Historiani arabialaisten kanssa ja al Jux -arabit

Minulla on koko virtuaaliharrastukseni ajan, eli sieltä vuoden 2001 tienoilta saakka, ollut aina jossakin tallissa se kiintiöarabialainen. Aikoinaan yksi ensimmäisistä virtuaalisista hoitohevosistanikin oli arabi (Suosikkipikselit: Moonlight's Fireingmoon). Silti en ole koskaan varsinaisesti harrastanut tai kasvattanut arabialaisia täysverisiä, vaikka niitä on saattanut tallista löytyä useampikin kerrallaan - kunnes viime vuonna totesin, että aika "kasvattamiselta" tämä minusta jo näyttää.

Minulla ei ole aavistustakaan, mikä on ollut ensimmäinen virtuaalinen arabianhevoseni. Vuosina 2001-2002 minulla oli useita lyhytikäisiä Expage-talleja ja olen varsin varma, että jossain niistä on arabeja vilahtanut. Vuonna 2002 minulla oli Ninan talli, jossa muistan olleen kimon Legenda-nimisen tamman. Olen aika varma, että Legenda oli arabialainen täysverinen, mutta varmaksi en voi sanoa. Edellä esitelty arabiori Moonlight's  Fireingmoon on myös siirtynyt omistukseeni vuoden 2002 aikana, joten viimeistään se on ollut ensimmäinen arabialaiseni. Uskoisin, että minulla on kuitenkin joku keksitty arabi ollut ennen Fireingmoonia, oli se sitten Legenda tai joku muu.

Ensimmäinen varma arabikasvattini on syntynyt 3.12.2003. Arabiori RB's George ox oli rekisteröimätön ja sen Expagessa olleet sivut ovat luonnollisesti kadonneet. Varsan isä oli edellä linkitetty Moonlight's Fireingmoon, jonka Oocitiesissa säilyneille sivuille George on merkitty. Varsan emä oli Georgiana ox, josta ei ole nimen lisäksi muuta tietoa. Varsa syntyi Talli Rainbow'ssa, jossa muistelen olleen useampiakin arabeja, mutta en muista syntyikö tallilla muita arabikasvatteja kuin George. Talli Rainbow'n sivut olivat Expagessa ja tallin olemassaoloaika muutoinkin lyhyt, joten ainoa lähde ovat hatarat muistikuvani. Sellainen kutina minulla on, että tuskin Talli Rainbow'ssa on sen enempää varsoja syntynyt, sillä tuohon aikaan tallinpitoni oli pääasiassa uusien hevosten keksimistä ja tallien luomista, ei juurikaan kasvattamista tai muuta pitkäjänteisempää harrastamista.

Vuosina 2005-2009 minulla oli vähän joka rotua sisältänyt ja kasvattanut sekametelisoppa Talli Light Dragon, mutta minulla ei ole harmainta muistikuvaa oliko LD:ssä arabeja. Moonlight's Fireingmoon oli siellä ainakin jonkin aikaa, mutta se sai tänä aikana ratsuponi- ja muita risteytysjälkeläisiä. VRL:n rekisteri ei löydä minulta yhtään LD:n aikaista arabialaista, joten voi olla ettei minulla toden totta ollut LD:ssä Kuun lisäksi muita arabeja. Toki minulla oli LD:n rinnalla pari muutakin tallia ja siittola Cipofüzosta (2006-2007) minulla on vahva muistikuva rautiaasta arabitammasta, jolla olen kilpaillut suunnitus- ja matkaratsastuksessa... Mitään todisteita en netin syövereistä muistikuvalleni tosin löytänyt.

Edellä mainittu Moonlight's Fireingmoon pysyi omistuksessani ja seurasi mukanani tallilta toiselle, mutta seuraava varma jälki uusista arabeista on vasta loppuvuodesta 2008, jolloin olen hankkinut arabitamma El Delilah PS:n. Delilah tuli alunperin Juksulaan, jossa se myös vuosia asui, mutta sen (kadonneet) muistosivut ovat lyhytikäisen ratsastuskouluni Ratsastuskoulu Fektasin alla. Juksulassa Delilah sai vuonna 2011 puhtaan arabivarsan Juksulan Dahlian, joka onkin seuraava varma arabikasvattini sitten vuoden 2003 Georgen! Dahlia asustelee edelleen Juksulassa. Jälkeläisiä sillä ei vielä(kään) ole, mutta varmasti jossain kohden tulee olemaan.

Juksulassa kiintiöarabin virkaa alkoi vuoden 2010 lopusta toimittaa myös suvuton Faquab al Qatar, joka aikanaan oli yksi lempihevosistani. Vuoden 2011 alussa olen myöd rekisteröinyt arabioriin SA Al-Chakirin, jonka olen oletettavasti hankkinut laukkahevoseksi alunperin Chigeon Poniesiin, josta se siirtyi Chigeonin lopettaessa ilmeisesti yksityiseksi jonnekin. Osoite sillä on ollut Juksulan vanhalla webs-tunnuksella alakansiossa. Chakir on googlen perusteella kilpaillut laukoissa harvakseltaan vuosina 2011-2012, mutta sen jälkeen ori jäi pitkäksi aikaa unohduksiin. VRL-tunnustani siivotessa pari vuotta sitten törmäsin siihen uudelleen ja nyt TO DO -listalla onkin jo pidempään ollut oriille toimivien sivujen teko. Jälkeläisiä Chakirilla ei ole, mutta suku on kyllä sellainen, että sitä kelpaisi jatkaa.

Kun perustin Moana part bredsin vuoden 2012 alussa, alkoivat arabialaiset kiinnostaa vähän eri tavalla. Moanaa varten hankin Juksulaan useammankin arabin, joita käytin kuitenkin vain welsh part bred -jalostuksessa, eikä niistä jäänyt puhtaita arabijälkeläisiä. Vuosina 2013-2014 innostui taas enemmän laukkakilpailuista ja hankin kasan suvuttomia laukka-arabeja. Niistä laukka-arabeista piti tietenkin sitten tehdä jälkikasvua (mm. täällä) että sai lisää laukka-arabeja. Vaikka laukkahevosharrastus sitten kuitenkin taas jäi, olen jatkanut (erittäin hitaasti mutta melko varmasti) arabilinjojeni kasvattelua. 

Viime vuoteen saakka olen kasvattanut (hitaasti, kuten sanottu) arabialaisiani Juksulan yleiskasvattajanimen eli Juksulan-etuliitteen alla. Sehän istuu arabialaisiin nimiin kuin nenä päähän, eikös? Pohdin ja pyörittelin pitkään sopivampaa kasvattajanimeä arabeille ja päädyin lopulta takaliitteeseen "al Jux". Ei ehkä täydellinen, mutta kai sentään himpun verran parempi kuin "Juksulan". Viime vuonna ehti syntyä jo viisi al Jux -arabia ja tälle vuodelle haaveilen toki lisää - yhtään astutusta en tosin ole vielä suunnitellut, mutta eihän tässä ole vasta kuin puolet vuodesta jo mennytkään. Hidasta harrastamista ja niin edelleen... Kuitenkin 22 (rekisteröidyllä) arabikasvatilla rotu on Juksulan toiseksi suurin kasvattirotu, kun ohi menee vain trakehner (31 kpl). Jos kasvatteihin lasketaan myös rekisteröimättömät laukkahevoset, taitaa arabialainen täysverinen olla Juksulan historian suurin kasvattirotu! Rekisteröityjä arabeja minulla on omistuksessani rekisterin mukaan tällä hetkellä 34 kappaletta eli yli viideosa Juksulan hevosista - kohtuullinen määrä siis jo.

Mutta niin, kiintiörodusta viralliseksi kasvatusroduksi. Annoin pikkusormen ja meni koko käsi.

Suosikkipikselit: Moonlight's Fireingmoon

 Joskus joistakin virtuaalihevosista vain tulee tärkeämpiä kuin toisista, vaikka jokaisen kohdalla kyse onkin vain mielikuvituksen tuotteista ja kasasta pikseleitä. Silti omia "suosikkipikseleitä" on aina kiva esitellä muille! Omien virtuaalihevossuosikkieni, sekä menneiden että nykyisten lempparien, esittelyt löytyvät blogista tunnisteella Suosikkipikselit-sarja.

Arabiori Moonlight's Fireingmoon (myös joskus kirjoitusasuna Moonlight's Fireigmoon tai Moonlight's Fireing Moon tai Moonlight's Firing Moon) eli Kuu oli alunperin hoitohevoseni, jonka sitten myöhemmin ostin tai sain itselleni. Vaihtelevan kirjoitusasun lisäksi Kuun syntymäpäivä on hieman vaihdellut. Rekisteriin ori on merkitty syntyneeksi 24.7.1999, mutta vanhoilla Geocities:in sivuilla ori on syntynyt 24.5.1998. Oriin Freewebsissä sijainneet muistosivut eivät ole säilyneet, mutta oletettavasti niillä syntymäpäivä oli sama kuin rekisterissä. Kuu oli 154 senttiä korkea ja väriltään ruunikonkimo.

Hoidin oritta joskus 2000-luvun alussa Arabisiittola Moonlight -nimisellä expage-tallilla aika harrastukseni alkuvuosina. Kuu ei tainnut olla ihan ensimmäinen hoitohevoseni, mutta se oli varmasti yksi ensimmäisistä, sillä muistelisin hoitaneeni oria ehkä vuosien 2001-2002 vaihteessa. Tuohon aikaan virtuaalihevosen hoitaminen saattoi olla hyvinkin intensiivistä - minäkin muistan usein ennen kouluun lähtöä kirjoittaneeni kertomuksen aamutallista, koulusta palattuani syntyi tarina ratsastuksesta ja vielä illalla kävin raportoimassa iltatallista. Kyseisellä tallilla valittiin viikoittain sunnuntaisin viikon aktiivisin hoitaja, enkä minä edes voittanut joka viikko nykykorvin varsin hurjalta päivitystahdista huolimatta.

