lauantai 16. tammikuuta 2021

Vuoden 2020 top3 blogipostausta

Vuosi 2020 oli surkea myös tämän blogin osalta. Kirjoituksia syntyi surkeat 21 kappaletta ja niistäkin iso osa mielikuvituksettomia "mitä ponini sai laatuarvostelusta"-kirjoitelmia. Ei hyvä vuosi bloggaukselle eikä tuosta paristakymmenestä tekstistä saa viittä parasta valittua ellei heitä kaikki top-kriteerit (esimerkiksi sen, että kirjoituksessa on joku ajatuskin...) romukoppaan.

Tässä mielestäni viime vuoden top3-postaukseni. Jos toissavuonna (2019) oli suorastaan runsauden pulaa, niin tänä vuonna mentiin kyllä ihan toiseen ääripäähän!

1. Nimet ovat makuasia: yksi vuoden harvoja ajatelma-tunnisteen alle päätyneistä teksteistä ja mielestäni aika peruskiva sellainen! Virtuaalihevonen on ennen kaikkea nimi: se on se osa virtuaalihevosesta, joka ei katoa. Nimi on siis virtuaalihevosen tärkein osa, mutta makuja on monia.

2. Tarina nimimerkkini takana: olen liikkunut samalla nimimerkillä ikuisuuden, joten kovin suurta ja jännittävää tarinaa siitä ei saa. Sen sijaan tämä itselleni mieleinen ja nostalginen kirjoitus, joka oli mukava saada muistoista mustaksi valkoiselle.

3. Sittenkin sabinoa!: tämän kolmannen valinta oli hankala, koska tarjolla oli enää melko hajuttomia ja mauttomia kirjoituksia - kaksi edellistä erottuivat omaan silmääni muusta joukosta selvästi. Sittenkin sabinoa! -teksti on yksi tämän blogin harvoja tutkittuihin faktoihin perustuvia kirjoituksia, joten vaikka kirjoitusasu ei ole täyttä timanttia niin ehkä tämä kuitenkin poikkeavuutensa ansiosta ansaitsee paikkansa top3:ssa.

torstai 14. tammikuuta 2021

Virtuaaliset tavoitteet vuodelle 2021

Vuosi 2020 ei ollut minulle kovin hyvä virtuaalimaailmassa (eikä tosin oikeassakaan, mutta se on toinen tarina se), joten tästä ei oikeastaan pääse kuin ylös päin, niinhän? Koska motivaatio on pilvissä, teen tietenkin joukon kunnianhimoisia tavoitteita tälle alkaneelle vuodelle! Jos joku lukija havaitsee tässä vanhojen tavoitteiden kierrätystä, niin oikeassa olet, mutta mitäpä sitä pyörää keksimään uusiksi! 

Myönnän, että lempilapseni Moanan tavoitteissa alkaa olla jo liikaakin toiston makua, mutta muistakaa se pyörä, muistakaa pyörä. Ja on siellä uusiakin! Muiden osalta olen pyrkinyt tekemään tavoitteista hieman konkreettisempia, jotta niihin olisi helpompi tarttua myös mahdollisen tauon jälkeen tai inspiraatiopulan iskiessä. Juksula nyt on taas perinteinen murheenkryyni, mutta katsokaapa minkä uhkauksen asetin itselleni ko. tallin osalta (tämä on todennäköisesti ensimmäinen tavoite, jonka tälle vuodelle rikon, mutta pitäähän sitä yrittää olla kova itselleen). Yleisenä tavoitteena tälle vuodelle on tietenkin ehdottomasti myös viime vuoden tauon jälkien ja rästitöiden korjaaminen.

Moana part breds

  • pidä kasvattilista CAS-vuosittain ajantasalla
  • pidä ponien kisakalenterit CAS-vuosittain ajan tasalla (kun nyt ensin aloittaisi taas kilpailemisen)
  • yksi viiden kutsun kilpailurypäs joka kuukausi 
  • saata luettelo tärkeistä ja säilytettävistä ori- ja tammalinjoista loppuun
  • ensimmäinen pitkäsukuinen (väh. 5-polv.) kasvatti, jonka isä- tai emälinja on kokonaan Moanan omaa kasvatusta (kolmas kerta toden sanoo; jos tämä ei tänä vuonna toteudu, en enää kehtaa listata tätä neljättä kertaa!!)
  • kasvata 3-polvinen A- TAI B-sektion ori- JA tammakasvatti, jotka EIvät ole mitään sukua jo Moanassa oleville poneille (ori- ja tammakasvatti voivat olla eri sektiota keskenään)
  • ano WVY:n kasvattajapalkintoa
  • älä päästä ponimäärää yli 300 (tai voitaisiin aloittaa sillä, että VRL:n hevoslistaus olisi edes jotenkin ajantasainen...)

