Vuosi 2020 oli surkea myös tämän blogin osalta. Kirjoituksia syntyi surkeat 21 kappaletta ja niistäkin iso osa mielikuvituksettomia "mitä ponini sai laatuarvostelusta"-kirjoitelmia. Ei hyvä vuosi bloggaukselle eikä tuosta paristakymmenestä tekstistä saa viittä parasta valittua ellei heitä kaikki top-kriteerit (esimerkiksi sen, että kirjoituksessa on joku ajatuskin...) romukoppaan.
Tässä mielestäni viime vuoden top3-postaukseni. Jos toissavuonna (2019) oli suorastaan runsauden pulaa, niin tänä vuonna mentiin kyllä ihan toiseen ääripäähän!
1. Nimet ovat makuasia: yksi vuoden harvoja ajatelma-tunnisteen alle päätyneistä teksteistä ja mielestäni aika peruskiva sellainen! Virtuaalihevonen on ennen kaikkea nimi: se on se osa virtuaalihevosesta, joka ei katoa. Nimi on siis virtuaalihevosen tärkein osa, mutta makuja on monia.
2. Tarina nimimerkkini takana: olen liikkunut samalla nimimerkillä ikuisuuden, joten kovin suurta ja jännittävää tarinaa siitä ei saa. Sen sijaan tämä itselleni mieleinen ja nostalginen kirjoitus, joka oli mukava saada muistoista mustaksi valkoiselle.
3. Sittenkin sabinoa!: tämän kolmannen valinta oli hankala, koska tarjolla oli enää melko hajuttomia ja mauttomia kirjoituksia - kaksi edellistä erottuivat omaan silmääni muusta joukosta selvästi. Sittenkin sabinoa! -teksti on yksi tämän blogin harvoja tutkittuihin faktoihin perustuvia kirjoituksia, joten vaikka kirjoitusasu ei ole täyttä timanttia niin ehkä tämä kuitenkin poikkeavuutensa ansiosta ansaitsee paikkansa top3:ssa.