keskiviikko 13. lokakuuta 2021

Ihmeiden aika ei ole ohi: Moanan vuoden 2020 kasvatit

Nappasin syysflunssan ja työnantajani ohjeistuksen mukaisesti menin koronatestiin sekä sain sairauslomaa testituloksen valmistumiseen saakka. En yleensä iloitsisi sairauslomasta mutta nyt on sanottava, että tulipa ylimääräinen lepopäivä tarpeeseen! Ja koska kalenteri yllättäen tyhjeni, sain viettää koko päivän pikseliponien parissa. Lähes 9 tuntia armotonta pikselöintiä - aivan kuin kultaisina teinivuosina.

Tulostakin tuli, sillä Moana part bredsin vuoden 2020 kaikkien kasvattien sivut ovat vihdoin valmiit ja julkaistu. Muutamia luonteita vielä puuttuu, mutta kaikki kasvatit on vihdoin nimetty, sivutettu ja rekisteröity. Ei tässä olla kuin 10 kuukautta myöhässä, mutta kuka sellaisia muka laskee tai muistaa!

Moanassa syntyi vuonna 2020 yhteensä 36 kasvattia, mikä on yksi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Varsoista suurinosa oli welsh part bredeja (24 kpl). Toiseksi eniten oli A-sektion kasvatteja (7 kpl) ja vähiten B-sektiota (5 kpl). Part bredeissa oli pientä laskua edelliseen vuoteen (2019: 26 kpl), kuten myös A-sektiossa (2019: 9 kpl). Sen sijaan B-sektion varsoja syntyi viime vuonna hieman enemmän kuin edellisenä (2019: 2 kpl). C- tai D-sektion varsoja Moanassa ei ole syntynyt viime eikä sitä edellisenä vuonna lainkaan.

Vuoden 2020 kasvattilista on hieman tammapainotteinen, sillä kasvateista 16/36 oli orivarsoja ja loput 20/36 tammoja. Edellisvuonna orivarsoja oli samoin 16 kpl ja tammavarsoja 21 kpl. Kaikissa sektioissa (pb, A ja B) syntyi hieman enemmän tamma- kuin orivarsoja.

Ulkopuolinen isäori oli viidellä kasvatilla ja ulkopuolinen emä neljällä, joskin kaikki liisinkitammat olivat omia tammojani Juksulasta. Ulkopuolisten tammojen käyttö jalostuksessa oli viime vuonna lisääntynyt verrattuna edelliseen vuoteen (2019 ulkopuolisia oreja 5 kpl, tammoja 0 kpl). Moanassa vuonna 2020 syntyneistä varsoista peräti kahdeksan (22 %!) sai omistajan tallin ulkopuolelta, kun edellisvuonna varsoja myytiin pois vain yksi. Minun myynti- ja mainostusaktiivisuudella tämä on loistava tulos!

Sukujen pituuksia en alkanut sen tarkemmin räknäämään, mutta 3-4-polvinen on mutulla se yleisin suvunpituus. Sukuja löytyi kuitenkin viime vuodenkin varsoissa ihan 1-polvisesta pitkäsukuisiin, joilta sukua löytyy yli viisi polvea.

Vuoden 2020 loppuun mennessä Moanassa on syntynyt yhteensä 356 varsaa, joista 259 on welsh part bredeja. Alkaa olla jo ihan kivat lukemat, vaikka itse sanonkin. Kasvattilista ja taulukot löytyvät täältä.

perjantai 1. lokakuuta 2021

Viimeksi kolme viikkoa sitten

Olen viimeksi kolme viikkoa sitten tehnyt mitään edes etäisesti virtuaalihevosiin liittyvää. Motivaatiopulaako? Päinvastoin! Motivaatiota, inspiraatiota ja kaikkia muitakin "aatioita" olisi vaikka muille jakaisi, mutta valitettavasti IRL-elämä on pakko (edelleen) laittaa virtuaalisen haavemaailman edelle ja pikseliponit ovat tällä hetkellö siellä prioriteettilistan häntäpäässä.

Kaipaan virtualimaailman vapautta. Sitä ettei tarvitse uutta hevosta keksiessä miettiä, että paljonko pankkitilillä on rahaa. Ettei tarvitse kilpailuihin ilmoittautuessa vilkaista työvuorolistaa ja miettiä missä oliko vetoautoon öljyt vaihdettu. Että voi vain (kuvitelmissaan) treenata hiki hatussa kouluratsastusta eikä miettiä, että onkohan tämä hevonen kipeä, kun ei oikein taivu rehellisesti oikealle. Että voi vain keksiä kymmenen varsaa yhden CAS-kesän aikana eikä yksikään varsominen mene pieleen.

Virtuaalimaailma on aina toiminut minulle pakopaikkana todellisuudesta. On kiva, kun joskus voi tehdä mitä ikinä sattuu haluamaan ja hallitsemaan jokaisen mutkan ja kulman. Kilpailuissa nyt sattumalla on hieman merkitystä, mutta toisaalta on yhden tekevää onko sijoitusprosentti 1% vai 50% eli silläkään ei ole väliä. Tiedän useiden virtuaaliharrastajien toivovan harrastukseen enemmän sattumaa ja ulkopuolista ohjausta, kuten erilaisia generaattoreita ("kumpaa sukupuolta varsa on" jne.). Minulle virtuaalimaailman yksi isoimmista rikkauksista on nimenomaan se, että kontrolloin itse lähes kaikkea. IRL-elämässä kontrolli kun on usein minulta hukassa...

Tähän loppuun pitäisi varmaan lupailla kuinka lupaan parantaa tapani ja aktivoitua taas virtuaalimaailmassa. Juuri tosin katselin kalenteriani ja totesin, että ilmeisesti harrastan virtuaalihevosia seuraavan kerran joulukuussa *tähän tuskaisen mielipuolinen virnistys* Hauskaa. Kyllä vain alkaa pakopaikkaa olla jo ikävä.

sunnuntai 22. elokuuta 2021

Yhteen Nintsuun mahtuu monta alter-egoa

Oresama kirjoitteli blogissaan kauan sitten omista alter-egoistaan virtuaalimaailmassa ja aloin jo tuolloin valmistella omaa tekstiäni virtuaalisesta Nintsusta, tai oikeastaan Nintsuista, sekä muista alter-agoistani. Aihe vähän jäi (koska kiire ja tauko ja mitä näitä nyt on), mutta tämä aihe on yksinkertaisesti liian hyvä unohdettavaksi! 

Nintsu on nimimerkkini virtuaalifoorumeilla ja ns. virallisissa yhteyksissä, mutta samalla se on myös kahden tämän hetken tärkeimmän virtuaalisen alter-egoni (kutsuma)nimi. Nina Rentel on Juksulan Nintsu ja Nina Cheetham Moana part bredsin Nintsu. Juksulan Nintsu ja Moanan Nintsu ovat kaksi täysin erillistä hahmoa ja "kasvaneet" täysin eri suuntiin. Foorumeilla esiintyvä Nintsu on kolmas, oma erillinen henkilöllisyys, jolla ei kuitenkaan ole varsinaista hahmoa virtuaalimaailmassa, eikä sitä siten voi varsinaisesti alter-egoksi ehkä kutsua. Tarinan Nintsu-nimimerkin takaa voit lukea täältä.