Moana farm

  • poista listoilta ei-enää-niin-kiinnostavat eläimet
  • hanki yksi aasi, muuli tai muuliaasi
  • tee Keskustan foorumille hakuilmoitus "eläköityvästä" karja- ja/tai työhevosesta
  • hyödynnä maatilaa ponien päiväkirjamerkinnöissä vähintään kerran kuukaudessa

Juksula

  • seuraa Juksulan omaa "to do"-listaa (pitäisiköhän se ihan julkaista, niin tulisi itselle enemmän kuvitteellista painetta...)
  • kaikille vanhoille hevosille (= yli 4 vuotta tekemättä olleille) vähintään yksi jälkeläinen, jonka jälkeen vanhan hevosen kuoppaus oli palkintoja tai tavoitteita vielä suorittamatta
  • hanki ainakin yksi uusi, 3-polvinen (tai pidempi) täysveriori (ox, xx tai x), joka ei ole sukua Juksulassa jo olemassa oleville täysverisille
  • jos ei Juksulassa ole tapahtunut mitään koko vuonna: tallille lappu luukulle ja kaikki hevoset monttuun (tai Moanaan turvaan...)

Bloggaaminen

  • vuoden 2021 top5 !
  • kirjoita ainakin yksi postaus "virtuaalimaailman polttavasta aiheesta" (selvitä ensin, mikä virtuaalimaailmassa edes on tämän hetken "polttava puheenaine", saa muuten ehdottaa kommenteissa!)
  • vähintään 2 postausta kuukaudessa (ei laatuvaatimuksia)
  • kommentoi aktiivisemmin muiden kirjoituksia, myös tarinoita!
  • päätä Entiset tallini -postaussarja

keskiviikko 30. joulukuuta 2020

Niin ne vuoden 2020 tavoitteet...

Viime tammikuussa sitä tuli taas asetettua tavoitteita ja kesäkuussa niiden osalta näytti vielä ihan kohtuulliselta. Elämässä sitä kuitenkin sattuu kaikenlaista ja tänä vuonna "pieni" tauonpoikanen pääsi yllättämään ja laittamaan myös virtuaaliset suunnitelmat uusiksi. Käydään nämä nyt tästä alta pois, jotta voin alkaa miettiä seuraavan vuoden, 2021, tavoitteita tälle harrastukselle.

Moana part breds

  • pidä kasvattilista CAS-vuosittain ajan tasalla okei, tämä on onnistunut melkein. Huijasin sen verran, että siirsin joitakin suunniteltuja (mutta vielä nimeämättömiä ja sivuttomia!) kasvatteja seuraavalle vuodelle, mutta kyllä tämä muuten voidaan katsoa täytetyksi ja siten vihreäksi, koska ei tähän listaukseen muuten saada yhtään vihreää!
  • pidä ponien kisakalenterit CAS-vuosittain ajan tasalla (=kalentereiden päivitys min. 4krt/vuodessa) hahahahaaaa, en ole päivittänyt kisakalentereita kai kertaakaan tänä vuonna, joskin keskeytin kilpailemisen kokonaan joskus kesällä. Erittäin punainen. Odotan jo kauhulla tätä päivitysrupeamaa.
  • yksi viiden kutsun kilpailurypäs joka kuukausi alkuvuosi meni hyvin, mutta sitten tämä lässähti. Hyvä tavoite silti edelleen, mutta valitettavasti ei onnistunut tällä kertaa.
  • luetteloi tärkeät, säilytettävät ori- ja tammalinjat aloitin tätä alkuvuodesta, mutta on jäänyt sittemmin muiden kiireiden alle. Ei tätä kehtaa laittaa enää edes puoliksi suoritetuksi.
  • ensimmäinen pitkäsukuinen (yli 4-polv.) kasvatti, jonka isä- tai emälinja on kokonaan Moanan omaa kasvatusta taas: hyvä tavoite, mutta odottaa edelleen toteutusta.
  • älä päästä ponimäärää yli 300 tähän on pakko sanoa, että en ole nyt aivan varma Moanan todellisesta ponimäärästä, mutta VRL ilmoittaa 278 eli sovitaan tämä onnistuneeksi! Luvusta ei toki puutu kuin juuri loppuneen CAS-vuoden kasvatit ja kourallinen vielä rekisteröimättömiä tuontiponeja, mutta ei anneta niiden nyt häiritä!

Juksula

  • tee lista tallin vaatimista päivitystoimenpiteistä ja seuraa listaa hei, lista on tehty! Sitä ei kyllä ole seurattu eikä siitä ole edes toteutettu ensimmäistäkään kohtaa, mutta se on silti tehty! Ja on jopa edelleen tallessa.
  • hanki ne työhevoset!! ... joo, ei.
  • järjestä vähintään yhdet WRJ- ja TYH-kilpailut ei varmaan tarvitse edes sanoa, ettei ole toteutunut.
  • välillä voisi vaikka kasvattaakin jotain eli (ainakin) suunnittele uusia juksulalaisia hih, ei todellakaan. En ole edes unissani miettinyt tällaisia. Tänä vuonna Juksulaan ei ole tainnut syntyä yhtäkään kasvattia, ellei sitten ensivuonna synny joitakin takautuvasti.

