maanantai 18. huhtikuuta 2022

Pientä shoppailua

Loppuvuodesta sekä tässä alkuvuodesta olen kunnostautunut (virtuaalisilla) hevos- ja ponikaupoilla ja hankkinut uusia kaviokkaita sekä Juksulaan että Moana part bredsiin. Erityisesti olen keskittynyt haalimaan muiden kasvattamia, minulle suvultaan uusia lyhytsukuisia talleihini, mutta olenpa ottanut joukon jatkoksi myös muutaman pidempisukuisen tai tutumpaa sukua edustavan yksilön. Tuontejakin olen sekä ostanut muilta että keksinyt itse, mutta koska en ole uusista tuonneista ihan mahdottoman kiinnostunut, niin jätetään niiden esittely väliin.

Viime lokakuuni tähtihetkiä oli törmätä minulle entuudestaan tuntemattomaan koulupainotteisia welsh part bredeja kasvattavaan talliin Elitehofiin. Vietin suunnilleen kokonaisen illan poneja ihaillen ja lopulta rustasin elämääkin pidemmän sähköpostin tallinpitäjälle JP:lle useampaa tilausvarsaa kinuten. Moanan kouluponilinjat ovat aika pienet muutenkin, joten uusi veri oli enemmän kuin tervetullutta. Elitehof's Kafka, Cicciolina ja Astor sieltä sitten Moanaan muuttivatkin. Varsinkin Cicciolinasta olen todella ihastuksissani! JP:n puhtaita sektioita kasvattavasta ja sittemmin jo toimintansakin lopettaneesta Brighwood Poniesista tilasin myös kolme ponia: B-ponit Felindre Granit ja Love Note sekä A-tamman Felindre Gwenan.

Helmikuussa bongasin vanhasukuisen, vuonna 2013 syntyneen Tuulia T.:n kasvatin wpb-tamma Eiddwen Hadewych'n Keskustan ostotopikista, jossa Tuulia tarjosi kasvattiaan. Onnekseni topan aloittaja ei tammaa halunnut, sillä itse rakastuin siihen välittömästi! Isänisä Lancelot Du Lac'ia meiltä löytyy kouluponien puolelta ja myös kauemmista polvista löytyy pari tuttua welsh- ja arabiyksilöä, mutta kokonaisuutena tamma on suvullisesti mielestäni aivan mieletön. Suku yltää myös pisimmillään jopa 11. sukupolveen asti. En oikein innostu kymrinkielisistä nimistä part bredeilla, mutta tällä suvulla tamma saa kyllä nimensä anteeksi.

Uusimpiin hankintoihin kuuluu myöskin vanhempaa wpb-ponikasvatusta edustava ellenin kasvatti Saskia Danje. Oriin emän suku ei ole minulle aivan täysin tuntematon, mutta isänä on oikeilta saksalaisilta virtuaalitalleilta peräisin oleva Begleiter GN. Minulla ei ole tainnut koskaan olla hevosta, jolla olisi sukua muualta kuin suomalaisilta talleilta, joten tartuin tilaisuuteen. Sivuja tehdessä vastaan tuli iloisia yllätyksiä roppakaupalla, kun googlaus kertoi oriin olevan sekä Champion-palkittu että kantakirjattu. Jonkin sortin sivujakin kadonneille sukulaisille ahkeralla etsimisellä löytyi, vaikka ensin näytti, että lähes koko suku jäisi sivuttomaksi. Elenillä olisi myynnissä tämän emästä tamma eli Danjen sisko, joka houkuttaisi kyllä kovasti, mutta yritän vielä vastustaa kiusausta! (vinkvink, käykää ostamassa pois!)