Nina Rentel eli Juksulan Nintsu on alusta saakka (eli vuodesta 2006 alkaen) ollut selvästi IRL-minääni vanhempi (aluksi +30v, nykyään +40v), eronnut nainen, joka on kyninyt ex-aviomiehensä puhtaaksi ja perustanut sitten kalliin kilpatallin ex-miehensä rahoilla. Juksulan Nintsu on tiukka, päättäväinen ja itsenäinen nainen, joka on tallinsa tyranni ja diktaattori, eikä hänelle niin vain vastaan laitetakaan. Sen sijaan Nina Cheetham eli Moanan Nintsu on hyvin erilainen kuin kaimansa virtuaalisessa Saksassa. Alunperin myös Moanan Nintsusta piti tulla napakka johtajatar, mutta jotenkin hänestä kuitenkin kasvoi ajan kanssa sovitteleva, ystävällinen ja tunteellinen henkilö, joka uskoo tiukan diktaattorimaisen johtamistavan sijaan dialogiin ja alaistensa kuuntelemiseen. Oikeastaan hän ei edes haluaisi olla pomo, vaan vain ihan tavallinen ponityttö. Moanan Nintsu on mielestäni loistava esimerkki muotoaan muuttavasta alter-egosta: aluksi loin hänet aivan erilaiseksi kuin mitä hänestä loppujen lopuksi tarinoiden myötä tuli!

Vaikka tarinallisuus julkaistavien tarinoiden muodossa ei ole enää muutamaan vuoteen kuulunut virtuaaliharrastukseeni, näkyvät näiden kahden Nintsun erot heidän nimissään kirjoittamissani päiväkirjamerkinnöissä. Moanan Nintsu menee uuden ponin ostettuaan häntä koipien välissä tallimestarille kertomaan, että näin nyt kävi, anteeksi, tiedän että karsinoiden kanssa on jo tiukkaa ja kyllä tämä on viimeinen poni, jonka ostan enää koskaan, vielä kerran anteeksi. Juksulan Nintsu taas ostaa hevosrekallisen kalliita kilparatsuja, ilmoittaa tallimestarilleen, että tarkasta, kävelytä ja juota uudet hevoset ja loihdi jostain niille kuusi karsinaa, piste. Varsomista odottaessa Moanan Nintsu syö kynsiään ja käy läpi kauhukuvia, Juksulan Nintsu siemailee punaviiniä, lueskelee naistenlehteä ja huolestuu vasta jos sille on oikeasti aihetta. On Nintsuissa toki hieman samaakin. Molemmat ovat esimerkiksi taipuvaisia perfektionismiin ja jaksavat hioa suorituksiaan vaikka maailman tappiin. Molemmat myös rakastavat hevosiaan intohimoisesti, joskin näyttävät sen eri tavalla: Juksulan Nintsu upottamalla valtavat määrät rahaa eläimiinsä ja Moanan Nintsu taas huolehtimalla ja stressaamalla hiuksensa harmaiksi.

Aikoinaan (vuosien 2006-2014 välillä ainakin) tarinoin varsin paljonkin sekä ns. julkisesti että yksityisesti omalle koneelleni säilöen. Esimerkiksi Juksulan Nintsulle kirjoitin sivutolkulla tarinaa freewebsiin vuosina 2006-2011, mutta kaikki nuo tarinat tuolta ajalta ovat kadonneet websin poistettua Juksulan tunnuksen. Voin kertoa, että harmittaa!! Moni tuolloin Nintsulle kirjoitettu tarina oli aika ilkeäkin, muistelisin esimerkiksi kerran kirjoittaneeni A4:sen verran tekstiä uuden tallitytön simputtamisesta. Juksulan Nintsu on noista ajoista ehkä hieman pehmentynyt tai sitten hänen temperamenttinen persoonansa ei vain tule samalla tavalla esiin lyhyissä päiväkirjamerkinnöissä. Moanan Nintsu ei ehkä ole ihan samoihin (julkaistuihin) tarinamääriin päässyt koskaan, mutta päiväkirjamerkintöjä ja minun päänsisäistä tarinaa hänestä on paljon, paljon enemmän.

Muitakin Nintsuja on vuosien varrella ollut, mutta ei muita yhtä pitkäikäisiä, moniulotteisia ja "eläviä". Aina silloin tällöin olen yrittänyt jonkin yksityishevosen kanssa alkaa tarinoida, mutta ne projektit eivät loppujen lopuksi ole ottaneet kovinkaan suurta tuulta alleen. Muista Nintsuista mainitsemisen arvoinen on ehkäpä Nina Liljasaari, parin yksityissuomenhevosen omistajatar, joka oli aktiivinen alter-egoni joskus 2012/2013-2014. Tämä Nintsu oli rempseä, suurpiirteinen ja rämäpäinen suomalainen, jota ei muta, räntäsade tai krenkkaava tallinovi haitanneet. Hän syntyi vastavoimaksi ylellistä elämää elävälle Juksulan Nintsulle ja taisin kirjoitella hänelle aika paljon "jeesusteippi ja paalinnaru korjaa kaiken" -tekstejä. Myös tämän Nintsun tekstit näyttäisivät kaikki kadonneen freewebsin myötä.

Minusta luontevinta on ollut esiintyä Ninana/Nintsuna, mutta on minulla muutama muukin alter-ego ollut ja on jollakin tasolla edelleen. Vanhoja ja unohtuneita alter-egoja on paljonkin, mutta joten kuten aktiivisena (tai ainakin olemassa) on pari Moana part bredsin työntekijää. Ulrica "Ric" on nykyään Moanan tallimestari, mutta aiemmin hän oli tavallinen tallityöntekijä. Ric oli työhönsä leipääntynyt henkilö, jolle kirjoitin jonkin verran tarinoita ja päiväkirjamerkintöjä "hevoshommat on p*rseestä" -asenteella vuosien 2014-2015 aikana. Mahtavaa terapiaa, kun IRL-hevosharrastukseni oli melkoisessa vastatuulessa tuolloin! Sittemmin Ric sai ylennyksen tallimestariksi ja pääsi vastaamaan Moanan markkinoinnista samaan aikaan, kun itse päädyin IRL myyntityöhön vuonna 2018. Perehdytysjaksoni aikana kirjoittelin Ricille muutaman markkinointitarinan, joiden kautta pureskelin oppimaani. Toivottavasti ne ovat vielä jossain tallessa, pitääpä katsoa! Toinen joten kuten hengissä oleva alter-egoni on Naomi, joka myös on Moanan fiktiivinen hevosenhoitaja. Hän oli 16-vuotias ongelmateini, jolle kirjoittelin paljon melko rajujakin tarinoita varkauksista, huumeiden käytöstä ja alkoholin juomisesta vuosien 2012-2014 välillä. Näitä tarinoita en ole julkaissut, kun ne eivät Moanaan suoranaisesti liittyneet, mutta ne ovat (muistaakseni) jossain itselläni tallessa. Sittemmin Naomi on aikuistunut ja jättänyt huonot piirit taakseen, jääden samalla hieman sivuun tarinahahmoistani. Tykkään edelleen kyllä valmentaa Naomia ja hänestä onkin vuoden 2014 jälkeen lähinnä erilaisia valmennusmerkintöjä sekä valmentajan että hänen itsensä näkökulmasta kirjoitettuna.