Moana farm

  • hyödynnä maatilaa ponien päiväkirjamerkinnöissä vihreää, vihreää! Olen kirjoittanut ainakin kymmenkunta maatilan läpi tai ohi kulkevaa maastoretkitarinaa ja idealaatikossa on varastossa vähän erilaisempiakin päiväkirjamerkintöjä maatilaa hyödyntäen.
  • hanki aasi, muuli/muuliaasi ja karjahevonen yhtenä päivänä selasin tallentamiani aasi-kuvia läpi, mutta se ei varmaan riitä edes puoliksi suoritettuun.

Blogi

  • vuoden 2020 top5 hmm. Blogi kärsi muun harrastuksen ohessa tauostani ja vuoden aikana olen kirjoittanut surkeat 20 tekstiä ennen tämän postauksen julkaisua, joten viiden (siis noin neljäsosan) parhaan valinta voi olla aika hölmöä, kun aika moni teksteistä on vieläpä vähemmän luovia "tämän CAS-vuoden kasvatit" tai "viimeisimmät laatispalkinnot" -tekstejä. Ehkä top3 on mahdollinen?
  • vähennä "hillopurkkiotsikoiden" käyttöä kuten sanottua, en ole kirjoittanut kovinkaan paljoa tänä vuonna, mutta olen kiinnittänyt otsikointiin enemmän huomiota ja mielestäni käyttänyt otsikoissa nyt enemmän luovuutta.
  • kommentoi muiden blogikirjoituksiin aina, kun mahdollista ja keksit kommentoitavaa tätä olen pyrkinyt toteuttamaan parhaani mukaan. Blogirintamalla on ollut aika hiljaista muillakin ja tarinallisiin blogikirjoituksiin koen kommentoinnin usein aika hankalaksi. Mutta eiköhän tämän voi kuitata toteutuneeksi, koska yritystä on ainakin ollut ja jotain tulostakin! Mielestäni hyvä tavoite edelleenkin.
Kesäkuussa olin vielä armollinen itselleni ja annoin puolivuositsekkauksessa itselleni 7,5/15 tavoitteista toteutuneiksi, siis täsmälleen puolet. Nyt otin ne vaaleanpunaiset lasit pois päästä mutta kyllä tavoitteista nyt kuitenkin 6/15 voidaan katsoa suoritetuiksi (tai ainakin puoliksi). Juksulan osalta tämä näyttää aika synkältä (taas), mutta ensi vuonna uusi yritys!

sunnuntai 27. joulukuuta 2020

Taukovuoden viimeiset laatuarvostelupalkitut

Meinasin ensin, etten ala näitä palkintoja enää tässä loppuvuonna esittelemään, kun tutkin ketään muuta kuin minua ne kiinnostaa, mutta esittelen nyt kuitenkin, koska olen niistä taas niin iloinen.

Kesäkuun Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu on viimeisin lajilaatuarvostelu, jonne olen hevosiani ilmoittanut. Tällä kertaa mukana oli varsin vakuuttava ja koulupainotteinen porukka, sillä kuudesta ilmoittamastani hevosesta viisi sai ykköspalkinnon! Aivan erityisen onnellinen ja innoissani olen oriin Red Charm MPB:n ykköspalkinnosta ja 107,5 pisteestä! Hassua, miten iloiseksi kuvitteellisen ponin kuvitteellisesta palkinnosta voikaan tulla. Muita I-palkinnon saaneita olivat A-ori Moana's Shenanigan, ainoa C-oriini Moana's Vernon ja ostoponi Mewian Sayer. Ostoponi Sumusilmun Basil jäi kilpailemattoman isänsä takia kakkospalkinnon puolelle, mutta sai hienot pisteet muista osa-alueista.

Kesäkuussa ponikantakirjan tilaisuudessa missasin jotenkin kokonaan ktk-kelvottomille avoimen osuuden ja ilmoitin mukaan vain ktk-kelpoisia poneja. Tyhmä, tyhmä minä ja voi surku menetettyä tilaisuutta! Meille tuli aika tasainen kakkosrivi kotiin vietäväksi, kun Moana's LlacheuCheesecake MPBTrolldale MPB ja Belle Fleur MPB saivat kaikki vahvat kakkospalkinnot. Llacheun kakkonen oli miellyttävä yllätys, sillä omasta mielestäni kuvan ori on hieman varsamainen. Born to be Wild MPB jäi pisteiltään melko niukasti kolmannen palkinnon puolelle, mikä hieman harmitti, sillä tamma on mielestäni kaunista wpb-tyyppiä edustava, kevyt ja jalo poni, ja mielestäni toisen palkinnon arvoinen.