Juksulaan on tipahdellut lyhytsukuisia täysverisiä tässä loppu- ja alkuvuodesta useampiakin. Viimeisimpiä ovat Zackilta Yemenestä hankitut viisi angloarabia ja kaksi englantilaista täysveristä. Samalla tein pienen uuden aluevaltauksen, sillä hankin muutaman koulupainotteisen täysverisen, joita minulla ei Juksulassa muistini mukaan ole koskaan ollutkaan. Ori Protaw Yemn x ja tammat Srema ja Jelenia ovat siis ensimmäisiä laatuaan. Ori Rybnik Yemn x ja tammat Zielona, Zatora ja Bolesla ovat sitten tutummin estepainotteisia. Nyt minulla on Juksulassa aika kiva kattaus lyhytsukuisia täysverisiä, niin arabeja, englantilaisia kuin anglojakin, eli pitäisi vain alkaa tehtailla täykkärivarsoja. Näiden yemeneläisten anglojen avulla saan toivottavasti myös kauan miettimäni Juksulan angloarabien kasvatuksen oikeasti käyntiin. Ja täykkäreillä on toki käyttöä myös Moanan puolella.

Lisäksi minulla on tällä hetkellä sisässä tarjous parista pidempisukuisesta arabista, jotka todella toivon saavani. Olen myös viime aikoina törmännyt useampaan uuteen welshkasvattajaan, joten haaveilen myös uusien kasvattinimien keräilykierroksesta. Minusta on hauska omistaa mahdollisimman monen eri eri kasvattajan kasvatteja eli ei tämän vuoden shoppailut tähän jää!

lauantai 2. huhtikuuta 2022

Pitkästä aikaa vähän palkintoja!

Olen, hyvin, hyvin hitaasti mutta kuitenkin kohtuullisen varmasti, alkanut saada Moanan ponilaumaa jonkinlaiseen järjestykseen 2020-2021 taukoiluiden jäljiltä, ja olen onnistunut ilmoittamaan poneja muutamiin laatuarvosteluihinkin tässä viimeisen puolen vuoden aikana. Puoli vuotta kuulostaa pitkältä, mutta minun nykyisellä harrastustahdilla se on vain pieni hetkinen!

Marraskuun lopussa tungin jokaisen kynnelle kykenevän welshponini rotulaatuarvostelun tilaisuuteen mukaan ja hyväksi käytin tuomarinoikeuttani täyttää vajaaksi jäänyt tilaisuus. Tilaisuudessa olikin melkoinen määrä minun ponejani ja sopivasti muutama ulkopuolelle myyty Moanan kasvattikin sattui samaan tilaisuuteen mukaan, joten marraskuu oli rotulaatiksessa moana-kuukausi tällä kertaa. Muutama kolmospalkinto ja iso kourallinen kakkosia aika tasaisilla pisteillä. Ilahduttavaa oli Prinston MPB:n 7,5 pistettä sukuosuudesta ja useampi 7/10 luonnepistetulos. Prinstonin kohdalla iloa sukupisteistä laskee hivenen se, että ori on vasta ensimmäisen polven moanalainen, mutta onpahan ainakin kiva yhdistelmä tullut valittua.

Maaliskuussa keräilin pitkästä aikaa viisi ponia mukaan Ponikantakirjan maaliskuun tilaisuuteen. Edellisen kerran taisin kyseisiin kekkereihin osallistua maaliskuussa 2020, että oli se jo aikakin! Menin hieman sieltä mistä aita oli matalin ja ilmoitin mukaan vanhempiensa perusteella kantakirjakelpoisia poneja, sekä jo edellisellä omistajallaan irtosertin keränneen Fairytale CF:n. Faro saikin sitten kolmosen, kuten myös mielestäni aivan ihana Elitehof's Cicciolina. B-oriit Kastehelmen Cameron ja Felindre Granit ylsivät molemmat toiseen palkintoon. Granit jäi vain kahden pisteen päähän ykkösestä ja kaksi tuomaria olikin antanut ykköseen oikeuttavat pisteet. Porukan ainoasta toteutuneesta ykkösestä vastasi mountaintamma Felindre Gwenan.

Esteratsastusjaoksen laatuarvostelut ovat pienentyneet merkittävästi sitten viime kerran, mutta sain kuin sainkin kaksi vaivaista ponia mukaan maaliskuun tilaisuuteen. Kaikin puolin valmis Saskia Neeltje ylsi hienosti ensimmäiselle palkinnolle. Jälkeläisnäytötön Ivy Blue MPB jäi selvästi kolmospalkinnon puolelle, eikä olisi yltänyt kakkoseen edes täydellisellä päiväkirjalla, joten en jää (varsinkaan nykyisillä osallistumisrajoituksilla) palkintoa harmittelemaan.