Aivan oma lukunsa on sitten ne hahmot, jotka aktiivisesti esiintyvät tarinoissa tai päiväkirjamerkinnöissä, mutta jotka eivät ole varsinaisia alter-egoja. Tällaisista hahmoista ehkä tässä yhteydessä mainitsemisen arvoisia ovat Moanan (jälleen) työntekijät Sabine ja Ava, joista molemmista alunperin oli tarkoitus tulla aktiivisia alter-egoja. Sabinen loin Ricin kanssa samoihin aikoihin vastapainoksi negatiiviselle asenteelle ja kantava teema Sabinen tarinoissa olikin "ponityttöys" ja rakkaus poneihin. Se kävi nopeasti tylsäksi, mutta positiivinen ja kannustava Sabine on jäänyt vakivieraaksi muiden näkökulmasta kirjoittamiini päiväkirjamerkintöihin. Avan taas kehitin vuonna 2016 Moanan siittola-avustajaksi tasapainottamaan varsomisia jännittävää Moanan Nintsua. Alunperin minun oli tarkoitus kirjoittaa Avan kautta, mutta nopeasti huomasin, että Nintsu+Ava toimi paremmin Nintsun näkökulmasta ja näin Ava jäikin sivuhahmoksi. Sellaisena hän on kyllä varsin tuttu näky ja esiintyy lähes puolessa Moanan ponien syntymäkertomuksessa.

Pystyn samaistumaan kaikkiin alter-egoihini (tietysti), mutta yksikään niistä ei ole sama tai samanlainen kuin IRL-minä. En ole koskaan halunnut tuoda "minua" virtuaalimaailmaan, vaan luoda aina kuhunkin tarkoitukseen sopivan hahmon, jolle kirjoittaa ja tarinoida. Toki alter-egoissani on aina ollut hieman joitakin piirteitä minusta, mikä piirre nyt missäkin, mutta olen aina halunnut tehdä hahmot riittävän erilaisiksi kuin mitä IRL olen. Mielestäni virtuaalimaailman yksi parhaista puolista nimenomaan on, että voi olla mitä haluaa! Osalle hahmoista olen laittanut paljonkin alkutietoja ja taustatarinaa, osalla olen lähtenyt tarinoimaan pelkän nimen ja aseman perusteella. Lopulta alter-egot kuitenkin kehittyvät ajan ja tarinoiden myötä omanlaisikseen, joskus aivan eri suuntaan (kuten Moanan Nintsu) kuin alunperin olisin ajatellut.

Vaikken enää juurikaan kirjoita tarinoita, ovat hahmoni, alter-egoni, minulle edelleen tärkeitä ja seikkailevat päänsisäisissä tarinoissani lähes aina tallejani päivittäessäni. En varmaan edes osaisi kirjoittaa päiväkirjoja ja päivitellä tallejani ellen voisi kuvitella tekeväni sitä jonkin hahmon kautta! Kai hahmoihin on myös jotenkin kiintynyt, varsinkin Juksulan ja Moanan Nintsuihin. Pitäisiköhän Nintsut laittaa joskus tapaamaan toisiaan?

lauantai 31. heinäkuuta 2021

Näennäisesti hiljainen heinäkuu

Blogin näkökulmasta heinäkuu on ollut hyvin hiljainen mutta kulissien takana olen pikselöinyt ahkerasti joka viikko ainakin yhtenä päivänä. Minulla ei vain ole ollut kovin suurta blogi-innostusta tai edes yhteisöllisyyden kaipuuta, enkä ole edes roikkunut Keskustassa. Heinäkuussa olenkin keskittynyt harrastamaan ylhäisessä yksinäisyydessäni. Intoa ja motivaatiota virtuaaliharrastukseen on kyllä ollut suorastaan ylenmäärin! 

Tämä "olen hengissä" -ilmoitus toimii myös "Heinäkuun tekemiset" -postauksena. Aloin maaliskuussa listata kunkin kuukauden aikana tekemiäni asioita, jotta saisin vähenettyä tauon aikana kertyneiden virtuaalisten tekemättömien päivitystöiden aiheuttamaa ahdistusta tekemällä kuukauden työt "näkyviksi". 

Heinäkuun tekemiset...

  • tein Moanaan seitsemälle (7!) ostoponille sivut
  • tein JUKSULAAN viidelle (5!) uudelle hevoselle sivut
  • keksin nimen yhdelle Moanan kasvatille, jolle olen tuskaillut nimeä monta kuukautta (tämä on mainittava erikseen, koska tätä lukuunottamatta kasvattilistaan ei ole koskettu varmaan vuoteen, ei tosin tämäkään nimen saanut kasvatti ole saanut sivuja...)
  • järjestin Moanassa neljä kutsurypästä eli 20 kilpailua
  • tuomaroin kahdessa laatuarvostelussa

Suurin osa kuukaudesta meni siis Nikkin jättimyynnistä ostamieni 12 uuden hevosen sivuja tehdessä, niille kuvia etsiessä ja tekstejä kirjoittaessa. Jostain syystä valmiiden hevosten sivujen tekeminen oli paljon hauskempaa kuin niiden noin 30 oman sivuttoman kasvatin sivujen tekeminen... Mukavaa kuitenkin, että myös tässä kuussa sain tehtyä myös Juksulan eteen jotain. Sinne ostamani hevoset on jopa valittu jonkinlaisella ajatuksella eikä vain ostettu kaikkea kivaa mitä vastaan tuli!

Heinäkuu oli siis ulkopuolisen silmiin hiljainen, vaikkei oikeasti ollutkaan. Josko elokuussa tulisi jo jotain näkyvääkin tehtyä.

sunnuntai 11. heinäkuuta 2021

Kesäkuun tekemiset

Maaliskuussa aloin listata kunkin kuukauden aikana tekemiäni asioita. Tarkoituksena on vähentää virtuaalista tekemättömistä päivitystöistä johtuvaa ahdistustani pieni pala kerrallaan. Edelleen on sanottava, että vieläkään tämä ei ollut mikään jymymenestys korvieni välissä, mutta annetaan nyt vielä jonkun kuukauden verran mahdollisuus. Sitä paitsi kesäkuu oli vallan mainio (lähinnä kiitos juhannuksen), joten pitäähän tällä ahkeruudella päästä julkisesti kehumaan! "Laiska töitään luettelee" vai miten se menikään...

Kesäkuun tekemiset...

  • tein sivut kahdelle ostoponille Moanaan
  • Moanan cas-kalenterin tutkailua ja jonkun kätevämmän taulukon kehittelyä, mutta lopulta kuitenkin paluu vanhaan (hyvin käytetty pari tuntia...)
  • tein sivut kolmelle hevoselle Moana farmille
  • Moana farmissa muutakin pikkupäivittelyä, tekstien lukua, korjailua ja täydennystä
  • kirjoitin JUKSULAN hevosille kaksi luonnetta ja noin 5-6 päiväkirjamerkintää tai valmennusta (unohdin jo tarkan määrän)
  • käytin yhden iltapäivän JUKSULAN asukkaan Prendan esi-isien toimivien sivujen selvittämiseen
  • järjestin JUKSULASSA seitsemät (7) porrastetut kilpailut (tämä on tosin tehty niin helpoksi nykyään, että kehtaako tätä edes täällä mainita)
  • tuomaroin kahdessa laatuarvostelussa
Huomaatteko? JUKSULASSA on tapahtunut jotain! Sen sijaan Moanan kasvattilista ja ponien kilpailukalenterit jäivät edelleen huomiotta ja laahaavat niin jäljessä, että en tiedä saanko niitä enää ikinä ajantasalle.