Sitten vähän tuoreempiin tuloksiin, kun VWY piti marraskuussa viimein pienen tauon jälkeen rotuarvostelutilaisuuden. Tuomarina (ja laitoksen vetäjänä) sain taas tungettua mukaan ison joukon poneja (vaivaiset 10 kpl), mutta eipä sinne muilla kovin suurta tunkua ollutkaan ja kaikki ulkopuoliset halukkaat mahtuivat mukaan. Harvinaista kyllä, mutta kaikki ponini saivat toisen palkinnon eikä tilaisuuden huonoin poni tällä kertaa ollut moanalainen (kuten hävettävän useana aikaisempana kertana on käynyt, hups). Erityisesti ilahdutti Moana's Unforgivablen komeat 48 yhteispistettä sekä Ugly Duckling MPB:n hienot 7 pistettä sukuosuudesta. Unto menetti tilaisuuden parhaan ponin tittelin vain vaivaisella yhdellä pisteellä!

sunnuntai 6. joulukuuta 2020

Joulukalenterilama

Onko todella niin, ettei tänä vuonna virtuaalitalleilla ole omia joulukalentereita? Olen pari päivää yrittänyt Keskustasta bongailla mainoksia ja haullakin koettanut, mutta ei ole tullut yhtään vastaan. Ilmianna alla, jos tiedät jollakin virtuaalitallilla olevan joulukalenterin!

Onneksi sentään parilla blogilla on joulukalenteri, joita seurata. Omassa seurannassa on vanha kunnon Ionicin joulukalenteri, joka on palannut parin vuoden tauon jälkeen. Lisäksi "Seikkailu Saksassa" -blogissa on menossa "Täydellisen joulun metsästys" -niminen tarinallinen joulukalenteri, joka on vienyt minut täysin mukanaan. Suosittelen kaikille lukijoilleni kumpaistakin! Linkit löytyvät tekstikentän oikeasta laidasta Suosittelen-otsikon alta.

P.S. Hyvää itsenäisyyspäivää!

sunnuntai 22. marraskuuta 2020

Monttubileet!

Joku vuosi takaperin kirjoittelin ajatuksiani ikääntymisestä ja sen hyvistä ja huonoista puolista. Yksi hyvistä (ja samalla ehkä huonoistakin) puolista on hevosten "pakollinen" vaihtuvuus, kun vanhempia "pitää" laittaa pois niiden saavutettua kunnioitettavan vanhuusiän sillä valitulla ikääntymisellä. Mikään pakkohan näin ei virtuaalimaailmassa olisi tehdä, mutta ainakin itselleni on helpompi siirtää suosikkiponikin muistojen kirjoihin, kun sille on kertynyt ikää. Pysyy hevosmäärä kurissa ja paletti hallinnassa, voi keskittyä paremmin niihin nuorempiin poneihin eikä sivuille jää roikkumaan ylimääräisiä ja tarpeettomia yksilöitä.

Otin tälle viikolle tavoitteeksi tehdä muistosivut isolle joukolle Moanan vanhempia poneja. Minun käyttämäni CAS-ikääntyminen on melko hidas ja yhdessä oikeassa vuodessa on noin neljä virtuaalista vuotta. Siksi noin puolen vuoden on-off-taukoni aikana ei ehtinyt tapahtua mitään ikäkriisikatastrofia, vaan nämä ponit olivat monttulistalla jo ennen taukoakin.

Moanassa on sen kahdeksan toimintavuoden aikana lopetettu 123 ponia. Näiden keskimääräinen ikä CAS-vuosissa on 23,3 vuotta eli oikeassa elämässä 5 vuotta 5 kuukautta. Orien keski-ikä on 23,1 CAS-vuotta eli 5,3 vuotta ja tammojen hieman pidempi 23,5 CAS-vuotta eli 5,4 vuotta. Keskimäärin oriit siis elävät Moanassa kuukauden lyhyempään kuin tammat. Kuolleita tammoja on jonkin verran enemmän kuin oriita (73 kpl vs. 50 kpl), sillä olen käyttänyt kasvatuksessa paljon Juksulan täysverioriita ja puhtaissa sektioissa jonkin verran ulkopuolisia oreja, jolloin oriiden määrä omassa tallissa on koko ajan ollut hieman tammoja pienempi.

Vanhin Moanassa kuollut poni on ollut 38-vuotias (wpb-ori Verdejo Sauvignon Blanc). Ylipäänsä yli 30-vuotiaiksi eläneitä on vain viisi, joista yksi on ori (edellä esitelty Veeti) ja neljä tammaa. Nuorin poni on lopetettu 15-vuotiaana. Alle 20-vuotiaana kuolleita on kuusi, joista neljä oria ja kaksi tammoja. Ylivoimaisesti suurin osa, yli 90 %, Moanan poneista on siis kuollut 20-29-vuotiaana. Kuoliniän kanssa on vahva korrelaatio suosion kanssa: mitä enemmän "lempiponi", sen pidempi elämä. Nuorena kuolleet ovat kaikki olleet osastoa "ei inspiroi".