Alkuvuodesta 2002 Kuu siirtyi minun omistukseeni. En muista lopettiko Arabisiittola Moonlight vai "voitinko" oriin itselleni riittävän monella "viikon aktiivisin"-palkinnolla. Aluksi Kuu kiersi yksityistalleilla sekä saattoi olla ainakin hetken aikaa myös Ninan tallilla ja sen seuraajissa. Seuraava varma muistikuva minulta Kuusta on Myrskyluodon tallilta, josta on tallessa aiemmin linkitetty Geocitiesin sivu. Myrskyluodon lopettamisen jälkeen Kuu siirtyi Talli Light Dragoniin sekä lopulta Siittola Cipofüzoon, jonka alla oriin (kadonneet) muistosivut näyttäisivät olleen. VRL:oon olen merkinnyt Kuun kuolleeksi 4.1.2011, mutta todennäköisesti Kuu on saanut muistosivunsa joskus 2008-2009. Kuun varsan Moonbeamin jälkeläisten sivuille kirjoittamaani kadonneiden sukulaisten sukuselvitykseen olen kirjoittanut Kuun kuolleen 32-vuotiaana.

Nykymittapuulla Kuu ei ollut mikään menestynyt hevonen. Tuohon aikaan en kilpaillut kovinkaan tavoitteellisesti, mutta ilmeisesti kuitenkin jotakin. Geocitiesin sivuilla säilynyt luonne on taattua 2000-luvun alun laatua ja koulutustasot tietenkin myös hyvin realistiset. Muistelisin, että sekä luonne että koulutustaso järkevöityivät LD:n ja Cipofüzon aikoina ja Kuu myös kilpaili hieman, muistaakseni jopa virallisissakin ERJ:n alaisissa kilpailuissa. Mutta laatuarvosteluita tai muita ei Kuun kanssa koskaan tavoiteltu.

Kuu on liikkunut virtuaalimaailmassa suvuttomana, mutta Geocitiesissa säilyneillä sivuilla oriille on linkitetty vanhemmat Try ox ja Moonlight's Little Star, joiden sivut ovat olleet Expagessa. Minulla ei rehellisesti sanottuna ole mitään muistikuvaa onko Kuulla oikeasti ollut vanhemmat virtuaalimaailmassa vai ei, vai olenko ehkä itse keksinyt ne oriin siirryttyä omistukseeni. Vuosien mittaan Kuu sai kuitenkin varsin kirjavan jälkeläiskatraan. Sen ensimmäinen varma jälkeläinen on 6.12.2003 syntynyt arabiorivarsa RB's George ox ja viimeinen welsh part bred -tamma LD Moonbeam (s. 01.03.2008). Rekisteriin Kuulle on merkitty kaksi jälkeläistä, vuonna 2006 syntynyt ratsuponiori Mozart ja edellä mainittu LD Moonbeam. Muistan kuitenkin, että Kuulla olisi ollut enemmänkin arabivarsoja, jopa ihan muidenkin kuin minun tammojeni kanssa.

Kuun suku jatkuu vielä nykypäivään! Herätin LD Moonbeamin henkiin Moana part bredsin perustaessani ja tamma sai kaksi jälkeläistä: tamman Siarra Moon MPB ja oriin Moonmonster MPB. Kumpikin Moonbeamin jälkeläisistä on saanut jälkeläisiä ja niiden jälkeläiset jälkeläisiä. Tällä hetkellä Kuu kulkee moanalaisissa welsh part bredeissa suvuissa pisimillään viidennessä polvessa: oriilla Moon Halo MPB iiiei:nä ja tammalla Honeyqueen MPB eiiei:nä. Nopealla laskulla minulla näyttäisi olevan Moanassa hengissä kahdeksan ponia, joilla esiintyy suvussa Kuu LD Moonbeamin kautta. Kuuta ei siis ole unohdettu!

Kymmenen vuotta VSN-tuomarointia

Havahduin jokin aika sitten siihen, että ensimmäisistä tuomaroimistani Virtuaalisen Shownäyttelyjaoksen alaisista näyttelyistä on tullut kuluneeksi tasan kymmenen vuotta. Olen tuomarointiharrastukseni alusta saakka koonnut kaikkien tuomaroimieni luokkien tulokset muistioon ja onhan tiedostolle jo kertynytkin pituutta. Jos olen todella muistanut tallentaa kaikki tuomaroimani luokat, olen kymmenessä vuodessa tuomaroinut yhteensä 179 luokkaa. Vuosissa on aika paljon vaihtelua keskenään, joinakin vuosina olen tuomaroinut vain pari luokkaa, toisina taas useita kymmeniä.

Aivan ihka ensimmäinen tuomarointini oli 3.3.2013 Tuiren järjestämissä näyttelyissä Presta Racing Centerissä. Kutsusivu on nykyään kadonnut, mutta tuomaroin näyttelyissä suomenhevosoriiden rakenneluokan, jossa oli kymmenen osallistujaa. Luokan voitti Senin omistama Fiktion Pyökki 39 pisteellä ja luokan viimeinen oli Sniffen omistama Metsäkartanon Ott, joka sai vain 24 pistettä ja maininnan "pää, kaula ja etuosa eva tai osittain eva".

Sattumalta, täsmälleen kymmenen vuotta myöhemmin, 3.3.2023 tuomaroin elenin järjestämät welsh cobeille avoimet näyttelyt Tirion Welsh Poniesissa. Tuomaroin kaikki seitsemän luokkaa, joista kolme luokkaa oli C-D-sektioille avoimia rakenneluokkia ja loput neljä käyttöluokkia. Lisäksi olin näyttelyn päätuomarina ja tuomaroin siten myös Show Winner -kehän.

Vanhoja ja uudempia tuloksia selatessani huomaan, että aikaisemmin oli (ainakin minun kohdallani) tavallista tuomaroida samasta näyttelystä vain pari kolme luokkaa, ei koko näyttelyitä. Sanotaanko jostain 2019-2020 alkaen, olen selvästi useammin tuomaroinut koko näyttelyt kuin vain osan luokista. Olen tuomaroinut luokkia laidasta laitaan, aina shetlanninponeista ja suomenhevosista, puoliverisiin ja harvinaisiin rotuihin. En äkkiseltään keksi, mitä rotua/rotutyyppiä en olisi koskaan tuomaroinut. Listalta löytyy myös niin käyttöluokkia, kasvattajaluokkia kuin rakenneluokkiakin. Ainoa, mitä en ole koskaan tuomaroinut, enkä edelleenkään tuomaroi, ovat piirrettyjen kuvien luokat sekä sekaluokat (luokat, joissa on sekä valokuvallisia että piirretyillä kuvilla olevia hevosia). Lisäksi välttelen nykyään kovin avoimella rajauksella olevia luokkia (esim. "hevosoriit" tai "kaikki harvinaiset rodut").

Alkuaikoina olen kirjoittanut jokaisesta hevosesta pisteiden lisäksi muistiin myös sanallisen arvion, mikä on varmasti ollut opettavaista, mutta myös vienyt paljon aikaa. Vuoden 2015 jälkeen olen jättänyt sanallisen arvion pois ja antanut vain pisteet. Nykyään VSN:ssä ei anneta enää edes pisteitä, mutta merkkailen silti edelleen plussia ja miinuksia sekä joitakin lyhyitä huomautuksia ("erittäin hyvät tyypit", "epäsopusuhtainen") omiin tuloksiini.

Rakenneasiat kiinnostavat edelleen (IRL) ja virtuaalinen tuomarointi on helppoa ja mukavaa, joten ehkä harrastelen sitä seuraavatkin kymmenen vuotta, jos harrastusintoa muuten piisaa.

Kaikuja suomenhevoskasvatuksestani

Itsenäisyyspäivän kunniaksi sopii kaivella vanhoja muistoja virtuaalisista suomenhevoskasvateistani - kyllä! Minäkin olen joskus kyseisen kansallisrodun kanssa virtuaalimaailmassa puljannut. Oikeassa maailmassa suomenhevonen on lempirotuni ja kaikki omat hevoseni ovat olleet juuri suomenhevosia. Virtuaalimaailmassa rotu ei sen sijaan ole koskaan erityisemmin sykäyttänyt, useastakin syystä.

Virtuaalimaailmassa olen silti kasvattanut suomenhevosia. En koskaan kovin tavoitteellisesti tai pitkäjänteisesti, mutta useamman kasvatin olen bittiavaruuteen keksinyt. Harmillisesti suokkikasvatusajoistani on niin kauan, että suurin osa todistusaineistosta sekä minun muistijäljistäni on jo kadonnut. Onneksi on VRL:on rekisteri! Tämän postauksen listaus ei siis ole täydellinen, vaan perustuu pelkästään VRL:n rekisterin tietoihin.

Olen kasvattanut suomenhevosia ainakin kuudessa eri tallissa: Myrskyluodon tallissa, Dragon Stablessa, Talli Light Dragonissa, Siittola Cipofüzossa, Yksityistalli Adlerissa ja vielä nykyisinkin pystyssä olevassa Juksulassa. Lisäksi olin jonkin aikaa toisena omistajana suomenhevosia kasvattaneessa Hunajapurossa, joten sitäkin kautta olen sotkeutunut suomenhevosiin. Hunajapuroa en kuitenkaan koskaan oikein tuntenut omakseni, joten jätetään se pois tästä tekstistä. Myös Bellisentessä, jossa olin hetken aikaa kolmantena omistajana, syntyi (rekisterin mukaan) yksi suomenhevoskasvatti.