Olin kesäkuun lopulla niin innoissani kaikesta saavuttamastani, että unohdin tämänkin rehentelyn julkaista!

torstai 24. kesäkuuta 2021

Juhannuspostaus eli vuositavoitteiden puolivuositsekkaus

Juhannus on parhaimmillaan kotona omassa rauhassa vietettynä kaukana humalaisista ihmisistä, inisevistä hyttysistä ja vääränlaisista sääolosuhteista (koska oli juhannussää mikä tahansa, ei se koskaan kelpaa kaikille). Tiedossa on siis kolme päivää ankaraa pikseliponeilua! Tammikuun alussa harrastusmotivaationi oli huipussaan eikä se sieltä ole mihinkään laskeutunut eli olen enemmän kuin innoissani. Pikseliponimaratoni on hyvä aloittaa viimeisen puolivuotisen muistelulla eli vuositavoitteiden puolivuositarkastuksella.

Moana part breds 3/8

  • pidä kasvattilista CAS-vuosittain ajantasalla - hahahaaa, ei. Todella ei.
  • pidä ponien kisakalenterit CAS-vuosittain ajan tasalla - ei.
  • yksi viiden kutsun kilpailurypäs joka kuukausi - tämä on tähän asti ollut tavoite, joka on tullut hyvin pidetyksi, mutta tänä vuonna tästäkin on aika pahoin lipsuttu. Useampi kuukausi jäänyt välistä, mutta kokonaisuus on vielä pelastettavissa.
  • saata luettelo tärkeistä ja säilytettävistä ori- ja tammalinjoista loppuun - kesken.
  • ensimmäinen pitkäsukuinen (väh. 5-polv.) kasvatti, jonka isä- tai emälinja on kokonaan Moanan omaa kasvatusta - kasvattilistan tilanne on semmoinen, ettei tätä tavoitetta voi sanoa edes työnalla olevaksi.
  • kasvata 3-polvinen A- TAI B-sektion ori- JA tammakasvatti, jotka EIvät ole mitään sukua jo Moanassa oleville poneille (ori- ja tammakasvatti voivat olla eri sektiota keskenään) - sähköpostissa on kourallinen tuonteja odottamassa sivujaan ja muutama luonnos tulevien 3-polvisten kasvattien sukutauluista on jo tehty!
  • ano WVY:n kasvattajapalkintoa - vaatimukset on käyty katsomassa, mutta oikeiden ponien listaus on vielä tekemättä. Työn alla!
  • älä päästä ponimäärää yli 300 - tällä päivämäärällä VRL ilmoittaa Moanan ponimääräksi 278 ponia. Listaus ei todellakaan ole ajantasainen, mutta tällä mennään.

Moana farm 2/4

  • poista listoilta ei-enää-niin-kiinnostavat eläimet - en ole edes aloittanut.
  • hanki yksi aasi, muuli tai muuliaasi - maaliskuussa Kennick-muuliruuna muutti farmille.
  • tee Keskustan foorumille hakuilmoitus "eläköityvästä" karja- ja/tai työhevosesta - karjahevosia löytyy peräti jo kolme ja työhevonenkin on haussa. Jes, vihreää!
  • hyödynnä maatilaa ponien päiväkirjamerkinnöissä vähintään kerran kuukaudessa - en ole kirjoittanut yhtäkään päiväkirjamerkintää sitten maaliskuun, enkä muista oliko niissäkään merkinnöissä mitään mainintaa farmista...

Juksula 0/3 (koska tuo viimeinenhän ei ole tavoite)

  • seuraa Juksulan omaa "to do"-listaa - missäköhän koko lista edes olikaan tallennettuna...
  • kaikille vanhoille hevosille (= yli 4 vuotta tekemättä olleille) vähintään yksi jälkeläinen, jonka jälkeen vanhan hevosen kuoppaus oli palkintoja tai tavoitteita vielä suorittamatta - en ole edes listannut näitä vanhempia hevosia, mutta siitä voisi nyt ainakin aloittaa.
  • hanki ainakin yksi uusi, 3-polvinen (tai pidempi) täysveriori (ox, xx tai x), joka ei ole sukua Juksulassa jo olemassa oleville täysverisille - ah, hevosshoppailua! tämäkin pitää laittaa pikimmiten toteutukseen, koska shoppailu on aina kivaa.
  • jos ei Juksulassa ole tapahtunut mitään koko vuonna: tallille lappu luukulle ja kaikki hevoset monttuun (tai Moanaan turvaan...) *tähän se käsillään silmät peittänyt apina-emoji*

Bloggaaminen 3,5/5

  • vuoden 2021 top5 ! - tämän ensimmäisen puolen vuoden perusteella kirjoitusten taso on kyllä semmoinen, että top5 jää haaveksi, mutta pienellä petrauksella tämä voisi vielä olla mahdollinen toteuttaa?
  • kirjoita ainakin yksi postaus "virtuaalimaailman polttavasta aiheesta" - lasketaanko maaliskuinen kirjoitus uudesta VRL:stä ja Keskustan kaipuusta?
  • vähintään 2 postausta kuukaudessa - tammi-toukokuu välillä tämä on toteutunut 3/5 eli yli puolissa kuukausista! Mitään laatuvaatimuksiahan ei ollut...
  • kommentoi aktiivisemmin muiden kirjoituksia, myös tarinoita! - en ehkä edelleenkään ole se kaikista aktiivisin kommentoija, varsinkaan tarinoihin, mutta olen pitänyt tätä mielessä ja myös kommentoinut kohtuullisesti.
  • päätä Entiset tallini -postaussarja - tehty! Entiset tallini -sarjan koonti.
8/20. Aika säälittävää. Sanotaanko, että ihan hirveän paljon huonommin ei voisi tehdäkään! Juksulan tilanne on aika hirvittävä, mutta siinä nyt ei olekaan mitään uutta. Suunta on vain ylöspäin, eikö niin?

maanantai 21. kesäkuuta 2021

Entiset tallini -sarjan koonti

Uskomatonta, mutta totta: kaikki esittelyn arvoiset entiset tallini on nyt esitelty ja on aika päättää viiden kirjoituksen sarja tällä koontipostauksella. Minulla on ollut tauotta virtuaalitalleja harrastukseni alusta eli vuodesta 2001 alkaen, joten matkaan on mahtunut yhtä sun toisenlaista talliviritystä. Kaikista talleistani en ole esittelyä tehnyt enkä varmaan itsekään muista kaikkia lyhytikäisiä tallejani. Jos muistat tallini minua paremmin, niin laita ihmeessä kommenttia tulemaan!

Listalla tallit vanhimmasta uusimpaan. Lista ei välttämättä ole täydellinen lyhytikäisten tallien osalta ja vuosiluvuissa voi olla virheitä vanhempien tallien kohdalla. Olen valinnut listalle vain ne tallit, jotka olen joskus jollakin tavalla julkistanut, pitänyt tallin nimissä kilpailuita tai tallin nimen alle on syntynyt kasvatteja. "Pöytälaatikkoon" jääneitä talleja on taatusti vielä toinen mokoma lisää.
  • 2001-2002: useita lyhytikäisiä talleja Expagessa
  • 2002-2003: Ninan talli
  • 2003-2004: useita lyhytikäisiä talleja Expagessa, vuodelta 2003 muistoja Talli Rainbow:sta, jossa on Oocitiesissa säilyneen sivun mukaan syntynyt ainakin yksi arabivarsa 3.12.2003: RB's George ox
  • 2004-2005: Myrskyluodon talli
  • 2005-2009: Talli Light Dragon
  • 2006: Ratsastuskoulu Fektas (kesä, jona halusin pitää ratsastuskoulua Briteissä)
  • 2006-2007: Siittola Cipofüzo
  • 2007: Yksityistalli Adler
  • 2008: Suursiittola Napolita (kun haaveilin (jälleen) suurtallista)
  • 2008-2009: Hunajapuro (surkea yritykseni kasvattaa suomenhevosia)
  • 2009-2010: Bellisente (vuosi suurtallin kolmantena omistajana)
  • 2009-2011: Chigeon Ponies (sekä lyhyt uusi tuleminen vuonna 2013)
  • 2011-2014: Liljasaaren talli (tarinatallin yritys, vaihtelevan aktiivinen ja epäaktiivinen vuosien varrella)
Ja vielä tasapainon vuoksi nykyiset tallini:
Julkaisemattomia projekteja on tietysti paljon ja suurinosa niistä on liittynyt kasvattamiseen. Pienellä muistelulla muistan ainakin Siittola Lapilinen, jossa ajattelin alkaa kasvattamaan eestinhevosia, Zoénin, jossa oli tarkoitus kasvattaa lusitanoja, ja Kurjen Kartanon, jota valmistelin realistista friisiläiskasvatusta varten. Kurjen Kartanoa varten tehdyt suunnitelmat itseasiassa olivat Moanan alkuaikojen version pohjana. Jonkin sortin kilpailukeskuksia ja suurtalleja olen suunnitellut vaikka ja kuinka, mutta julkaisun asteelle ei moni niistä ehtinyt.