Milloin poni sitten on valmis muistosivuihin siirtymiseen? Pelkkä ikä ei riitä syyksi, mutta se kyllä usein vauhdittaa asioita. Yleensä kun ponini tulee yli 20-vuotiaaksi (ja kun ensin hoksaan, että oho, tuo on jo noin vanha), alan pohtia sen tulevaisuutta ja tavoitteita. Vieläkö aion viedä sen johonkin laatuarvosteluun? Haluanko siitä vielä yhden varsan? Jos vastaus on ei, siirrän ponin mielessäni monttulistalle ja loppuelämän pituuden määrittää sen jälkeen lähinnä viitseliäisyyteni muistosivujen kanssa. Jos vastaus on kyllä, alan toteuttaa säntillisemmin ponille suunnittelemiani asioita, kuten sitä laatuarvosteluun ilmoittamista tai vielä yhden varsan teettämistä. Kun laatisreissu tai varsa on tehty, teen yleensä muistosivut samalla, kun päivitän palkinnon/varsan sivuille. Sitten on tietysti ne suosikit, joille ei oikeasti ole enää mitään käyttöä tai tavoitteita, mutta joita ei silti vain raaskisi lopettaa. Silloin käy kuten vaikka Veetille ja virtuaalinen elämä vain jatkuu ja jatkuu.

Vaikka kirjoitan ponien vaihtuvuudesta ja ponin poistamisesta tavoitteiden täyttymisen jälkeen, ei tätä varmaan silti voi oikein liukuhihnatoiminnaksi sanoa, kun keskimäärin jokainen poni pyörii tallissa sen viitisen vuotta. Tällaisella vilkaalla mielikuvituksella varustetulle harrastajalle se on viisi vuotta keksiä mielessään (kirjoittamattomia) tarinoita ponin edesottamuksista aina sivuja päivittäessään. Viidessä vuodessa ehtii hyvin "oppia tuntemaan" sen vähemmänkin lempiponin.

lauantai 21. marraskuuta 2020

Kasvatushaaveita

 Virtuaaliharrastukseni on hyvin vahvasti kallellaan kasvatuspuolelle. Sydämeni ei syki mitenkään poikkeuksellisen kovasti welshponeille, joten aina välillä (tai oikeastaan aika usein) sitä tulee mietittyä, että mitä kaikkea muuta sitä voisi kasvattaa!

1. Gotlanninrussit

Älkää kysykö miksi, mutta haluaisin aivan hirveästi kasvattaa Juksulassa gotlanninrusseja. Eikä tämä ole hetken mielijohde, vaan jo pidempään kutkutellut ajatus! Mikä on vähän outoa, koska en ole virtuaalisesti enkä oikeassakaan elämässä ollut juurikaan tekemisissä russponien kanssa. Nimeäisin kasvattini suomalaisittain taivutetulla kasvattajaliitteellä Juksulan ja ruotsinkielisellä sanalla tai nimellä. Ponit olisivat kivoja monitoimiponeja, sellaisia kuin russit usein taitavat oikeassakin maailmassa olla. Yhdet ravikisat silloin, estekisat tuolloin ja kouluradallakin ehtii pyörähtää - kaikki matalilla ja helpoilla tasoilla toki. Ja näyttelyt! Minun russit olisivat urheiluharrastustensa ohella näyttelyponeja ja kaikilla olisi tietysti nätit rakennekuvat.

2. Arabialaiset täysveriset, egyptiläinen ja venäläinen verilinja

Juksulassa olen vähän arabeja kasvatellutkin ja koko virtuaaliharrastukseni ajan on arabikasvatteja nimeni alle putkahdellut silloin tällöin. Jos minulla olisi ihan hirveästi aikaa ja arabikuvia, perehtyisin tosissani virtuaalisten arabien sukuihin ja kantahevosiin, hankkisin valtavan lauman sekä muiden vanhempia kasvatteja että omia tuontihevosia, ja alkaisin kasvattaa isolla volyymilla egyptiläisiä ja venäläisiä arabeja. Pääasiassa arabini olisivat (ja ovat nytkin) aika sekalaista seurakuntaa mitä käyttöön tulee, joukossa olisi niin ratsuja, näyttelyhevosia kuin laukkaajiakin ja todennäköisesti sekoittelisin eri lajien hevosia iloisesti keskenään. Jos ihan tosissani kasvattaisin arabeja, keksisin egyptiläisillä ja venäläisille omat kasvattajanimet, egyptiläisille jokin kiva arbiankielinen (tai siltä kuulostava) liite ja venäläisille jokin venäjänkieleen viittaava.