Myrskyluodon tallissa (n. 2004) on vanhan geocitiesin sivun mukaan syntynyt ainakin kaksi suomenhevosvarsaa, mutta rekisteriin tai jatkojalostukseen niistä ei ole päätynyt kumpikaan. Dragon Stable, Siittola Cipofüzo ja Yksityistalli Adler olivat nekin lyhyitä projekteja, joista ei paljoa tarinoita jäänyt, varsinkaan suomenhevosten saralla, kerrottavaksi. Yllättäen silti useampi näiden tallien kasvatti on sukupolven tai kaksi jättänyt jälkikasvua virtuaalimaailmaan, mutta kaikkien jäljet katkeavat vuosien 2009-2010 tienoille, joten nykypäivän suvuissa näitä ei enää näy.

Light Dragonissa sh-kasvatteja on rekisterissä kasvattajanimillä LD ja LD'n, josta ensimmäinen on peräti rekisteröity alunperin suomenhevosilla ja jälkimmäistä ei ole rekisteröity lainkaan. Rekisterin eri lähteistä kasaamalla saan LD:n aikaisia rekisteröityjä sh-kasvatteja 11 kappaletta, mutta määrä on todennäköisesti suurempi, sillä tuohon aikaan en rekisteröinyt kaikkia omia hevosiani, enkä vaatinut kasvattieni rekisteröintiä myöskään muilta. Rekisteröidyistä kasvateista useampi on saanut varsan tai useamman, mutta suurimman osan sukulinja katkeaa sukupolven tai toisen jälkeen. Ei kuitenkaan kaikilla, sillä LD'n Tähtisydän näkyy tyttärensä LD Patukan kautta Ryövärintytär-tamman suvussa. Ko. tamma asustaa Miltsulla Breawassa, joka on aktiivisessa toiminnassa. Myös LD Hissukan tytär Teriina on saanut jälkeläisen, Korpin Kentaurin, vuonna 2021 ja oriin omistaja näyttäisi olevan Keskustassa aktiivinen, joten ehkä suku jatkuu jonakin päivänä. Jos kerta LD:läisiä suomenhevosia näkyy nykypäivänä kahtakin eri kautta ilman omaa myötävaikutustani, niin aika hyvin, eikö?

Juksulassa on syntynyt kaksi suomenhevoskasvattia, Juksulan Jonninjoutava ja Juksulan Kultainen, molemmat vuonna 2009 ja molemmilla oli eminään LD:n kasvatit. Molemmat päätyivät muille omistajille ja ovat sittemmin kadonneet ilman jälkikasvua. Lievästi kyllä polttelisi napata kumpikin tamma itselle tätä sukua jatkamaan... Molemmillahan on emänemänään Kirottu Ensirakkaus, jonka olen esitellyt Suosikkipikselinäni aika tarkkaan vuosi sitten, ja olisihan tuota LD-sukua (sekä Juksulan heppoista suomenhevoskasvatusta) kiva tuoda omallakin panoksella nykypäivään. Harkitsen vakavasti!

Hyvää itsenäisyyspäivää blogin lukijoille!

Myrskyluodon talli, 3 kpl:

• ML Junnu, 2004 (rekisteröimätön, isä)
• ML Junni, 2004 (rekisteröimätön, isä)
• ML Tulinen Tähdenlento, 2004 (rekisteröimätön, emä)

Dragon Stable, 2 kpl:

• DS Yön Vampyyri, 2005
• DS Dj Justmare, 2005 (rekisteröimätön, isä)

Talli Light Dragon, 12 kpl:

• LD'n Kullan Kirous, 2006
• LD'n Kurittaja, 2006 (emä DS Yön Vampyyri)
• LD'n Tähtisydän, 2006
• LD'n Tähtisilmä, 2006
• LD Patukka, 2007 (emä LD'n Tähtisydän)
• LD Tinanappi, 2007
• LD Armoton, 2008
• LD Pikku-Hurrikaani, 2008
• LD Runonlaulaja, 2008
• LD Kirouksen Liekki, 2008 (rekisteröimätön, emä)
• LD Hunajainen, 2008
• LD Hissukka, 2008

Siittola Cipofüzo, 2 kpl:

• Velhopolkka Ü, 2007
• Yöpeli Ü, 2007

Yksityistalli Adler, 3 kpl:

• Adler Juomaripoika, 2007
• Adler Leikkityttö, 2007
• Adler Rakkauden Vaientama, 2007

Juksula, 2 kpl

• Juksulan Jonninjoutava, 2009 (emä LD Runonlaulaja)
• Juksulan Kultainen, 2009 (emä LD Hunajainen)

Siis mikä Juksula?

Tämä blogi on hyvin Moana-painotteinen, koska Moanan kanssa tulee puuhattua eniten. Siellä on "systeemi", asiat suurin piirtein järjestyksessä ja hommat rullaavat eteenpäin. Mutta on minulla toinenkin talli, lähinnä vuositavoitteiden yhteydessä esillä vilahtava Juksula. Nyt olen parina päivänä hyörinyt Juksulan kimpussa ja onpa se ollutkin mukavaa vaihtelua! Minullahan on siellä vaikka mitä ihania hevosia, jotka olen lähes unohtanut omistavani.

Olen perustanut Juksulan esiasteen "Nintsun yksityiset" vuonna 2006. Alunperin tallissa oli tarkoitus olla muutama reaaliajassa ikääntyvä silmäterä tarinointia varten, mutta tapojeni mukaan homma räjähti käsiin, ja vuonna 2007 hevosia oli jo yli 30 ja nimi vaihtunut pientalli Juksulaan. Pientalli-etuliitekin tipahti jossain kohden pois ja tällä hetkellä tätä kirjoittaessa Juksulassa on rekisteröityjä hevosia tismalleen 130 kappaletta - tosin tiedän, että tallissa on ainakin muutama (tai ehkä useampikin) rekisteröimätön hevonen... Villi veikkaus, että todellinen hevosmäärä on lähempänä 140:tä ja tallin sivuilla oleva hevoslistaushan ei sitten ole edes sinne päinkään ajantasalla.

Alkuaikoina tallissa oli pientä hoitajatoimintaa sekä muiden harrastajien yksityishevosten majoitusta omieni rinnalla. Tarinoin Juksulassa aikoinaan hyvinkin paljon sekä itsekseni että muiden harrastajien kanssa. Minulla on hämäriä muistikuvia jopa valmennusringin pyörittämisestä tai ainakin jostain sellaisesta viritelmästä. Yksittäisiä varsoja tallin hevosista on syntynyt aina, ensimmäinen vuonna 2007, mutta jossain vaiheessa kasvattaminen alkoi taas kiinnostaa enemmän, ja lopulta tallissa olikin kohtuullisen tavoitteellista (joskin ajallisesti ja suvullisesti melko lyhyeksi jäänyttä) trakehner-kasvatusta. Juksulan hevoset ovat kilpailleet ja kiertäneet laatuarvosteluita välillä enemmän ja välillä vähemmän aktiivisesti. Välissä Juksula oli myös melkein vakavasti otettava laukkatallikin, kun tallissa yhtäkkiä oli iso kasa laukkaponeja eri roduista sekä laukkapainotteisia arabialaisia.

Perustettuani Moana part bredsin alkuvuonna 2012, jäi Juksula vähän lapsipuolen asemaan. Viime vuosien ajanpuutteen takia tämä on vain entisestään korostunut. Moanan alkuvuosina ajattelin itseasiassa lopettaa ja sulkea Juksulan kokonaan - tarkoitus oli yhdistää Juksulan puoliveriset ja täysveriset Moanan welsheihin ja sitten kadottaa Juksula virtuaaliselta maailmankartalta. Lopulta olin kuitenkin liian nostalginen, enkä voinutkaan luopua Juksulasta ja sen kirjavasta hevosjoukosta.

Nykyään Juksula lähinnä on, eikä tallilla ole selkeää visiota tai tavoitetta. Juksula on vähän sellainen vanha jäänne, tuttu ja turvallinen parisuhde, josta ei vain uskalla luopua. Ehkä tallin tärkeimmäksi tehtäväksi voisi sanoa täysveristen pitämisen Moanan welsh part bred -jalostusta varten, mutta toisaalta en tiedä mitä british spotted pony -lauma tai esimerkiksi national show horse, criollo ja budjonnyi tätä tehtävää palvelevat. Juksulassa asuukin vähän sitä sun tätä, heräteostoksia, jotka eivät mitenkään löytäisi paikkaansa Moanasta. Hevoset kilpailevat kohtuullisen aktiivisesti porrastetuissa kilpailuissa kukin painotuslajissaan. Lisäksi sen verran olen sielultani kasvattaja, että jokainen hevonen tulee ainakin yhden jälkeläisen saamaan, ja siksi Juksulan kasvattilista onkin melkoinen sekasotku. Sieltä löytyy kaikenlaista aina shetlanninponista arabialaiseen ja ties mitä risteytyksiä ja tilastohevosia.

Juksulan tulevaisuus on todennäköisesti sama kuin sen nykyhetki: talli on ja pysyy, mutta paljoa mitään ei tapahdu. Minulla on siellä kyllä niin kivoja hevosia, että jos aikaa olisi harrastaa enemmän, nostaisin Juksulan takaisin entiseen loistoonsa, mutta tässä tilanteessa talli saa tyytyä muruihin.