Tallejani katsoessa voi todeta, että kasvattaminen on ehdottomasti  harrastukseni suola. Pitkäikäisimmät tallini ovat joko monitoimitalleja (Talli Light Dragon, Juksula), joissa kasvatuksella on iso rooli tai sitten Moana part bredsin tapaan siittoloita, joskin kasvattirodun valinnan kanssa minulla on ollut hieman haasteita vuosien varrella ennen welsheihin päätymistäni. Sen olen myös oppinut, että ratsastuskoulun ja yksityistallin pito eivät todellakaan ole minua varten, ja vaikka kuinka olen aina haaveillut suurtallista, ei sekään sovi minulle.

Myös aikuistumiseni ja pitkäjänteisyyden kasvun voi vanhoista talleistani nähdä. Alkuvuosina minulla oli paljon hyvinkin lyhytikäisiä talleja, mutta viimeiset reilut kymmenen vuotta olen kehittänyt tallejani pitkäjänteisemmin ja suunnitelmallisemmin, jolloin tallien ikäkin on pidentynyt. Oikeasti pitkäikäisiä (lähemmäs kymmentä vuotta) talleja minulla on toki vain Juksula ja hyvää vauhtia perässä tuleva Moana, mutta en minä ole aikuinenkaan ollut vielä kymmentä vuotta, heh!

Ei hullumpi lista, vaikka itse sanonkin!

maanantai 31. toukokuuta 2021

Yhteinen hyvä vs. oma harrastus

Olen aikaisemminkin kirjoittanut ajatuksistani virtuaalisia vastuutehtäviä kohtaan ja voin edelleen allekirjoittaa tuon parin vuoden takaisen tekstin. Virtuaalimaailma ei pyöri ilman vapaaehtoisia ja siksi jokainen kynnelle kykenevä vapaaehtoistyöntekijä on kullan arvoinen. Itse edelleen räpiköin omien vapaaehtoisten vastuideni kanssa, kun en ole niistä raaskinut tai kehdannut luopuakaan. Viime aikoina olen kyllä pohtinut, että pitäisikö sittenkin kehdata.

Viimeinen noin vuosi on ollut minulle IRL-elämässä hieman haasteellinen moneltakin eri kantilta, mikä on valitettavasti näkynyt virtuaaliharrastuksessani aika voimakkaasti. Kun kyse on pikseleistä ja mielikuvituksen tuotteesta niin tämä harrastus nyt vain valitettavasti on se ensimmäinen, josta aikaa pitää nipistää pois silloin, kun aikaa ja voimavaroja on hyvin vähän käytettävissä. Harrastusintoa olisi vaikka muille jakaa, mutta mistä tunnit kaikkien ideoiden toteuttamiseen?

Kun aikaa on hyvin rajallisesti ja kuukaudessa saattaa olla kaksi tai kolme päivää, jolloin koneelle ehtii istahtamaan, alkaa sitä pohtia ajankäyttöään entistä kriittisemmin. Toukokuussa tuomaroin kahdessa laatuarvostelussa sekä olin lisäksi lupautunut hetkellisessä mielenhäiriössä vieläpä tuomaroimaan neljän luokan verran VSN-näyttelyitäkin. Käytännössä toukokuun harrastustunnit siis menivät sen kuuluisan "yhteisen hyvän" eteen. Omat tallit, ponit ja harrastus jäi toukokuun osalta oikeastaan kokonaan edistämättä ja toteuttamatta.

Yhteen laatuarvostelutuomarointiin menee hieman tilaisuudesta, tuomaroitavista pisteistä, osallistujamäärästä ja osallistujista riippuen 15-40 minuuttia. Näyttelytuomaroinnit ovat samaa suuruusluokkaa taas riippuen osallistujista ja määristä. Jos kuukaudessa on noin 4-5 tuntia rauhallista koneaikaa, niin siinähän se laatuarvostelu- ja näyttelytuomarointeihin jo menikin. Onko tässä sitten mitään järkeä? Miksi harrastaa virtuaaliponeilua, jos kaikki aika meneekin vain muiden harrastuksen tukemiseen? Samalla sitten kuitenkin tuntuu, että mitä minä tässä valitan, kun oikeasti teen todella vähän yhteisen hyvän eteen verrattuna moneen muuhun harrastajaan.

Pidän vapaaehtoistöitä virtuaaliharrastuksen kannalta hyvin tärkeänä ja toivon, että kaikki joilla siihen on mahdollisuus, osallistuivat eri laitosten ja toimintojen pyörittämiseen. Oma pieni panokseni muiden eteen on omalle omatunnolleni tärkeä, vaikka se vapaaehtoisten kokonaisuudessa onkin ehkä pisara meressä. Aikatauluun sidotut tuomaroinnit myös mukavasti pitävät kiinni tässä harrastuksessa, kun tietokoneelle on raahauduttava, jotta tulokset saa lähetettyä ajoissa. Tykkään katsella muiden harrastajien hevosia ja usein laatuarvosteluissa tuleekin vastaan mielenkiintoisia ja uusia talleja ja jopa sopivia sulhasehdokkaita omille hevosille. Lisäksi tseppaan itseäni, ettei tämän hetkinen hieman hankala elämäntilanne jatku loputtomiin, vaan jossain kohden tilanne varmasti helpottuu ja tällekin harrastukselle löytyy toivottavasti enemmän aikaa. Fakta toki on, että jos arki-iltana työpäivän, kotitöiden ja muiden harrastusten jälkeen on tunti ns. vapaata aikaa, niin tuskin jatkossakaan tulen tätä tuntia varten avaamaan erikseen tietokonetta, mutta josko viikonlopuille saisi jatkossa paremmin varattua aikaa pikseliponeiluun. Myös vinkkejä harrastamiseen puhelimen kautta otetaan vastaan!

Summa summarum: tällä hetkellä oma harrastus on sitä yhteisen hyvän eteen tekemistä pienellä panoksella, koska koen nämä pienetkin vapaaehtoishommani tärkeiksi ja ns. vaivan arvoisiksi. Josko kiperä aikatilanteeni tästä piakkoin muuttuu ja aikaa omallekin harrastukselle taas pian löytyy. Askeleita siihen suuntaan on ainakin jo otettu!

maanantai 17. toukokuuta 2021

Huhtikuun tekemiset

Maaliskuussa aloin listaamaan kuukauden aikana tekemiäni asioita, jotta saisin vähennettyä virtuaalista tekemättömistä päivitystöistä johtuvaa ahdistustani. Pakko sanoa, että ainakaan yhden postauksen perusteella tämä ei ollut mikään jymymenestys korvieni välissä, mutta annetaan tälle nyt vielä mahdollisuus. Huhtikuu tosin oli niin surkea, että kehtaako tätä edes julkaista...