3. Työhevoset

Olisi niin kiva kasvattajaa jotakin työhevosrotua (ei shire tai clydesdale)! Kilpailla ahkerasti työhevoskilpailuissa ja kuvitella pyrkivänsä kasvattamaan aina vain vahvempia ja hyväluonteisempia työhevosia. Ehkä jopa vähän eri linjoja ja sukuja käyttöajoon painottuneisiin ja vetoon ja kyntöön painottuneisiin! Työhevosrodulla ei varsinaisesti olisi ihan hirveän suurta merkitystä, kunhan näyttää "tietyllä tavalla" näyttävältä, eikä ole kovin suuria tupsuja jaloissa.

4. Quarterit

Quartereissa kiehtoo värikirjo. Ei tarvitsisi tyytyä perusrautiaaseen vaan saatavilla on aikalailla kaikkea mitä hevosista löytyy (pl. kirjava)! Shampanjaväreihin en ole päässyt muissa harrastamissani roduissa tutustumaan, joten se väri olisi varmaankin aika vahvasti quarter-laumassani edustettuna. Kuviakin tuntuu ainakin flickirissä löytävän melkein riesaksi asti, kun kyse on yhdestä Yhdysvaltojen suosituimmasta rodusta. Lännenratsastus on myös aina ollut sellainen "olisi kiva opetella" (sekä oikeassa elämässä että virtuaalisessa), joten siksikin westernhevosten virtuaalinen kasvattaminen olisi hauskaa ja mielenkiintoista.

5. Ravihevoset

Tai ehkä tarkemmin lämminverinen ravihevonen. Rotuna lämminverinen ei ole mikään intohimo, mutta jokin ennätysten, voitto- ja totoprosenttien ja voittosumman vahtaamisessa kiehtoo. Yksittäisiä ravihevosia, lähinnä tosin suomenhevosia ja poneja, minulla on ollut pitkän virtuaaliharrastukseni aikana aina yksi silloin ja toinen tällöin, mutta minua kiehtoisi nimenomaan isommalla ravihevosporukalla harrastaminen ja ravihevosten kasvattaminen realistisella ajatuksella hyvin pärjänneistä isistä ja yrittää koota sitä hyvää ja menestyksekästä emälinjaa. Ravihevosten kanssa puljaaminen tosin kosahtaa samaan kuin aikoinaan laukkahevosten ja -ponienkin: laukka- ja ravitulosten seuraamiseen ja järkevään starttien suunnitteluun menee aikaa ja se vaatii niin paljon enemmän "hereillä" olemista kuin ratsukilpailuissa kilpaileminen. Käytännössähän kunkin starttihevosen kisakalenterin on jatkuvasti oltava ajantasalla, jotta hevosen saa ilmoitettua sille oikeisiin ja ennätykseltään sopiviin lähtöihin (ei tule onnistumaan, terveisin kisakalenterit päivitetty edellisen kerran alkuvuodesta).

6. Knabstrupit

Juksulassa on pienehkö lauma knabbeja, mutta halajaisin niitä lisää ja paljon. Jostain syystä pidän pilkullisista hevosista ja ihan erityisesti selkeäpilkkuisista leopardeista. Knabstrupeissa tosin hiertää ihan hivenen se, että rakenteeltaan modernien ja ratsuhevostyyppisten knabbien kuvia ei (ainakaan minun etsintöjeni perusteella) ole aivan hirveästi ja juuri sen tyyppisiä pilkullisia hevosia haluaisin kasvattaa.

Ja monta, monta muuta haavetta. Ainakin toistaiseksi isomman mittakaavan kasvattaminen pitää rajoittaa welshponeihin mutta jos joskus welshit alkavat kyllästyttää niin seuraavat ideat ovat kyllä jo tulilla.

sunnuntai 1. marraskuuta 2020

Sittenkin sabinoa

Lokakuu hujahti ohi niin nopeasti, että en yhtään tiedä mihin kaikki aika oikein katosi. Olen varmaan nukkunut koko kuukauden! Tauolta paluu ei siis ehkä sujunut ihan odotetulla tavalla, mutta elämä on.

Kirjautuessani Keskustan foorumille 27 päivän tauon jälkeen, sain ilokseni huomata, että yhdessä vakiostalkkaus-topikissani "Värien ihmemaa" oli keskusteltu sabino-geenistä ja erityisesti sabinon esiintymisestä welsheillä. "Vanhan" tiedon mukaanhan welsheiltä ei ole löytynyt sabino SB1-geeniä, vaikka rodussa esiintyy paljon sabinolle tyypillisiä, suuria ja pitsireunaisia valkoisia merkkejä. Mutta löytyypä kuin löytyykin welsheiltä SB1-geeniä! Lokakuussa 2019 on löydetty SB1-geeni ruunivoikolta D-sektion tammalta. Tammalta löytyi lisäksi dominanttivalkoinen W20-geeni, joten ponin ulkoasu on aika veikeän valkoinen!