Entiset tallini -sarjan koonti

Uskomatonta, mutta totta: kaikki esittelyn arvoiset entiset tallini on nyt esitelty ja on aika päättää viiden kirjoituksen sarja tällä koontipostauksella. Minulla on ollut tauotta virtuaalitalleja harrastukseni alusta eli vuodesta 2001 alkaen, joten matkaan on mahtunut yhtä sun toisenlaista talliviritystä. Kaikista talleistani en ole esittelyä tehnyt enkä varmaan itsekään muista kaikkia lyhytikäisiä tallejani. Jos muistat tallini minua paremmin, niin laita ihmeessä kommenttia tulemaan!

Listalla tallit vanhimmasta uusimpaan. Lista ei välttämättä ole täydellinen lyhytikäisten tallien osalta ja vuosiluvuissa voi olla virheitä vanhempien tallien kohdalla. Olen valinnut listalle vain ne tallit, jotka olen joskus jollakin tavalla julkistanut, pitänyt tallin nimissä kilpailuita tai tallin nimen alle on syntynyt kasvatteja. "Pöytälaatikkoon" jääneitä talleja on taatusti vielä toinen mokoma lisää.

• 2001-2002: useita lyhytikäisiä talleja Expagessa
• 2002-2003: Ninan talli
• 2003-2004: useita lyhytikäisiä talleja Expagessa, vuodelta 2003 muistoja Talli Rainbow:sta, jossa on Oocitiesissa säilyneen sivun mukaan syntynyt ainakin yksi arabivarsa 3.12.2003: RB's George ox
• 2004-2005: Myrskyluodon talli
• 2005-2009: Talli Light Dragon
• 2006: Ratsastuskoulu Fektas (kesä, jona halusin pitää ratsastuskoulua Briteissä)
• 2006-2007: Siittola Cipofüzo
• 2007: Yksityistalli Adler
• 2008: Suursiittola Napolita (kun haaveilin (jälleen) suurtallista)
• 2008-2009: Hunajapuro (surkea yritykseni kasvattaa suomenhevosia)
• 2009-2010: Bellisente (vuosi suurtallin kolmantena omistajana)
• 2009-2011: Chigeon Ponies (sekä lyhyt uusi tuleminen vuonna 2013)
• 2011-2014: Liljasaaren talli (tarinatallin yritys, vaihtelevan aktiivinen ja epäaktiivinen vuosien varrella)

Ja vielä tasapainon vuoksi nykyiset tallini:

• 2006- : Juksula
• 2012- : Moana part breds

Julkaisemattomia projekteja on tietysti paljon ja suurinosa niistä on liittynyt kasvattamiseen. Pienellä muistelulla muistan ainakin Siittola Lapilinen, jossa ajattelin alkaa kasvattamaan eestinhevosia, Zoénin, jossa oli tarkoitus kasvattaa lusitanoja, ja Kurjen Kartanon, jota valmistelin realistista friisiläiskasvatusta varten. Kurjen Kartanoa varten tehdyt suunnitelmat itseasiassa olivat Moanan alkuaikojen version pohjana. Jonkin sortin kilpailukeskuksia ja suurtalleja olen suunnitellut vaikka ja kuinka, mutta julkaisun asteelle ei moni niistä ehtinyt.

Tallejani katsoessa voi todeta, että kasvattaminen on ehdottomasti  harrastukseni suola. Pitkäikäisimmät tallini ovat joko monitoimitalleja (Talli Light Dragon, Juksula), joissa kasvatuksella on iso rooli tai sitten Moana part bredsin tapaan siittoloita, joskin kasvattirodun valinnan kanssa minulla on ollut hieman haasteita vuosien varrella ennen welsheihin päätymistäni. Sen olen myös oppinut, että ratsastuskoulun ja yksityistallin pito eivät todellakaan ole minua varten, ja vaikka kuinka olen aina haaveillut suurtallista, ei sekään sovi minulle.

Myös aikuistumiseni ja pitkäjänteisyyden kasvun voi vanhoista talleistani nähdä. Alkuvuosina minulla oli paljon hyvinkin lyhytikäisiä talleja, mutta viimeiset reilut kymmenen vuotta olen kehittänyt tallejani pitkäjänteisemmin ja suunnitelmallisemmin, jolloin tallien ikäkin on pidentynyt. Oikeasti pitkäikäisiä (lähemmäs kymmentä vuotta) talleja minulla on toki vain Juksula ja hyvää vauhtia perässä tuleva Moana, mutta en minä ole aikuinenkaan ollut vielä kymmentä vuotta, heh!

Ei hullumpi lista, vaikka itse sanonkin!

Entiset tallini osa 5. Myrskyluodon talli

Minulla on ollut virtuaalitalleja tauotta vuodesta 2001, joten joukkoon on mahtunut yksi jos toinenkin viritelmä. Tässä "Entiset tallini"-postaussarjassa kaivan esille vanhoja tallejani ja kasaan kunkin tallin elinkaaren omaan postaukseensa. Aivan kaikista virtuaalihistoriani talleista ei varmasti esittelyä tule, sillä varsinkin lyhytikäiset tallit ovat itseltänikin jo unohtuneet. Sarjaan kuuluvat postaukset löytyvät tunnisteella Entiset tallini -sarja.

Myrskyluodon talli pähkinänkuoressa:

• perustettu alkuvuodesta 2004 tai loppuvuodesta 2003
• alkuperäisenä perustajana tuolloin Yuna-nimellä kulkenut harrastaja
• talli siirtyi minun hoiviini muistojeni mukaan kesällä tai syksyllä 2004
• alkuperäinen toiminta hoitajatoiminta, ei kilpailuita tai suunnitelmallista kasvatusta, myöhemmin pääasiassa sekalaista kasvatusta
• muutamia kasvatteja ML- ja DS-etuliitteillä
• sivut olivat Geocitiesissa eikä tallin sivuja ole säilynyt, muutamia hevosten sivuja löytyy vielä Oocitiesista
• talli lopetti toimintansa syksyllä 2005 koettuaan ensin muutamia nimi- ja toiminnanmuutoksia

Myrskyluodon talli oli nimenä varsin lyhytaikainen, mutta olen niputtanut tallin vaiheet ja nimimuutokset tähän yhteen esittelyyn. Alunperin talli perustettiin nimellä Kirjavan Kissan tila. Tallin perustaja oli Yuna-niminen harrastaja ja minä päädyin Kirjavan Kissan tilalle alunperin hoitajana joskus 2003-2004 vuosien vaihteessa, kun talli oli vasta perustettu. Hoitohevosenani oli  tuolloin suomenhevosori Dj Justmare eli Justus. Erinäisten vaiheiden jälkeen Kirjavasta Kissasta tuli Myrskyluodon talli - käytännössä tallin hevoset ja hoitajat pysyivät samoina, vain nimi ja muistaakseni myös ulkoasu vaihtui. Jatkoin tallilla edelleen hoitajana.

Ilmeisesti nimenvaihdoskaan ei auttanut eikä Yunan kiinnostus talliin ja sen hevosiin siitä juurikaan parantunut. Olin tallin aktiivisin hoitaja ja olin tainnut haalia tallilta jo useammankin hoitohevosen, joten Yuna tiedusteli kiinnostustani ottaa talli kontolleni. Todennäköisesti en paljoja harkinnut, vaan vastasin heti myöntävästi ja niinpä minusta tuli Myrskyluodon tallin onnellinen omistaja muistini mukaan joskus kesällä tai syksyllä vuonna 2004.

Myrskyluodon talli on edelleen virtuaaliharrastukseni ainoa talli, jonka olen "perinyt" toiselta harrastajalta. Aluksi olin tallista tietenkin erittäin innoissani ja sulautin silloisen tallini (ehkä Talli Rainbow tai jokin vastaava) Myrskyluodon talliin. Aika nopeasti Myrskyluodon talli alkoi muuttua kasvatuspainotteisemmaksi ja pian nimi vaihtuikin Myrskyluodon siittolaan. Hoitajatoimintakin taisi aikalailla kuihtua samoihin aikoihin vai lopetinko sen tietoisesti kokonaan, mutta ainakaan en muista tallilla juuri hoitajia pyörineen. Kilpailuiden järjestäminen tai hevosten aktiivinen kilpailutus ei ollut missään vaiheessa osa Myrskyluodon toimintaa.

Myrskyluodon talli/siittola ei kuitenkaan alkanut tuntua siltä Omalta Tallilta, vaikka kuinka yritin ja vaikka kuinka olin tallista tykännyt hoitajana ollessani. Suosiolla en tallin kanssa luovuttanut vaan vaihdoin tallin nimen Dragon Stableksi keväällä 2005. Dragon Stablekaan ei oikein ottanut tuulta alleen ja aika pian nimenvaihdoksen jälkeen Myrskyluodon talli / Dragon Stable saateltiin pikselien hautausmaalle. Viimeiset Dragon Stablen kasvatit näyttäisivät syntyneen marraskuussa 2005, jolloin talli on kyllä jo vahvasti ollut toinen jalka haudassa.

Kasvattajanimellä ML varustettuja suomenhevos- ja arabivarsoja syntyi Oocitiesissa säilyneiden hevosten sivujen mukaan vajaat kymmenen kappaletta lokakuun 2004 ja maaliskuun 2005 välisenä aikana. Varsoja voi olla muitakin. Kovin merkittäväksi ei tallin kasvatustyötä voi sanoa, sillä ML-alkuiset kasvattini eivät juuri saaneet jälkikasvua. Poikkeuksen teki suomenhevosori ML Tulinen Tähdenlento, joka sai pojan Lelun Uljas, joka kuitenkin on nykyään kadonnut eikä ilmeisesti saanut jälkeläisiä. Myrskyluodon kasvatit ovatkin hävinneet nykyisten virtuaalihevosten suvuista täysin eikä niille muutamille Dragon Stablen DS-liitteellä syntyneillä käynyt sen paremmin. Tosin aika moni Myrskyluodon (aikuisista, alkuperäisistä) hevosista päätyi tallin lopettamisen jälkeen Talli Light Dragoniin ja sai siellä jälkeläisiä, joista osa ei täysin ole nykyäänkään kadonnut.