Huhtikuun tekemiset:

  • järjestin 3 kutsurypästä eli yhteensä 15 kilpailua (joista yhden ryppään tulokset olivat niin myöhässä, että hävettää)
  • edistin hevosten kilpailukalentereiden päivitystä noin 200 kutsun muotoonlaitolla (kuulostaa paljolta, mutta ei oikeasti ole)
  • tuomaroin kahdessa laatuarvostelussa
Julkaisen tämän nyt kuitenkin, niin voin nolostella sitten julkisestikin huhtikuisia saavutuksiani. Näillä näkymin myöskään toukokuusta ei ole tulossa tämän parempi. Huomatkaa myös, että kasvattien sivujen tekeminen loistaa edelleen poissa olollaan - arvannette varmaan onko kasvattilista lainkaan ajantasalla...

lauantai 3. huhtikuuta 2021

Maaliskuun tekemiset

Inhoan keskeneräisiä asioita. Viime vuoden ja alkuvuoden taukoilujen seurauksena niitä keskeneräisiä asioita on valtavasti, ja se jos mikä ärsyttää ja ahdistaa. "To do"-lista tuntuu ylitsepääsemättömältä eikä hoitamista odottavat asiat tunnu vähenevän yhtään. Siksi päätin ottaa Virtuaalimietteitä-blogin kuukausikatsauksista mallia ja koota aina kunkin kuukauden tekemiset yhteen postaukseen. Ainakaan toistaiseksi tarkoitus ei ole jatka tätä ikuisesti, mutta jos nyt saisi Mount Everestin korkuisen tehtäväpinon tuntumaan edes vähän vähemmän suurelta. 

Tämän postaussarjan ajatuksena siis on: "Hei katso, kirjoitit tässä kuussa yhden päiväkirjamerkinnän! Se on yksi päiväkirjamerkintä vähemmän kuin alkukuusta oli tekemättä. Hyvä sinä!". Siispä positiivisuuden kautta.

Maaliskuun tekemiset:

  • kirjoitin yhteensä viisi päiväkirjamerkintää tai valmennusta kolmelle eri hevoselle
  • kirjoitin yhden luonteen
  • toin yhden uuden eläimen (Kennick-muuli) Moana farmille
  • ilmoitin yhteensä 21 hevosta neljään eri laatuarvosteluun (joista osa kyllä hylättiin, koska en ollut muistanut korjata kaikille osoitetta VH-rekisterisivulle...)
  • järjestin viidet kilpailut
  • tuomaroin kolmessa laatuarvostelussa
Alku se on tämäkin, eikö?

tiistai 30. maaliskuuta 2021

Suosikkipikselit: Verdejo Sauvignon Blanc

Joskus joistakin virtuaalihevosista tulee vain tärkeämpiä kuin toisista vaikka jokaisen kohdalla kyse onkin vain mielikuvituksen tuotteista ja kasasta pikseleitä. Silti omia "suosikkipikseleitä" on aina kiva esitellä muille, joten täältä pesee! Omien virtuaalihevossuosikkieni, sekä menneiden että nykyisten, esittelyt löytyvät tunnisteella Suosikkipikselit-sarja.

Verdejo Sauvignon Blanc eli tutummin Veeti on Moanan yksi kaikkien aikojen suosikkituontini. Poikkeukselliseksi oriin tekee myös se, että suunnittelin jokaisen siihen liittyvän yksityiskohdan tarkkaan ja tein ponista tarkoituksella oman suosikkini. Halusin, että Veetistä tulisi yksi lempiponeistani ja niin oriista todella tuli. Vieläkin välillä harmittaa, että menin oriin virtuaalisesti kuoppaamaan!

Keksin Veetin Moana part bredsiin tallin "huippuponiksi", tarinallisesti kalliiksi ja huolella hankituksi investoinniksi, alkuvuodesta 2013. Kuten jo edellä mainitsin, hioin oriin yksityiskohtia aina sukutaulun nimistä teksteihin huolellisesti ja ajan kanssa. Muistelisin, että Veetin luomiseen taisi mennä noin kuukausi, sillä alkunsa tämä kuvitteellinen herra sai joulupöydässä. Taitoimme Veetin kanssa yhteistä virtuaalista taivalta yli seitsemän oikean vuoden ajan, sillä siirsin ponin muistosivuille tänään täsmälleen vuosi sitten 30.3.2020.

Veeti oli cremello welsh part bred -ori, jonka welshprosentti oli kivasti rikottu 56,25 %. Keksityistä, mutta tietenkin aivan huipputasoista, sukulinjoista polveutuva ori oli vaativa kilpaponi, jolla kilpailin hullunkiilto silmissä niin este-, koulu- kuin kenttäratsastuksessakin tavoitteena laatuarvostelut. Kuten aina virtuaalimaailmassa, ahkeralla kilpailuttamisella saavutettiin myös tulosta. Laatuarvostelutavoitteisiinkin päästiin, joskin Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelun kakkospalkinto kirvelee vieläkin. Olisihan se ollut kiva, että lempiponini olisi saavuttanut kaikista kilpailemistaan lajeista ykköspalkinnon, mutta KRJ-I-palkinto olisi vaatinut sukuselvityksen muokkaamista, mihin en halunnut ryhtyä. Lajilaatuarvosteluiden palkintojen lisäksi Veeti on palkittu Yleislaatuarvostelussa YLA1-palkinnolla, mistä olen erityisen ylpeä. Veeti on saanut poneistani parhaat pisteet Yleislaatuarvostelun tekstiosuudesta! Vaikka oriin yleislaatuarvostelureissusta on kulunut jo yli viisi vuotta, en ole onnistunut kirjoittamaan tai jaksanut kirjoittaa yhtä hyviä (YLA-standardeilla) tekstejä kellekään toiselle hevoselle.

Kilpaponinroolin lisäksi, tai oikeastaan jopa sitä tärkeämpänä, Veeti oli arvokas jalostusponi Moanassa. Oriilla on minun mittakaavassani paljon jälkeläisiä, sillä jälkeläislistaa koristaa seitsemän nimeä. Kaikki sen olemassa olevat jälkeläiset ovat Moanan kasvatteja, mutta vanhoilla päivillään ponilla oli kysyntää ulkopuoleltakin, mutta harmillisesti olin tuolloin typerä, enkä antanut ponia enää käyttöön (koska se olio "eläkkeellä", nyt ajatus tuntuu todella pöljältä). Veetin seitsemästä jälkeläisestä kolme on minulla Moanassa ja loput neljä on myyty tallin ulkopuolelle.

Veetin vaikutus Moanan welsh part bredeihin on selvä ja ori on melko yleinen nimi meidän ponien sukutauluissa - enkä pistä pahakseni. Veetillä on oma ja rakkaudella vaalittu estepainotteinen viiniaiheinen orilinjansa, joka jatkuu pojanpojan Bordeauxin kautta. Myös koulupuolelle yritin Veetistä omaa orilinjaa, mutta sukupolvi sukupolvelta tykkäsin kouluorilinjasta vähemmän ja lopulta sammutin sen. Koulupuolella Veetiä näkyy kuitenkin poikansa Measureless'n kautta, vaikkei suoraa orilinjaa kouluponeissa enää olekaan. Veeti on myös yhden tämän hetken lempitammani Cherry Champagnen isänä. Cherry on seurannut vahvasti isänsä jalan jäljissä kilpaurallaan ja näköjään elääkin yhtä pitkään kuin isänsä. Omassa tallissa Veetin sukulinjat ovat vahvasti edustettuna, mutta neljästä muualle myydystä varsasta vain Jannicalle Adinaan myyty Le Petit Blanc MPB on toistaiseksi jatkanut sukuaan.