Minä olen Moanan alkuajoista saakka merkinnyt kaikki isoja valkoisia merkkejä omaavat ponini sabinoiksi, vaikka olen ollut tietoinen ettei SB-geeniä welsheiltä ollut (vielä) löytynyt. Halusin jotenkin nostaa isot merkit perustiedoissa esiin ponin värin kohdalla ja sabino tuntui siihen parhaalta vaihtoehdolta. Kun toinen harrastaja lukee esimerkiksi kuvattomilta muistosivuilta ponin väriksi "rautias sabino", kertoo se varmasti perusharrastajalle enemmän kuin "rautias dominanttivalkoinen" saatika pelkkä "rautias". Mietin myös vaihtoehtoa "rautias isoin merkein", mutta se taas ei vain kuulostanut mielestäni hyvältä, joten päädyin sabinoon.

Todennäköisesti sabino (tai ainakin juuri SB1) on welsheillä melko harvinainen eikä selitä kaikkia sabinolta näyttäviä kuvioita. Jos geeni olisi welsheissä kovin yleinen, oltaisiin se varmasti löydetty aikaisemmin, koska sabinokuvioita rodussa on kuitenkin paljon. Minä aion kuitenkin edelleen pitää ponieni värit kohtuullisen yksinkertaisina ja merkitä kaikki isomerkkiset ponit sabinoiksi sotkematta sekaan vaikkapa dominanttivalkoista. Kasvattieni omistajat voivat sitten itse miettiä kuinka haluavat "sabinoihin" vanhempiin suhtautua, mutta ainakin nyt on todistettu, että welshin nimittäminen sabinoksi ei ole täysin epärealistista.

Lisää isoista merkeistä ja (Sirpan sanoin) suuresta sabino-sekaannuksesta voi lukea edellä mainitusta Keskustan topikista (uusimmat sabino-keskustelut sivulla 141) ja Ionicin blogista Suuri sabino-sekaannus osa 1 ja osa 2.

sunnuntai 27. syyskuuta 2020

Moanassa tauon aikana syntyneet kasvatit

Ennen taukoa olin suunnitellut ja tehnytkin valmiiksi kasan kasvatteja Moanaan CAS-vuosille 59 ja 60. Nämä ovat vielä esittelemättä, joten hoidetaanpa tämä pois alta. CAS59 syntyi komeat 14 varsaa ja tänään loppuvana CAS60 vain kolme kasvattia. CAS60 tiputin kaikki suunnitellut mutta vielä nimettömät ja sivuttomat seuraavalle, huomenna alkavalle vuodelle, jotta eivät jää turhaan roikkumaan.

Viime vuoden varsoista ehdottomat suosikkini ovat wA-ori Moana's Llionel, wB-ori Moana's Draugluin ja wpb-tamma After Work Candy MPB. Draugluin ei ole moanasukuista nähnytkään, vaan vain sen vanhemmat ovat Moanan kasvatteja, mutta suku on muuten tosi kiva. Lisäksi pidän oriin nimestä ja hieman meidän valtavirrasta poikkeavasta, laiskan leppoisasta luonteesta. Llionelin kuva on mielestäni aivan syötävän suloinen, vaikkei oriista sen myötä kantakirjaponia tulekaan. Oriin suku on meidän mountainkantaan nähden varsin eri sukuinen, joten myös siitosoriina Llionelilla on paikkansa. After Work Candyn nimestä pidän kovasti ja sukutaulussa on useampia lempiponejani niin isän kuin emänkin puolella, joten lemmikin paikka on Affellekin taattu! Tulevaisuuden sulho saattaa kyllä olla haasteellista löytää Affelle, sillä kuten sanottu - lempiponeja (=paljon siitoksessa käytettyjä poneja) suku täynnä...

Muitakin herkullisia ja esittelemisen arvoisia neljäntoista ponin joukosta tietysti löytyy. Suvullisesti herkullinen on varsinkin wA-tamma Moana's Sunny Smooth, jonka isä on supervanhaa sukua elenin arkistoista ja emälinja meidän ensimmäisiä wA-linjoja. Welsh part bredit Freedomholic MPB ja Miss Marzipan MPB ovat molemmat kivoja ja (ainakin osin) vierassukuisia muihin poneihin nähden, ja tiedän, että minulla oli ennen taukoa näille jotain astutussuunnitelmia jo (astutus keskenään?), mutta en vain muista mitä! Ihana wpb-tamma Future Star MPB on yhden lempiemälinjani uusin edustaja ja aivan super edustaja onkin. Suku, kuva, luonne, nimi - juuri semmoinen kokonaisuus, minkä tammasta halusinkin luoda.