Mikä Myrskyluodon tallista sitten teki tämän esittelyn arvoisen? Talli oli toiminnassa minun omistuksessani ehkä vuoden, ei saanut mitään merkittävää aikaan kasvatusrintamalla tai millään muullakaan rintamalla eikä jättänyt virallista jälkeä edes VRL:oon. Olin aloittanut virtuaaliharrastukseni Expagessa, kuten moni muukin uusi harrastaja siihen aikaan. Expagessa ei pystynyt tai tarvinnut käyttää lainkaan koodeja, vaan sivun sai editoitua mieleisekseen Expagen tarjoamilla työkaluilla. Myrskyluodon talli olikin ensimmäinen koodattu tallini ja sen kautta hurahdin koodien mahdollisuuksiin enkä ole palannut "koodittomiin" editoreihin sitten Myrskyluodon. En edelleenkään ole innokas koodaaja ja luomani koodiviritykset ovat usein melko kömpelöitä ja saavat osaavammat lähinnä naureskelemaan. Mutta Myrskyluodon talli oli se porras, jonka kautta ponnistin itsekoodattujen sivujen maailmaan ja sain kipinän opetella edes tämän alkeellisen koodaustaidon, mikä minulla tänä päivänä on. Lisäksi muistan edelleen Kirjavan Kissan tilan ja Myrskyluodon tallin yhtenä parhaana paikkana virtuaalisella hoitajanurallani.

Tarina nimimerkkini takana

Aina silloin tällöin keskustelufoorumeilla tulee puhetta nimimerkeistä ja tarinat nimimerkkien takana ovat joka kerta yhtä mielenkiintoisia. On myös hauska huomata, että jokin topikissa ihan vieraalla nimellä liikkuva onkin aikaisemmin ollut tuttuakin tutumpi harrastaja! Aikaisempina vuosina nimimerkkien vaihtaminen tuntui olevan muotia ja ht.netin virtuaalipalstalla saattoi etusivulla olla kerralla useampikin "vaihdoin nimimerkkiä: X -> Y!"-topikki. Nykyään nimimerkit taitavat vaihtua vähemmän tai sitten niistä ei enää samalla tavalla ilmoitella foorumeilla.

Minä olen ollut todella laiska ja mielikuvitukseton nimimerkkini kanssa, sillä olen kulkenut nimellä Nintsu jo vuosia. Taisi olla jossakin vuosien 2002-2003 vaihteessa, kun väänsin etunimestäni Nina lempinimen. IRL minua ei ole koskaan kutsuttu millään lempinimellä enkä ole sellaista koskaan kaivannutkaan. Virtuaalimaailmassa taas en osaisi (enää) kulkea omalla Nina-nimelläni.

Virtuaaliharrastukseni alkuaikoina vuonna 2001 minulla oli jonkin sortin fiksaatio sateenkaariin ja ensimmäiset muistamani nimimerkit olivat jonkinlainen väännös sateenkaaresta tai rainbow'sta. Nimimerkki saattoi vaihtua hieman joka kirjoituskerralla, oli SaTeEnKaArI, ~Rainbow~: ja milloin mitäkin ylimääräistä merkkiä ja numeroa edessä ja takana. Yhdellä tallilla muistan olleeni pitkään hoitajana nimimerkillä ~Sateenkaari~ tai jokin siihen suuntaan, mutta muutoin nimimerkin kirjoitusasu saattoi vaihtua joka kerralla sen päivän tuulen mukaisesti.

Vuoden 2002 syksyllä sain muutamia luokkakavereitani innostumaan virtuaaliharrastuksesta ja päätin vaihtaa nimimerkkini etunimekseni, jotta kaverini tunnistaisivat minut. Ei tullut ala-asteikäisen lapsen mieleen, että siellä netissä saattaa olla pari muutakin Ninaa! Ninan tallia pidin Nina-nimimerkillä ja käytin nimeä muutenkin pyöriessäni virtuaalimaailmassa. Välillä käytin nimestä joitakin variaatioita, lisäsin merkkejä tai numeroita nimen eteen tai taakse, mutta muistelisin pääasiassa käyttäneeni Nina-muotoa.

Joskus vuosien 2002-2003 vaihteessa hain hoitajaksi tallille, jonka nimeä en enää muista enkä muista haluamaani hoitohevostakaan. Tallilla oli kuitenkin jo Nina-niminen hoitaja eikä tallin omistaja halunnut tallille kahta samannimistä, ei vaikka olisin laittanut nimeeni lisää merkkejä tai numeroita. Halusin kuitenkin ehdottomasti alkaa hoitamaan juuri tuolla tallilla juuri sitä hevosta, joten väänsin hyvin nopeasti ja enempää harkitsematta Nina-nimestä lempinimen Nintsu. Minua ei koskaan IRL oltu kutsuttu millään lempinimellä enkä muista kuolemaksikaan mistä lempinimen keksin. Olinko lukenut sen jostain vai onnistuinko itse muotoilemaan sen? En muista, mutta niin syntyi Nintsu.

Hetken aikaa käytin Ninaa ja Nintsua rinnakkain. Ainakin Ninan tallia pidin Nina-nimimerkillä vuoden 2003 kevääseen saakka, mutta sen jälkeen olen liikkunut vain nimellä Nintsu. Mitä sitä hyvää nimeä vaihtamaan! Jos rehellisiä ollaan, niin usein on kyllä tullut mieleen uuden nimimerkin keksiminen, mutta toisaalta taas Nintsu on minulle niin vakiintunut nimimerkki, etten tohdi sitä vaihtaa. Eikä ole tullut vielä tähän päivään mennessä toista Nintsua vastaan, joten lienee ihan hyvä ja erottuva nimi siltäkin kantilta.

Entiset tallini osa 4. Siittola Cipofüzo

Minulla on ollut virtuaalitalleja tauotta vuodesta 2001, joten joukkoon on mahtunut yksi jos toinenkin viritelmä. Tässä "Entiset tallini"-postaussarjassa kaivan esille vanhoja tallejani ja kasaan kunkin tallin elinkaaren omaan postaukseensa. Aivan kaikista virtuaalihistoriani talleista ei varmasti esittelyä tule, sillä varsinkin lyhytikäiset tallit ovat itseltänikin jo unohtuneet. Sarjaan kuuluvat postaukset löytyvät tunnisteella Entiset tallini -sarja.

Siittola Cipofüzo pähkinänkuoressa:

• perustettu syyskuussa 2006
• kasvatti kabardiininhevosia ja russian based sport horseja kasvattiliitteellä Cipo's
• muita rotuja syntyi takaliitteellä Ü
• lisäksi myös ahkera kilpailuiden järjestäjä
• freewebs on poistanut tallin tunnuksen, mutta etusivu on säilynyt web archivessa
• talli löytyy rekisteröitynä VRL:osta
• hyvin lyhyen aikaa kesällä 2007 tallilla oli myös toinen omistaja Heidii.
• sulautui uudelleen perustettuun Talli Light Dragoniin eli lopetti toimintansa loppukesästä tai alkusyksystä 2007

Kasvattaminen ja omat kasvatuslinjat alkoivat kiinnostaa minua toden teolla joskus kesällä 2006. Olinhan kasvattanut jo useampia hevosia Talli Light Dragonissa, mutta mistään omien linjojen luomisesta ei voinut puhua. Sen sijaan, että olisin alkanut kehittää LD:n kasvatustoimintaa, perustin ihan uuden tallin; siittola Cipofüzon. Cipofüzon syntykertomus moninaisine (heheh) käänteineen on kuvattu web archivessa säilyneellä etusivulla, mutta tiivistetysti sanottakoon, että hevoset.comin virtuaalihevospalstalla pidetyillä gallupeilla oli tallin varhaisvaiheissa iso rooli. Taisi olla aika tavallista siihen aikaan valita kasvatusrotu/ulkoasu/tallinimi/joku muu foorumilla järjestetyllä äänestyksellä, jos oikein muistan.

Tuon aikainen IRL hoitohevoseni oli puoliksi kabardiini ja kiinnostukseni rotuun syntyikin sitä kautta. Jotenkin myös brandenburgit liittyivät kasvatusrodun valintaan, mutta en muista lainkaan, että miten. Olisinko ihaillut jonkun brandenburg-kasvattajan kasvatustyötä ja pyrkimystä rodun yleistämiseen virtuaalimaailmassa? Kasvatusrotua valittaessa taisin haluta aloittaa täysin "puhtaalta pöydältä" ja siksikin valitsin superharvinaisen rodun. Russian-based sport horset taas tulivat mukaan vähän niin kuin kaupan päällisinä, koska olen aina tykännyt kaikista risteytysroduista ja kabardiineista sai niin näppärästi jalostettua rbsh:eja.

Cipofüzon kasvatustyö jäi loppujen lopuksi aika laihaksi. Minusta ei todellakaan ollut harvinaisen rodun keulakuvaksi ja suosioon nostajaksi kuten olin kuvitellut. Yritin myös kasvattaa yksinäni aivan liian pienellä tuontihevosmäärällä - jos oikein muistan niin Cipossa taisi olla vain muutama ori ja viisi tai kuusi tammaa. Eihän sillä määrällä pääse juuri ensimmäistä polvea pidemmälle! Kuten tästä huomaa, en todellakaan ollut ymmärtänyt mitä harvinaisen rodun pitkäjänteinen kasvattaminen vaati. VRL:oon on rekisteröity yhteensä 16 Cipon kasvattia ja hatarin muistikuvin sanoisin, ettei määrä ole kovin pahasti alakanttiin. Tuosta 16:sta vain kuusi on kabardiineja ja kaksi rbsh:eja - loput ovat rodultaan shetlanninponeja (3 kpl), suomenhevosia (2 kpl), vuonohevosia (2 kpl) ja puoliverisiä (1 kpl).

Tallin panos virtuaalimaailman kabardiinikantaan jäi aika surkeaksi. Pari kabardiinia sain kuitenkin myytyä muualle ja toinen niistä, Cipo's Unbeatable, on saanut puhtaan kabardiinivarsan vuonna 2014. Kyseinen varsa ei tosin näytä olevan enää aktiivinen, joten sekin sukulinja on ainakin toistaiseksi päättynyt. Itselleni jääneistä kabardiinikasvateista ei koskaan tullut mitään, vaan taisin aika pian Cipon lopettamisen jälkeen hävittää kaikki bittiavaruuteen.

Muiden rotujen kohdalla Cipon työ oli hieman onnistuneempi. Omia linjoja ei tullut luotua, mutta yksittäisiä, edelleen suvuissa esiintyviä hevosia kylläkin! Shetlanninponiori Tittelintuure Ü päätyi jokusen mutkan kautta indylle ja on saanut kolme varsaa vuosina 2016-2019. Kaksi varsoista näyttäisi olevan edelleen aktiivisia eli Tittelintuuren sukulinja saattaa vielä jatkua. Yleislaatuarvostelussakin palkittu fwb-tamma Ionata Ü:n poika Juksulan Lorenzo on minulla edelleen Juksulassa ja tulee joku kaunis päivä saamaan jälkikasvua. Ja vuonohevoskasvatuksessa sitä vasta onnistuinkin! Ori Detonators Ü syntyi minun omistamasta tammasta ja lainaorista ja päätyi mairelle. Oriin tyttären Detornators Lilodiinan kautta sukujatkuu tähän päivään - kaukaisimmillaan Cipon kasvatti näyttäisi olevan oriilla Orange Wood's Flipperillä, jolla Detonatorst Ü on kuudennessa polvessa! Flipper vaikuttaisi olevan aktiivinen eli tiedä vaikka se aikanaan jatkaisi sukuaan.

Kasvatuksen lisäksi järjestin Cipofüzossa paljon kilpailuita. Googlen antaa hakutuloksina aimo kasan VRER:n alaisia ravikilpailukutsuja, suunnistusratsastusta, valjakkoajoa, esteitä... Cipofüzo oli ensimmäinen tallini missä järjestin aktiivisesti kilpailuita. Myös tallin hevoset kilpailivat melko järjestelmällisesti ja säännöllisesti, mikä sekin oli itselleni tuohon aikaan uutta.

Cipofüzon olemassa oloa leimasivat erinäiset "remonttitauot". Ulkoasua vaihdoin useampaankin kertaan tallin lyhyen elämän aikana ja pienikin tekstipäivitys taisi tuoda tallin etusivulle remontti-ilmoituksen. Google-löytöjen perusteella Cipolla oli myös hetken aikaa toinen omistaja, Heidii., mutta rehellisesti sanottuna en muista siitä mitään. Todennäköisesti olin hakenut toista omistajaa hevoset.comissa, kun harvinaisen rodun kasvatus oli alkanut tuntua liian yksinäiseltä. En kuitenkaan muista, että olisin varsinaisesti pitänyt tallia Heidiin kanssa, eli ehkä emme lopulta päässeet yksimielisyyteen tallinpidosta tai sitten vain muistini on pettänyt.

Loppujen lopuksi Cipofüzon tarina jäi alle vuoden mittaiseksi, joka tosin oli siihen virtuaalimaailman aikaan jo ihan kohtuullisen pitkäikäinen talli. Perustin aikaisemman tallini Talli Light Dragonin uudelleen kesällä 2007 ja sulautin pikkuhiljaa Cipofüzon vähin äänin LD:hen. Vaikkei Ciposta tullut pitkää ja menestyksekästä tarinaa, jätti talli aika isonkin jäljen virtuaaliharrastukseeni. Cipo oli ensimmäinen "vakavampi" kasvatuskokeiluni ja huomasin todella pitäväni siitä. Ymmärsin myös nopeasti kasvatusrotuvalintani olleen väärä, ja opin, ettei mikään superharvinainen rotu sovi minulle. Cipofüzo syntyi aikana, jolloin todella hain virtuaaliharrastukseni suuntaa, ja vaikkei talli pitkäikäinen ollutkaan, se ehti näyttää minulle intoni virtuaalista hevoskasvatusta kohtaan.

Ensikosketukseni virtuaalimaailmaan

Viime viikolla muistelin ensimmäistä virtuaalihevostani, joten ei liene ihme, että seuraava muisteloni koskee ensimmäistä kohtaamistani virtuaalihevosharrastuksen kanssa. Tämä postaus ei todellakaan ole mikään blogikirjoitusten aatelija, kun vain kirjoittelen muistojani ylös, mutta onneksi omassa blogissa voi kirjoittaa mistä haluaa.

Olen aina tykännyt lukemisesta, joten hevoshulluna tyttönä olin tietysti vaatinut vanhempiani tilaamaan minulle Hevoshullu-lehden, kun aloitin kolmannen luokan koulussa 2001. Lehdessä oli tuolloin (onkohan vieläkin?) ilmoituspalsta, jonne lukijat saattoivat lähettää lyhyitä viestejä. Olikohan peräti oma palsta vihko- ja virtuaalitalleille? No, joka tapauksessa sieltä bongasin parinkin virtuaalitallin mainoksen. Uteliaisuuteni heräsi, vaikka en aiemmin ollut juurikaan ollut kiinnostunut tietokoneista. Kaikki hevosiin liittyvä kuitenkin kiinnosti, joten isältä aloin kinuamaan lupaa tietokoneelle ja nettiin. Tuohon aikaan vanhemmillani oli puhelimeen liitetty netti, eli kun joku oli netissä, ei puhelin toiminut, joten netissä roikkumiseen ei kannustettu. Lopulta sain kuitenkin luvan käyttää tietokonetta (talouden ainoaa) ja nettiä.

Päädyin Ratsastuskoulu Farlotin sivuille ja, kiitos WayBack Machinen: tallin etusivu on edelleen tallessa! Oikea nostalgiapläjäys! Farlot oli ajalleen hyvin tyypillinen talli; paljon värejä, animaatioita ja grafiikkaa, vieraskirjoja, kävijälaskuri. Etusivun mukaan Farlot oli perustettu 15.8.2001 ja muistelisin Hevoshullussa olleen mainoksen olleenkin tallin avajaismainos. En tiedä mikä minua juuri Farlotissa tuolloin viehätti, mutta ihastuin heti ajatukseen virtuaalisista hevosista. Omaa oikeaa hevosta minulle ei oltu suostuttu hankkimaan (ahkerasta kärttämisestä huolimatta) enkä nuoren ikäni takia saanut ratsastuskoulultani hoitohevosta, joten idea "tietokonehevosista" upposi hedelmälliseen maaperään.

2000-luvun alussa virtuaaliharrastus oli nimenomaan hevosten hoitotarinoiden kirjoittelua eikä kilpaileminen tai kasvatus tainneet olla niin iso juttu. Minäkään en tuolloin ollut tippaakaan kiinnostunut kilpailemisesta tai virtuaalihevosten kasvatuksesta, mutta hoitotarinoita hinkusin kirjoittamaan heti jutun juonen ymmärrettyäni. Vihkotalleja olin vähän jo harrastellutkin itsekseni, joten siirtyminen virtuaalimaailmaan oli helppoa. Farlotissa rakastuin syystä X, Y tai Z vuonohevosoriiseen, jonka nimi oli Pogo, ja halusin sen ehdottomasti hoitohevosekseni. Oriilla oli kuitenkin jo hoitaja (tai ehkä jopa kaksi), mutta sitkeästi kärtin hevosta hoidettavakseni. Lopulta (mahdollisesti spämmiini ärtyneinä) minulle tarjottiin hoidettavaksi toista hevosta, josta taisin hieman suuttua jostakin syystä, ja päätinkin perustaa oman tallin omine hevosineni. Siinä ei kauaa minulla nokka tuhissut, kun jo puuhasin sivuja pystyyn expgaessa! Siitä se sitten lähti, eikä loppua ole vielä toistaiseksi näkynyt.

Voi kauhea, kun tästäkin on jo kauan! Lähes 18 vuotta, harrastukseni tulee siis tänä syksynä täysi-ikäiseksi. No, tämä fossiili kiittää ja kuittaa tältä erää! (Plus, luen enemmän kuin mielelläni kuinka muut ovat tämän harrastuksen pariin päätyneet!)

Ensimmäinen virtuaalihevoseni

Viime elokuussa kirjoittelin ikivanhasta 2000-luvun alussa toimineesta tallistani Ninan tallista. Se sai minut pohtimaan ihka ensimmäistä virtuaalihevostani. Valitettavasti en muista tarkalleen mikä oli ihan ensimmäinen virtuaalihevoseni, sillä harrastukseni alkuaikoja leimasivat useat hyvin lyhytikäiset tallit. En edes muista varmaksi mikä oli ihan ensimmäisen virtuaalitallini nimi.