Oriin itse menin pitkin kynsin realistisuuden ja järjen nimissä siirtämään muistojen kirjoihin tasan vuosi sitten. Onhan se vähän (tai aika paljonkin) hölmöä kiintyä johonkin näin kuvitteelliseen ja olemattomaan, mutta minkäs sitä pöhkölle itselleen mahtaa. Lepää rauhassa pikselimöykkyni Veeti.

torstai 18. maaliskuuta 2021

Uusi VRL ja Keskustan kaipuu

Olen seurannut puolihuolimattomasti mutta silti mielenkiinnolla Virtuaalisen ratsastajainliiton päivitysprojektia enkä voi kuin hattua nostaa päivityksestä vastannaille henkilöille. Iso kiitos! En itse ymmärrä koodaamisesta juuri mitään, mutta olen siinä käsityksessä, että nyt koodausta on yhtenäistetty ja päivitetty tälle vuosikymmenelle, mikä toivottavasti näkyy sivuston jouhevampana toimivuutena. Hetkihän tässä menee, että oppii uuden sivuston hienoudet ja muut, mutta ensivaikutelma on ainakin positiivinen. (Asiasta kukkaruukkuun, käytän niin usein lyhennettä VRL, että piti ihan käydä lunttaamassa liiton sivuilta, mikä se oikea ja virallinen nimi on.)

En ole vielä kovin ehtinyt uutta VRL:ää käyttää, mutta sen verran mitä olen testaillut niin hyvältä vaikuttaa. Erityisesti pidän hevosten suorarekisteröinnistä, jolloin saa samalla vaivalla tehtyä sekä rekisteröinnin että heti perään tunnuksen lisäämisen hevosen sivuille. Pieni miinus on, että hevosten rekisterisivujen osoite muuttui, mikä tarkoittaa että joudun päivittämään uudet rekisteriprofiilin osoitteet tälle noin 400 elossa olevan hevoseni laumalle. Unohtamatta niitä, joilla sukutaulussa kadonneen sukulaisen linkki on johtanut sukulaisen rekisterisivulle - lisää päivitettävää siis.

Toinen iiiso plussa on, ettei porrastettuihin kilpailuihin enää tarvitse tehdä kutsua itse eikä järjestäjän tarvitse enää listata osallistujia VRL:ään, vaan kutsu tehdään suoraan järjestelmään ja tulokset tulevat automaattisesti kilpailupäivänä. Hyvästi myöhässä olevat porrastettujen kilpailuiden tulokset! Mielestäni hieno ja kaivattu parannus. Kilpailukalenterin ja sen hakutoiminnot koen hieman kankeammaksi kuin entisen, mutta ehkä tämä on tottumiskysymys ja käyttäjässä vika. Samaten hieman nosti karvoja pystyyn hevosen VH-tunnuksen palaaminen pakolliseksi perinteisissä kilpailuissa, mutta senkin kanssa voin elää.

Kasvattajaa ilahduttaa sukusiitosprosentin ja sukukatokertoimen ilmaantuminen hevosten rekisteriprofiiliin. Olisi vielä mielenkiintoista tietää, että lasketaanko prosentti ja kerroin koko sukutaulun tietojen perusteella vai vaikka vain ensimmäisen neljän polven. Prosentti ja kerroin lasketaan luonnollisesti vain VRL:ään rekisteröityjen sukulaisten osalta eikä siksi esimerkiksi omista poneistani, joilla tiedon suvussa jonkin yksilön esiintyvän useampaan kertaan, näy sukusiitosta tai sukukatoa rekisterisuvulla, koska sukutaulu rekisterissä ei ole täydellinen. Mutta tulevilla pitkäsukuisilla kasvateillani tämä on tosi kiva ominaisuus! Vielä jos saisi jonkin "tämä hevonen on suvuton"-ruksin esimerkiksi uutta hevosta rekisteröitäessä, jolloin suvuttomat hevoset erottaisi paremmin sellaisista suvullisista, joiden sukua ei ole rekisterissä mutta on kuitenkin virtuaalimaailmassa. Tätä on ehdotettu kehityskohteeksi VRL:n discort-kanavalla eikä ideaa ainakaan suoraan tyrmätty, joten ehkä tällainen suvuton-ominaisuus jossain kohtaa saadaan.

Samoihin aikoihin, kun uusi VRL julkaistiin, kaatuivat Keskustan foorumi - virtuaalihevosmaailman ehkä tärkein tiedotuskanava. Sanotaanko, että ajoitus ei olisi voinut olla huonompi. Foorumin puuttuessa sitä on huomannut, kuinka riippuvainen tietyllä tapaa foorumista on. Minäkin avaan pikselöidessä aina ensimmäisenä Keskustan - silloinkin, kun en varsinaisesti käytä foorumia mihinkään, mutta siinä taustalla se aina on. Nyt kun foorumia ei saa taustalle auki, tuntuu jotenkin irralliselta ja hommien aloittaminen vaikeammalta. Hassua, sillä kuvailisin itseäni kuitenkin aikalailla yksinharrastajaksi ja ihan tyytyväiseksi sellaiseksi, mutta jokin alitajuinen vaikutus foorumilla kuitenkin on. Hieman helpotusta on tuonut VRL:n discort-kanava, jota olen seurannut itse asiassa nyt aktiivisemmin kuin alkuvuodesta foorumia. Aktiivinen kanava ja keskustelun seuraaminen muuten nostaa omaa motivaatiotani harrastukseen kummasti. ja suorastaan polttelee päästä päivittämään tallien ja ponien sivuja! Ehkä en ole ihan niin yksinharrastaja kuin aina kuvittelen olevani...

sunnuntai 21. helmikuuta 2021

Hyvinhän se vuosi alkoikin...

Oikea elämä ja sen reaaliteetit tulivat tielle, joten hyvässä uskossa tehdyt uuden vuoden tavoitteet saivat pienesti kenkää ennen kuin tätä vuotta oli kuukauttakaan kulunut. Mutta elämä on ja näillä mennään mitä on annettu. Radiohiljaisuutta on todennäköisesti hetken aikaa vielä luvassa.

Onneksi virtuaaliasiani ovat jo valmiiksi niin levällään ja kesken, että lisäkuukausi sinne tai tänne ei haittaa enää yhtikäs mitään. Kestän todella huonosti keskeneräisiä asioita, eikä tämmöinen on-off-harrastaminen sovi minulle yhtään. Se tekee myös tallien ja pikseleiden pariin palaamisen tauon jälkeen hankalaksi, kun se kesken olevien asioiden pino tuntuu niin valtavalta ja ylitsepääsemättömältä. No, se ei (onneksi tai harmiksi) ole tämän päivän asia, vaan mietin sitä sitten joskus toiste.

Ehdin tässä noin nelisen viikkoa olla täysin ulkona virtuaalimaailmasta, ja kun tänään tänne kömmin niin täällähän oli tapahtunut vaikka ja mitä! Keskustasta silmiini osui heti marsupienen viesti, jossa kerrotaan uuden VRL:n sivujen olevan jo siinä vaiheessa, että vanhojen sivujen sulkeminen on jo lähellä (topa)! Itse pidän VRL:n tähän harrastukseen tuomasta yhtenäisyydestä ja yhteisistä "perussäännöistä", joten olen sivuston päivittymistä nykyaikaan seurannut mielenkiinnolla ja odotuksella.

