uusi VRL ja Keskustan kaipuu

Olen seurannut puolihuolimattomasti mutta silti mielenkiinnolla Virtuaalisen ratsastajainliiton päivitysprojektia enkä voi kuin hattua nostaa päivityksestä vastannaille henkilöille. Iso kiitos! En itse ymmärrä koodaamisesta juuri mitään, mutta olen siinä käsityksessä, että nyt koodausta on yhtenäistetty ja päivitetty tälle vuosikymmenelle, mikä toivottavasti näkyy sivuston jouhevampana toimivuutena. Hetkihän tässä menee, että oppii uuden sivuston hienoudet ja muut, mutta ensivaikutelma on ainakin positiivinen. (Asiasta kukkaruukkuun, käytän niin usein lyhennettä VRL, että piti ihan käydä lunttaamassa liiton sivuilta, mikä se oikea ja virallinen nimi on.)

En ole vielä kovin ehtinyt uutta VRL:ää käyttää, mutta sen verran mitä olen testaillut niin hyvältä vaikuttaa. Erityisesti pidän hevosten suorarekisteröinnistä, jolloin saa samalla vaivalla tehtyä sekä rekisteröinnin että heti perään tunnuksen lisäämisen hevosen sivuille. Pieni miinus on, että hevosten rekisterisivujen osoite muuttui, mikä tarkoittaa että joudun päivittämään uudet rekisteriprofiilin osoitteet tälle noin 400 elossa olevan hevoseni laumalle. Unohtamatta niitä, joilla sukutaulussa kadonneen sukulaisen linkki on johtanut sukulaisen rekisterisivulle - lisää päivitettävää siis.

Toinen iiiso plussa on, ettei porrastettuihin kilpailuihin enää tarvitse tehdä kutsua itse eikä järjestäjän tarvitse enää listata osallistujia VRL:ään, vaan kutsu tehdään suoraan järjestelmään ja tulokset tulevat automaattisesti kilpailupäivänä. Hyvästi myöhässä olevat porrastettujen kilpailuiden tulokset! Mielestäni hieno ja kaivattu parannus. Kilpailukalenterin ja sen hakutoiminnot koen hieman kankeammaksi kuin entisen, mutta ehkä tämä on tottumiskysymys ja käyttäjässä vika. Samaten hieman nosti karvoja pystyyn hevosen VH-tunnuksen palaaminen pakolliseksi perinteisissä kilpailuissa, mutta senkin kanssa voin elää.

Kasvattajaa ilahduttaa sukusiitosprosentin ja sukukatokertoimen ilmaantuminen hevosten rekisteriprofiiliin. Olisi vielä mielenkiintoista tietää, että lasketaanko prosentti ja kerroin koko sukutaulun tietojen perusteella vai vaikka vain ensimmäisen neljän polven. Prosentti ja kerroin lasketaan luonnollisesti vain VRL:ään rekisteröityjen sukulaisten osalta eikä siksi esimerkiksi omista poneistani, joilla tiedon suvussa jonkin yksilön esiintyvän useampaan kertaan, näy sukusiitosta tai sukukatoa rekisterisuvulla, koska sukutaulu rekisterissä ei ole täydellinen. Mutta tulevilla pitkäsukuisilla kasvateillani tämä on tosi kiva ominaisuus! Vielä jos saisi jonkin "tämä hevonen on suvuton"-ruksin esimerkiksi uutta hevosta rekisteröitäessä, jolloin suvuttomat hevoset erottaisi paremmin sellaisista suvullisista, joiden sukua ei ole rekisterissä mutta on kuitenkin virtuaalimaailmassa. Tätä on ehdotettu kehityskohteeksi VRL:n discort-kanavalla eikä ideaa ainakaan suoraan tyrmätty, joten ehkä tällainen suvuton-ominaisuus jossain kohtaa saadaan.

Samoihin aikoihin, kun uusi VRL julkaistiin, kaatuivat Keskustan foorumi - virtuaalihevosmaailman ehkä tärkein tiedotuskanava. Sanotaanko, että ajoitus ei olisi voinut olla huonompi. Foorumin puuttuessa sitä on huomannut, kuinka riippuvainen tietyllä tapaa foorumista on. Minäkin avaan pikselöidessä aina ensimmäisenä Keskustan - silloinkin, kun en varsinaisesti käytä foorumia mihinkään, mutta siinä taustalla se aina on. Nyt kun foorumia ei saa taustalle auki, tuntuu jotenkin irralliselta ja hommien aloittaminen vaikeammalta. Hassua, sillä kuvailisin itseäni kuitenkin aikalailla yksinharrastajaksi ja ihan tyytyväiseksi sellaiseksi, mutta jokin alitajuinen vaikutus foorumilla kuitenkin on. Hieman helpotusta on tuonut VRL:n discort-kanava, jota olen seurannut itse asiassa nyt aktiivisemmin kuin alkuvuodesta foorumia. Aktiivinen kanava ja keskustelun seuraaminen muuten nostaa omaa motivaatiotani harrastukseen kummasti. ja suorastaan polttelee päästä päivittämään tallien ja ponien sivuja! Ehkä en ole ihan niin yksinharrastaja kuin aina kuvittelen olevani...