Ensimmäinen muistamani virtuaalihevoseni on Tähtitar-niminen suomenhevostamma. Itseasiassa Tähtitar ei alunperin edes ollut virtuaalihevonen, vaan schleich-hevosfiguuri, vuonna 2000 ilmestynyt quarterhevonen. Sain lelun samoihin aikoihin, kun päädyin virtuaalihevosten maailmaan eli joskus siinä vuoden 2001 aikana. En tarkalleen muista miten Tähtitar siirtyi oikean elämän leluhevosleikeistäni virtuaalimaailmaan. Minulla oli muitakin schleich-hevosia (parhaimmillaan noin sata), mutta en muista, että olisin muiden hevosfiguurien "henkilöllisyyden" siirtänyt nettiin.

Tähtitar-virtuaalihevosen alkuaikojen osalta minun on luotettava muistiini, sillä 2000-luvun alussa en ollut millään muotoa mukana "järjestäytyneessä" virtuaaliharrastuksessa, minkä lisäksi sivuni olivat expagessa, joka tunnetusti on kadonnut kuin tuhka tuuleen. En voi edes varmaksi sanoa, että milloin Tähtitar on ottanut ensiaskeleensa virtuaalimaailmassa, mutta tamma oli jo vakiinnuttanut paikkansa harrastuksessani Ninan tallin aikoihin (siinä vuoden 2002 syksyn tienoilla), joten uskaltaisin väittää virtuaalisen Tähtitaren saaneen alkunsa vuoden 2001 lopulla tai vuoden 2002 alussa.

Virtuaali-Tähtitaren ja schleich-Tähtitaren tiedot olivat aluksi täysin samat. Tamma oli syntynyt 80-luvun lopulla (muistelisin hämärästi, että 1988, mutta varmaksi en sano) ja ikääntyi reaalisti. Se oli ex-ravuri, joka oli pärjännytkin raveissa ihan hyvin. Ratsastaessa se oli kovasuinen ja vauhdikas, mutta meni hieman kouluratsastusta ja hyppäsikin hyvin. Suvultaan Tähtitar oli tietenkin keksitty (suvuton). Ninan tallin aikoihin 2002-2003 Tähtitar oli vielä "sama hevonen" sekä virtuaalimaailmassa että schleich-leikeissä ja se mitä tapahtui schleich-Tähtitarelle tapahtui myös virtuaaliselle puoliskolla ja toisin päin. Esimerkiksi, kun schleich-Tähtitar sai varsan, sai myös virtuaali-Tähtitar samannimisen varsan. Jossain vaiheessa virtuaalinen ja leluhevonen erkanivat toisistaan ja alkoivat elää omia elämiänsä.

Kuljetin mukanani Tähtitarta tallilta toiselle. Ninan talli on ensimmäinen talli, jolla varmasti muistan tamman asuneen. Seuraava muistikuvani tammasta on Myrskyluodon tallilta (jos oikein muistan niin 2004) ja sitten Dragon Stablesta (vuonna 2005), minkä jälkeen tamma siirtyi Talli Light Dragoniin, jossa se muistosivujen perusteella on kuollut vuonna 2006. Aikanaan olen myös rekisteröinyt Tähtitaren VRL:n hevosrekisteriin, josta tamma onneksi löytyy vielä tänäkin päivänä. Rekisterin tiedot poikkeavat sekä "alkuperäisen", schleich-hevosfiguuriin pohjautuneen virtuaalihevosen että säilyneiden muistosivujen tiedoista. Vaikea näin pitkän ajan jälkeen enää sanoa mitkä tiedot ovat oikein.

Tähtitar ei juurikaan kilpaillut virtuaalimaailmassa, vaan muistaakseni sen kaikki kilpailutulokset (niin ravit kuin ratsukilpailutkin) olivat keksittyjä. Google ei myöskään antanut ainuttakaan hakutulosta, joten oletettavaa on, ettei Tähtitar itse kilpaillut "oikeasti".

VRL:n hevosrekisterissä tammalla on vain kolme rekisteröityä jälkeläistä, mutta todellisuudessa jälkikasvua oli paljon enemmän. Ninan tallin aikaan tamma sai varsat Tähti-Ilona, Tähti-Hobitti ja Tähti-Majuri. Kaikilla oli esikuvansa schleich-hevosarmeijassani, mutta muistaakseni kaikki olivat ainakin hetken myös Ninan tallin virtuaalisia asukkaita hieman erilaisin tiedoin. Myrskyluodon tallilla Tähtitar sai orivarsan ML Tulinen Tähdenlento (i. Dj Justmare) ja muistaakseni myös toisen varsan, jonka nimeä en nyt millään saa päähäni. Tulisella Tähdenlennolla olen googlettelun perusteella kilpaillut vielä vuonna 2013 sen toimiessa tarinointihevosenani. Dragon Stablessa Tähtitar sai yhden varsan, tamma DS Yön Vampyyrin. DS Yön Vampyyrillekin löytyy googlella kilpailutuloksia vielä vuodelta 2012 ja VRL:n rekisterissä olen merkinnyt sen kuolleeksi vasta 28.9.2014. Talli Light Dragonissa Tähtitar sai ainakin kaksi varsaa, kaksosvarsat LD'n Tähtisydämen ja LD'n Tähtisilmän, jotka molemmat on rekisteröity ja joille molemmille löytyy tuloksia ravikilpailuista ainakin vuosilta 2006-2007. Pidän kuitenkin todennäköisenä, että Tähtitar on tehnyt useammankin varsan LD:ssä.

Tähtitar sai siis melkoisen määrän jälkikasvua, mutta mitenkäs suku on jatkunut tähän päivään? Tähti-Ilona, Tähti-Hobitti ja Tähti-Majuri painuivat pian unholaan, eikä kukaan niistä jatkanut sukuaan. ML Tulinen Tähdenlento sai yhden orivarsan, joka sai nimekseen Lelun Uljas. Myin varsan Kirsikkaiselle Bullerbyn tallille, mutta sivut näyttäisivät kadonneen eikä oriilla varmaan ole jälkeläisiä. DS Yön Vampyyrillä oli orivarsa LD'n Kurittaja, joka ei saanut jälkikasvua. Maisa H.lle myydylle LD'n Tähtisilmälle ei löydy rekisteristä tai googlesta jälkeläisiä. Sen sijaan LD'n Tähtisydän sai omistuksessani kolme varsaa, joista LD Patukka päätyi Sonja P.lle Kultahuiskuun, jossa se sai orivarsan KHn Mainio Pietari. Pietari sai tammavarsan Viuhtiina BRE, jolla on jälkeläiset  ori Syksyn Tomu ja tamma Ryövärintytär. Ryövärintytär on Miltsulla Breawessa, joka on aktiivinen ja toiminnassa, joten voi olla, että Tähtitaren tyttärentyttärenpojantyttärentytär (vau!) vielä jatkaa sukuaan jonain päivänä!

Ensimmäinen muistamani oma virtuaalihevoseni löytyy siis edelleen ainakin yhden aktiivisen nykysuomenhevosen suvusta. Aikas upeaa, vaikka itse sanonkin!

Beach Trophy -tulosten arkistointia

Viikko sitten kirjoittelin Entiset tallini -sarjassa laukkaponitallistani Chigeon Poniesista ja mainitsin lyhyesti tallin oman arvokilpailun Beach Trophyn. Googlailu osoitti, että BT:n tulokset eivät ole kokonaan kadonneet websin hävittämien sivujen mukana, sillä Ponilaukkajaoksen kuolleilta sivuilta tulokset vielä löytyivät. Iloinen yllätys! Haluan vielä kasata tulokset omaan blogiinikin, joten tämän postauksen lopusta löytyvät kaikki BT:ssä sen historian aikana sijoittuneet ponit.

Beach Trophy oli kolmipäiväinen, sileällä radalla ja lyhyillä matkoilla juostava, Ponilaukkajaoksen hyväksymä suurkilpailu ryhmä 2 poneille. Se juostiin CAS-vuosittain aina kunkin vuoden lopussa. Jokainen omistaja sai ilmoittaa mukaan muistaakseni kolme ponia, joiden tuli olla voittanut G2-tason. Vähimmäisosallistujamäärä taisi olla viisi tai kuusi ponia, eli kilpailua ei järjestetty vähemmällä osallistujamäärällä ja pari kertaa kilpailu taidettiinkin perua liian vähäisen osallistujamäärän takia. Ponin aikaisemmalla statistiikalla tai vanhempien menestyksellä ei tässä kilpailussa ollut merkitystä, vaan osakilpailuiden tulokset arvottiin tavallisella lyhyellä arvonnalla ja kokonaiskilpailun voittajaksi selviytyi se, jonka sijoitusten summa oli pienin. Tasatilanteissa viimeisen lähdön tulos ratkaisi.

Yhteensä BT järjestettiin seitsemän kertaa. Ensimmäisen kerran CAS15 (13.-15.5.2010) ja viimeisen kerran CAS22. BT oli nimenomaan Chigeon Poniesin oma kilpailu, joten sitä ei järjestetty enää tallin lopetettua toimintansa.