Tänään loppuvana CAS-vuonna syntyi tosiaan nyt vain kolme varsaa, kun ennen taukoa nimettömiksi ja sivuttomiksi jääneet siirsin seuraavalle vuodelle. wB-tamma Moana's Prima Donna on vähän "hätävaravarsa" ja repäisinkin sille isän vasta, kun sivut oli jo tehty, mutta tamma on täysin erisukuinen kaikkiin meidän muihin poneihin nähden, joten se on arvokas siitosponi tulevaisuudessa (joskin olen tykästynyt sen emään kovasti, joten voinee olla, että Donnalle on sisaruksia jossain kohti tiedossa). wpb-ori Verwonderlijk MPB ei nyt heti noussut miksikään suosikiksi vaikka ihan kelpo poni onkin, mutta tammavarsojen tulevaksi isäksi se onkin kasvatettu, joten paikkansa se on silläkin. Tamma Pretty Perfect MPB on sen sijaan ollut suunnitelmissa jo vuosia ja aivan herkullisen ihana siitä tulikin! Kaikki mätsää nelipolvista sukua myöten, joten eiköhän tällekin ole lempiponin paikka pedattuna.

keskiviikko 23. syyskuuta 2020

Tauolta paluun vaikeus

Kesäkuussa ilmoittelin pienestä tauonpoikasesta, mutta enpä arvannut, että ihan tosissani taukoilen tällä tasolla näinkin pitkään. Olen harrastanut virtuaalihevosia vuodesta 2001 enkä ole oikeastaan koskaan ihan tosissani taukoillut. Aina olen vähän jotain pientä säätöä "taukojeni" aikana tehnyt, mutta tällä kertaa tauko virtuaaliharrastuksesta oli yllättävänkin totaalinen minun mittapuullani. Jopa laatuarvostelutuomaroinnit laitoin jäihin ja ajatukseni viikottaisesta sähköpostien tsekkauksesta jäi ajatukseksi. Harvinaista oli myös se, ettei virtuaaliasiat edes käyneet mielessä!

Nyt olen jo reilun viikon tehnyt jonkin asteista paluuta tämän harrastuksen pariin. Mutta voi jestas kuinka tämä onkin hankalaa! Hommathan tietysti jäivät aika levälleen, kun tauko tuli hieman yllättäen, joten ihan ensimmäisenä olen tässä yrittänyt selvittää, että mistä aloittaa ja ylipäätään mitäköhän tässä on kiireellisintä. Mitä yhdistelmiä olen miettinyt? Onkohan kilpailulista yhtään ajantasalla? Olikohan minulla ajatus kuopata tuo hevonen vai vieläkö sille oli jotain suunnitelmia? Olen aina ollut todella huono pitämään mitään konkreettista "to do"-listaa, vaan luotan hyvin pitkälle muistiini ja satunnaisiin muistilappuihin, joita työpöydälläni seikkailee milloin missäkin. Nyt kolmen kuukauden taukoni aikana sekä muistini että minulla ehkä vielä alkukesästä olleet muistilaput ovat pyyhkiytyneet pois ja kadonneet tuhkana tuuleen.

Olen huono sietämään sekasotkua ja "irtonaisia langanpäitä". Keskeneräiset työt ovat jo itsessään mielestäni todella ärsyttäviä, mutta keskeneräiset työt, joista en oikein edes tiedä mitä niihin oli seuraavaksi tarkoitus tehdä, ovat vielä ärsyttävämpiä. Saatika se fiilis, että tietää niitä keskeneräisiä juttuja olevan vaikka kuinka, mutta ei muista oikein mitä kaikkea on kesken.... Tekisi mieli pyyhkiä vain pöydät puhtaaksi ja aloittaa taas alusta. Aika pöljä ajatus huikean kolmen kuukauden tauon jäljiltä! Mutta minkäs sitä perfektionistiselle luonteelleen mahtaa. En ymmärrä miten joku voi jatkaa tätä harrastusta saman tallin kanssa vaikkapa vuoden tai useamman tauon jälkeen!!

Olen yrittänyt tässä saada itseni uskomaan, ettei tässä oikeasti mistään sekasotkusta ole kyse (koska ei oikeasti ole! kai), mutta kun korvien väli on sellainen kuin on ja tuo IRL-elämäkin on vähän tuiskeessa tässä rinnalla, niin jotenkin kaikki tuntuu hirveän vaikealta. Mutta motivaatio ja innostus harrastukseen on palannut ja virtuaalimaailma putkahtelee taas ajatuksiin pitkin päivää. Eiköhän tämä tästä ala setviytymään ja IRL-elämänkin tuulet pikkuhiljaa tasoittumaan.

Tämä alkoon "virallinen" tauolta paluuilmoitus, joskin harrastukseni on edelleen painottunut viikonloppuihin (: