sunnuntai 26. kesäkuuta 2022

Laiska töitään luettelee

Olen perinteisesti viettänyt juhannukseni kotona ja vältellyt kaikkia mahdollisia sosiaalisia kokoontumisia, joten juhannukseni on jo useana vuonna ollut pyhitetty virtuaaliharrastukselle. Kolme päivää ankaraa pikselöintiä! Melkein kuin parhaina teinivuosina, mutta ei ihan (ilmeisesti aikuisen ihmisen pitää myös laittaa ruokaa, siivota ja leikata nurmikko, vaikka kuinka haluaisi vain pikselöidä koko juhannuksen). Tänä vuonna olin varautunut juhannuksen mielikuvitusharrastusmaratoniini myös etukäteen tekemällä Keskustaan ostotopikin.

Sainkin mukavasti tarjouksia sekä welsheistä että täysverisistä topikin ja chatin kautta, joten löysin uutta verta niin Juksulan täysverilaumaan kuin Moanan welshponien joukkoon. Pidempisukuisten welshien löytäminen osoittautui kuitenkin haasteelliseksi, kun melkein jokaisen hiemankin pidempisukuisen suvussa tuntui useampi tuttu nimi olevan. Ilahduin kuitenkin positiivisesti miten monella löytyi joku minun omistuksessani ollut welshponi tai ihan Moanan kasvatti suvustaan! Tarjotuissa täysverisissä vilahteli tuttuja nimiä vähemmän, mikä ei tosin ole yllättävää, kun omistan muutaman kymmenen täysveristä (xx, x ja ox), versus noin 300 welshponia. Englantilaisissa oriit Rainmaker xx ja Irish Ballet xx tuntuivat kyllä olevan hyvin edustettuina ja kumpaakin minulta löytyy sekä part bredeissa että Juksulan täykkäreissä.

Olen tietenkin kaikista uusista hevosistani ainakin jonkin verran innoissani, enhän muuten olisi niitä hankkinutkaan. Kanssaharrastajilla on niin kivoja hevosia! Uusista ostoksista welsheistä suosikiksi nousi samoin tein wpb-tamma Elven Maidenhair, jolla on kiva nimi, kuva (ja väri!) sekä suku ja luonteenkin onnistuin kirjoittamaan itseäni miellyttävästi. Harvoin 1-polvisen suvun omaavasta, ei-omasta-kasvatista sitä innostuu näin! Arabeista erityisesti ihastuin puolalaistammoihin Eligia MJA ja Patrycja MJA, ja tuleva lempitäysveriseni on vielä matkalla, kun Jennalta Heimdallista olen kysynyt aivan ihanaa xx-tilausvarsaa, jolla olisi sukua neljä polvea ja sieltä löytyisi mm. edellä mainitut Rainmaker ja Irish Ballet, upea tamma Polarfuchs sekä Marinean legenda Wizzerria.

Hankin yhteensä seitsemän uutta welshponia (+yksi yhdistelmä, josta en ole vielä vahvistusta), kolme arabia ja kolme englantilaista täysveristä (+yksi yhdistelmä, jota ei ole vielä vahvistettu) eli josko näillä hetken aikaa taas pärjäisi. Suurin osa uusista hankinnoista on minulle vierailta kasvattajilta eli tuli samalla tuettua vieraita harrastajiakin. Kyllä uudet hevoset saavat sormet syyhyämään ja mietin jo kuumeisesti millaisia yhdistelmiä saankaan näistä aikaan!

Otsikon mukaisesti laiska töitään luettelee, mutta luettelen nyt vähän silti! Ostohevosten sivujen teon lisäksi juhannukseeni kuului harrastusrintamalla seuraavaa:

  • suurprojekti hevosten kilpailukalentereiden päivitys, lähtötilanne oli 2132 läpikäytävää kilpailukutsua, lukema tänä iltana harrastusmaratonin loppumetreillä 1320 kpl eli melkoista edistystä!
  • Moanan ponien päiväkirjojen kirjoittelua, kirjoitettuja merkintöjä 7 kpl yhteensä kuudelle eri ponille
  • kaksi luonnetekstiä
  • muistosivujen tekeminen 30 hevoselle (osa niin ikivanhoja, että piti laittaa kuolemaankin takautuvasti, onneksi se on nykyään VRL:ssä mahdollista)
Ja vielä jäi niin monta hommaa kesken ja tekemättäkin. Minulla oli mukava juhannus, toivottavasti oli myös kaikilla blogin lukijoillakin!

lauantai 11. kesäkuuta 2022

Tasainen vai epätasainen suku?

Aloitellessani enemmän virtuaalikasvatusta silloin joskus 2003-2004, olivat epätasaiset suvut aika tavallisia. Oli ihan normaalia, että suvuton yhdistettiin pitkäsukuiseen tai että suvultaan keksitylle tammalle keksittiin varsa "ilman" isää. Yleensä hevosen sivuille linkitettiin vain vanhemmat, eikä usean polven sukutaulukot hevosen sivuille olleet yhtä peruskauraa kuin ne nykyään ovat.

En oikein tiedä missä kohtaa muutos tapahtui, mutta jossain vaiheessa tasasukuisuudesta, eli että hevosella oli sekä isän että emän puolella yhtä paljon virtuaalimaailmassa olevia sukulaisia, tuli suorastaan uskonto. Liittyiköhän ilmiö jotenkin koodaustaitojen parantumiseen ja sukutaulukoiden yleistymiseen? Ehkä joku keksi, että sukutaulu on paremman näköinen, kun linkkejä on symmetrisesti saman verran sekä isän että emän puolella. Muistan, että yhdenkin sukupolven heitto jopa jossakin kauemmassa polvessa saattoi tehdä hevosesta suuren yleisön silmissä kelvottoman jatkojalostukseen. Taisin tuolloin pyöriä erityisesti puoliveristen parissa ja minulla oli iloisen paljon epätasaisella suvulla varustettuja hevosia. Heräsin tasaisuustrendiin hieman jälkijunassa ja tarjoamani jalostushevoset saivat aika monet pakit muilta harrastajilta. "Tosi kiva hevonen ja muuten juuri sitä mitä haen, mutta tuo epätasainen suku... Ei kiitos"

Nykyään asenteet ovat mielestäni hieman rennommat, mutta edelleen varsinkin lyhytsukuisten kanssa tasainen suku on kuin kirjoittamaton sääntö. Kun seurailee "etsitään jalostukseen" ja "tarjotaan jalostukseen" -topikkeja Keskustassa, on etsittävän puolison suvunpituus aina mainittu, tai enemmänkin vaadittu, samaksi. Pidempisukuisilla (ja jokainen määrittelee itse, minkä näkee pitkäsukuisena) käytäntö ei selvästi ole yhtä vakiintunut, vaan yleensä pitkäsukuiselle haetaan toista pitkäsukuista partneria tai esimerkiksi yli kolmepolvisen suvun omaavaa mätsiä. Törmäsin tosin vasta topikkiin, jossa parille yleistä rotua olevalle, pitkäsukuiselle tammalle haettiin tasan 5-polvisen suvun omaavaa oria ja toiselle peräti tasan 6-polvista oria, joten ilmeisesti löytyy harrastajia, jotka ovat valmiita näkemään vaivaa varsin pitkäsukuisten kasvattamiseen tasasukuisena.

Itse väittäisin kulkevani melko valtavirrassa, mitä lyhytsukuisiin tulee, sillä ensimmäiset 1-3 polvea tapaan kasvattaa tasasukuisena. Suvuttomalle suvuton kumppani, yksipolviselle toinen yksipolvinen ja kaksipolviselle kaksipolvinen. Teoriassa voisin yhdistää kolmepolvisen suvun omaavan hevosen kaksi- tai kolmepolviseen tai pitkäsukuiseen kumppaniin, mutta käytönnössä olen kasvattanut kolmepolvisista hevosistani lähes täysin vain tasan nelipolvisia kasvatteja. Ainoan keksimäni lähivuosien poikkeuksen tekee viime vuonna syntynyt wpb-ori Jailbreak MPB, jonka isällä on sukua kaksipolvea ja emällä kolme, eli Jailbreakilla on epätasainen 3-4-polvinen suku.

Minulla ei oikeastaan ole mitään epätasaisia sukuja vastaan, mutta lyhytsukuisissa tasapolvisuus on tiukkaan pinttynyt tapa. Osittain samanpituisten sukujen yhdistely johtuu myös tavastani jaotella iso hevoskatraani rodun/sektion ja sukupuolen jälkeen suvunpituuden perusteella ryhmiin - sopivaa partneria etsiessä yksi ensimmäisistä luokittelutavoista on siis samanmittainen suku. Pidän kyllä tasaista sukua sukutaulussa myös epätasaista nätimpänä, koska saman verran linkkejä kummallakin puolella vain jotenkin näyttää paremmalta ja tasapainoisemmalta. En jatkossakaan aio kuitenkaan erityisesti tähdätä tai vaatia lyhytsukuisiltani tasaista sukua, mutta todennäköisesti se silti tulee edelleen olemaan enemmän sääntö kuin poikkeus - ilman mitään kovin järjellistä syytä.

Pitkäsukuisten kanssa olen huolettomampi. Kun päästään siihen nelipolviseen kasvattiin, sen voin yhdistää kolmepolviseen tai pidempisukuiseen suuremmin miettimättä. Käytän hevosteni sivuilla kolmepolvista sukutaulua, joten ulkonäköseikkojen takia suvun pituudella tai tasaisuuden ei sen jälkeen ole väliä (vaikka kiven kovaan väitänkin, etten kasvata lyhytsukuisissa tasasukuisia tämän takia, vaan enemmänkin tavan vuoksi). Myös tapani ryhmitellä hevosiani ei estä tai häiritse eripituisten pitkäsukuisten yhdistelyä keskenään, sillä nelipolvisesta alkaen kaikki pitkäsukuiset ovat samassa "luokassa".

Sukutaulujen "häntiin" minulla on sen sijaan viha-rakkaus-suhde. Varsinkin vanhasukuisilla hevosilla esiintyy sukutaulussaan häntiä, eli muuten (melko) tasasukuisella hevosella on yhden tai parin esivanhempansa kautta sukulaisia vaikkapa jossakin yli 10. polvessa. Esimerkiksi wpb-oriilla Bashir MPB:llä on melko tasainen 5-6-polvinen suku, mutta sen emänemänisänemänemänisän kautta sukua löytyy jopa 13. polvesta saakka. Tavallaan pidän hännistä, sillä ne tuovat mielestäni sukutauluun tiettyä persoonallisuutta ja usein hännät ovat jotain vanhempaa, nostalgista sukulinjaa. Samalla pitkät hännät ovat kuitenkin myös ärsyttäviä, "poikkeavat linjasta", ja ne on hankala esittää hevosen sivuilla (saatika laajennetussa sukutaulussa) mitenkään järkevästi. Sanotaanko näin, että tieten tahtoen en häntiä harrasta tai jalosta, mutta en niitä kyllä välttelekään.

Vieläkö tasasukuisuus on "in" ja pidätkö siitä itse kynsin hampain kiinni?