Innokkaana virtuaaliblogien lukijana minulla oli virtuaalitaukoni jäljiltä odottamassa enemmän lukemattomia blogitekstejä kuin pystyin yhdelle iltaa lukemaan. Lisäksi bongasin muutaman uuden bloginkin! Virtuaalivalo ja Väriloisto ovat ihan uusia, tämän vuoden puolella aloittaneita blogeja, joidenka lisäksi törmäsin vanhempaan, viime vuonna naftaliinista kaivettuun Virtuaalimietteitä-blogiin. Varsinkin Virtuaalimietteitä on ollut ihastuttavan aktiivinen nyt alkuvuonna ja kirjoituksen napakoita ja helppoja lukea. Kaikki kolme on lisätty Suosittelen-listaukseen tuonne sivun oikeaan reunaan. Suosittelen!

Seuraavaksi takaisin radiohiljaisuuden pariin.

lauantai 16. tammikuuta 2021

Vuoden 2020 top3 blogipostausta

Vuosi 2020 oli surkea myös tämän blogin osalta. Kirjoituksia syntyi surkeat 21 kappaletta ja niistäkin iso osa mielikuvituksettomia "mitä ponini sai laatuarvostelusta"-kirjoitelmia. Ei hyvä vuosi bloggaukselle eikä tuosta paristakymmenestä tekstistä saa viittä parasta valittua ellei heitä kaikki top-kriteerit (esimerkiksi sen, että kirjoituksessa on joku ajatuskin...) romukoppaan.

Tässä mielestäni viime vuoden top3-postaukseni. Jos toissavuonna (2019) oli suorastaan runsauden pulaa, niin tänä vuonna mentiin kyllä ihan toiseen ääripäähän!

1. Nimet ovat makuasia: yksi vuoden harvoja ajatelma-tunnisteen alle päätyneistä teksteistä ja mielestäni aika peruskiva sellainen! Virtuaalihevonen on ennen kaikkea nimi: se on se osa virtuaalihevosesta, joka ei katoa. Nimi on siis virtuaalihevosen tärkein osa, mutta makuja on monia.

2. Tarina nimimerkkini takana: olen liikkunut samalla nimimerkillä ikuisuuden, joten kovin suurta ja jännittävää tarinaa siitä ei saa. Sen sijaan tämä itselleni mieleinen ja nostalginen kirjoitus, joka oli mukava saada muistoista mustaksi valkoiselle.

3. Sittenkin sabinoa!: tämän kolmannen valinta oli hankala, koska tarjolla oli enää melko hajuttomia ja mauttomia kirjoituksia - kaksi edellistä erottuivat omaan silmääni muusta joukosta selvästi. Sittenkin sabinoa! -teksti on yksi tämän blogin harvoja tutkittuihin faktoihin perustuvia kirjoituksia, joten vaikka kirjoitusasu ei ole täyttä timanttia niin ehkä tämä kuitenkin poikkeavuutensa ansiosta ansaitsee paikkansa top3:ssa.

torstai 14. tammikuuta 2021

Virtuaaliset tavoitteet vuodelle 2021

Vuosi 2020 ei ollut minulle kovin hyvä virtuaalimaailmassa (eikä tosin oikeassakaan, mutta se on toinen tarina se), joten tästä ei oikeastaan pääse kuin ylös päin, niinhän? Koska motivaatio on pilvissä, teen tietenkin joukon kunnianhimoisia tavoitteita tälle alkaneelle vuodelle! Jos joku lukija havaitsee tässä vanhojen tavoitteiden kierrätystä, niin oikeassa olet, mutta mitäpä sitä pyörää keksimään uusiksi! 

Myönnän, että lempilapseni Moanan tavoitteissa alkaa olla jo liikaakin toiston makua, mutta muistakaa se pyörä, muistakaa pyörä. Ja on siellä uusiakin! Muiden osalta olen pyrkinyt tekemään tavoitteista hieman konkreettisempia, jotta niihin olisi helpompi tarttua myös mahdollisen tauon jälkeen tai inspiraatiopulan iskiessä. Juksula nyt on taas perinteinen murheenkryyni, mutta katsokaapa minkä uhkauksen asetin itselleni ko. tallin osalta (tämä on todennäköisesti ensimmäinen tavoite, jonka tälle vuodelle rikon, mutta pitäähän sitä yrittää olla kova itselleen). Yleisenä tavoitteena tälle vuodelle on tietenkin ehdottomasti myös viime vuoden tauon jälkien ja rästitöiden korjaaminen.

Moana part breds

  • pidä kasvattilista CAS-vuosittain ajantasalla
  • pidä ponien kisakalenterit CAS-vuosittain ajan tasalla (kun nyt ensin aloittaisi taas kilpailemisen)
  • yksi viiden kutsun kilpailurypäs joka kuukausi 
  • saata luettelo tärkeistä ja säilytettävistä ori- ja tammalinjoista loppuun
  • ensimmäinen pitkäsukuinen (väh. 5-polv.) kasvatti, jonka isä- tai emälinja on kokonaan Moanan omaa kasvatusta (kolmas kerta toden sanoo; jos tämä ei tänä vuonna toteudu, en enää kehtaa listata tätä neljättä kertaa!!)
  • kasvata 3-polvinen A- TAI B-sektion ori- JA tammakasvatti, jotka EIvät ole mitään sukua jo Moanassa oleville poneille (ori- ja tammakasvatti voivat olla eri sektiota keskenään)
  • ano WVY:n kasvattajapalkintoa
  • älä päästä ponimäärää yli 300 (tai voitaisiin aloittaa sillä, että VRL:n hevoslistaus olisi edes jotenkin ajantasainen...)

Moana farm

  • poista listoilta ei-enää-niin-kiinnostavat eläimet
  • hanki yksi aasi, muuli tai muuliaasi
  • tee Keskustan foorumille hakuilmoitus "eläköityvästä" karja- ja/tai työhevosesta
  • hyödynnä maatilaa ponien päiväkirjamerkinnöissä vähintään kerran kuukaudessa

Juksula

  • seuraa Juksulan omaa "to do"-listaa (pitäisiköhän se ihan julkaista, niin tulisi itselle enemmän kuvitteellista painetta...)
  • kaikille vanhoille hevosille (= yli 4 vuotta tekemättä olleille) vähintään yksi jälkeläinen, jonka jälkeen vanhan hevosen kuoppaus oli palkintoja tai tavoitteita vielä suorittamatta
  • hanki ainakin yksi uusi, 3-polvinen (tai pidempi) täysveriori (ox, xx tai x), joka ei ole sukua Juksulassa jo olemassa oleville täysverisille
  • jos ei Juksulassa ole tapahtunut mitään koko vuonna: tallille lappu luukulle ja kaikki hevoset monttuun (tai Moanaan turvaan...)

Bloggaaminen

  • vuoden 2021 top5 !
  • kirjoita ainakin yksi postaus "virtuaalimaailman polttavasta aiheesta" (selvitä ensin, mikä virtuaalimaailmassa edes on tämän hetken "polttava puheenaine", saa muuten ehdottaa kommenteissa!)
  • vähintään 2 postausta kuukaudessa (ei laatuvaatimuksia)
  • kommentoi aktiivisemmin muiden kirjoituksia, myös tarinoita!
  • päätä Entiset tallini -postaussarja