CAS15 (13.-15.5.2010)

1. Drisco von SAY (om. Townsend Acres) - 2. Chigeon Xuanilla (om. Chigeon ponies) - 3. Sarason NL (om. Micram Raceponies)

CAS16 (6.-8.8.2010)

1. Chigeon Faith (om. Chigeon ponies) - 2. Pop Pop (om. Jaya) - 3. Chigeon Xuanilla (om. Chigeon Ponies)

CAS18 (20.-22.1.2011)

1. Bombidom High (om. Deadline) - 2. Gillian R (om. Chigeon ponies) - 3. Chigeon Yvone (om. Chigeon Ponies)

CAS19 (15.-17.4.2011)

1. Hambuz (om. Micram Raceponies) - 2. Amelia for Auro (om. Chigeon ponies) - 3. Qualem for Auro (om. Chigeon ponies)

CAS20 (8.-10.7.2011)

1. Chigeon Taro (om. Chigeon ponies) - 2. B.C. (om. Chigeon ponies) - 3. Quicksilver Sophia (om. Dastik Raceponies)

CAS21 (27.-29.9.2011)

1. Chigeon Xenia (om. Chigeon ponies) - 2. Chigeon Jeremy (om. Chigeon ponies) - 3. Splash Of Keno (om. Micram Raceponies)

CAS22 (20.-22.12.2011)

1. Da'Enriq (om. Micram Raceponies) - 2. Da'lqles (om. Micram Raceponies) - 3. Chigeon Joan (om. Chigeon ponies)

Entiset tallini osa 3. Chigeon Ponies

Minulla on ollut virtuaalitalleja tauotta vuodesta 2001, joten joukkoon on mahtunut yksi jos toinenkin viritelmä. Tässä "Entiset tallini"-postaussarjassa kaivan esille vanhoja tallejani ja kasaan kunkin tallin elinkaaren omaan postaukseensa. Aivan kaikista virtuaalihistoriani talleista ei varmasti esittelyä tule, sillä varsinkin lyhytikäiset tallit ovat itseltänikin jo unohtuneet. Sarjaan kuuluvat postaukset löytyvät tunnisteella Entiset tallini -sarja.

Chigeon ponies pähkinänkuoressa

• perustettu huhtikuussa 2009
• kasvatti laukkapainotteisia chincoteaguenponeja, sekä hyvin pienimuotoisesti laukkapainotteisia risteytysponeja ja täysverisiä
• valittiin PLJ:n gaalaäänestyksessä Vuoden talliksi ja Vuoden valmentajaksi vuonna 2009 ja Vuoden valmentajaksi 2010, Nintsu äänestettiin Vuoden laukkatekijäksi 2010
• lopettanut kesäkuussa 2011 useamman kuukauden tauon jälkeen
• yritti uutta tulemista welsh mountainien kanssa kesä-marraskuussa 2013, mikä kuivui pian kasaan
• sivut ovat kadonneet joskus vuonna 2016 mutta Chigeon oli rekisteröity VRL:oon

Ajauduin puolivahingossa laukkaponien maailmaan joskus vuoden 2009 alkupuolella VRL:n tauon aikoihin. Aloitin kilpailemisen Juksulassa asuneella she-tamma TuuHa's Marciskalla, innostuin ja perustin pikavauhdilla chincoteaguenponeja kasvattavan laukkaponitallin Chigeon Poniesin. Mitään pitkää suunnittelu- tai harkinta-aikaa ei tallin kohdalla käytetty, vaan talli pistettiin pystyyn rehellisesti sanottuna hetken mielijohteesta. Virallisesti Chigeon Ponies taisi avata ovensa huhtikuussa 2009. Harmillisesti webs poisti koko Chigeonin tunnuksen joskus vuoden 2016 aikana, joten koko talli katosi muutamia yksittäisiä, web archiveen tallennettuja poneja lukuunottamatta.

Chigeon Ponies oli Australian puoliaavikolla sijaitseva "pikku" ponitalli, jonka ponimäärä huiteli kahdensadan paikkeilla. Komeita tallirakennuksia tai valkoaitaisia tarhoja ei tallilla ollut, vaan ponit asuivat ympärivuoden isoilla laitumilla laumoissa. Ponit olivat kengättömiä, vähän takkujouhisia ja yksinkertaisesti (mutta riittävästi!) ruokittuja ja saivat elää oikeaa poninelämää. Taustatarinassa tallia haluttiin pyörittää mahdollisimman kustannustehokkaasti ja paikat vähän repsottivat muutenkin. Aluksi tallilla ei ollut edes omaa laukkarataa vaan poneja treenattiin puoliaavikolla, mutta melko pian tallille rakennettiin myös pieni, ponilaukkoihin soveltuva laukkarata.

Ulkoasulla ei Chigeonissa pröystäilty, vaan harmaa-valkoinen-neonvihreä ulkoasu oli muokattu jostakin hyvin yksinkertaisesta valmisulkoasusta. Ulkoasussa ei ollut lainkaan grafiikkaa tai kuvia, ja fontitkin tavallisia, eli hyvin pelkistetyllä linjalla mentiin. Teksteilläkään ei leveilty, vaan tekstit pidettiin lyhyinä ja sivuosassa. Itseasiassa koko talli oli ponien sivuja ja kilpailukutsuja lukuunottamatta mahdutettu yhdelle ainoalle sivulle.

Chigeon Poniesin toimintaidea oli kasvattaa nopealla kierrolla menestyviä laukkaponeja. Ponit ikääntyivät yhden vuoden joka kuukauden ensimmäinen päivä, siis hieman samoin kuin CAS-ikääntymisessä, ainoastaan noin kolme kertaa nopeammin. Varsoja syntyi joka kuukausi useampi kymmenen, mutta omat sivunsa ne saivat vasta kilpailu-uransa jälkeen - siis jos voitto- ja sijoitusprosentit olivat kelvolliset jatkojalostusta ajatellen. Orivarsat nimettiin samalla alkukirjaimella kuin isänsä ja tammavarsat samalla alkukirjaimella kuin emänsä. Kasvattiroduksi valikoitui lähinnä eksoottisuutensa ja ison värivalikoimansa takia chincoteaguenponi, jota ei virtuaalimaailmassa ollut tuolloin (eikä taida olla nykyäänkään) juuri lainkaan, joten kasvatustoiminta lähti täysin omista tuontiponeista liikkeelle. Ensimmäiset kolmipolviset kasvatit siirtyivät siitoskäyttöön tallin lopettamisen aikoihin. Chigeonin chincoteaguenponikasvatteja ei enää näy sukutauluissa vaan kaikki linjat päättyivät tallin lopettaessa. Sen sijaan yksi Chigeonin täysverikasvatti, angloarabiori Ddacapo Chig, päätyi Juksulaan Chigeonin lopettamisen jälkeen ja on jatkanut siellä sukuaa.

Kasvatuksen ja ponien kilpailutuksen lisäksi Chigeon järjesti myös itse omia laukkakilpailuita. Tavoitteena oli järjestää ainakin yhdet kilpailut joka toinen IRL-viikko. Ponilaukkajaoksen vanhaa kilpailukalenteria tutkiessa voidaan todeta, että vaikka tavoitteeseen ei kyllä ihan aina päästy, oli kilpailutoiminta Chigeonissa kehuttavan aktiivista. Tallilla oli myös oma suurkilpailu, kolmepäiväinen Beach Trophy, joka oli lyhyillä matkoilla, sileällä radalla juostava kilpailu avoinna 2 ryhmän poneille.

Loppujen lopuksi Chigeon Ponies jäi oman kiinnostuksen puutteeni tauolle alkuvuodesta 2011 ja sulki ovensa virallisesti saman vuoden kesäkuussa. Ponilaukkapiirit olivat muutenkin hiljaiset tuohon aikaan ja VRL oli palailemassa takaisin, joten olin motivoituneempi perinteisissä ratsastuksenlajeissa kilpailevia hevosiani kohtaan ja laukkaponit joutuivat paitsioon.

Yritin Chigeon Poniesin kanssa uutta tulemista kesä-marraskuussa 2013. Halusin kasvattaa nopealla tahdilla pidempisukuisia welsh mountaineja Moana part bredsin käyttöön ja ajattelin Chigeonin sopivan siihen hommaan hyvin. Loppujen lopuksi siitä ei tullut mitään vaikka kasan laukkapainotteisia, 1-polvisen suvun omaavia kasvatteja sainkin aikaiseksi. Marraskuussa 2013 Chigeon poistui vähin äänin ponilaukkamaailmasta lopullisesti.

Toisin kuin chincoteaguiden kohdalla, Chigeonin kasvattamia welshejä ja niiden jälkeläisiä löytyy kourallinen muualtakin kuin minun hoteistani! Esimerkiksi mountaintamma Chigeon Sin päätyi danille Paraatiponeihin, ja ko. poni löytyy jo kauempaakin sukutauluista, nimittäin KW Zeralla Chigeon Sin on kolmannessa polvessa! Sonjalla Daelwynissä kasvatetulla ja asuvalla B-ponitamma Frostfall Daelilla on isänään Chigeon Duke. Vionalla Valerassa on siitoskäytössä mountaintamma Chigeon Nerith. Ja tietenkin itsellänikin on pari chigeonilaista jäljellä, ori Chigeon Lucas ja tamma Chigeon Shamie, joista kummastakin on varsa kasvamassa Moanassa. Lisäksi edellä mainitusta Ddacapo Chigistä on Moanassa wpb-tamma Honeythief MPB, jolla on jo kaksi varsaa, ja Juksulassa xx-tamma Juksulan Ddanielle, jolla myös on jälkikasvua. Ihan täysin ei Chigeon Poniesin perintö siis ole kadonnut vaikka talli jälleen onkin kuollut ja kuopattu!

Entiset tallini osa 2. Ninan talli

Minulla on ollut virtuaalitalleja tauotta vuodesta 2001, joten joukkoon on mahtunut yksi jos toinenkin viritelmä. Tässä "Entiset tallini"-postaussarjassa kaivan esille vanhoja tallejani ja kasaan kunkin tallin elinkaaren omaan postaukseensa. Aivan kaikista virtuaalihistoriani talleista ei varmasti esittelyä ole, sillä varsinkin lyhytikäiset tallit ovat itseltänikin jo unohtuneet. Esitellyt tallit eivät myöskään välttämättä ole aikajärjestyksessä. Sarjaan kuuluvat postaukset löytyvät tunnisteella "Entiset tallini -sarja".

Ninan talli pähkinänkuoressa:

• perustettu syksyllä tai alkutalvesta 2002
• ensimmäinen tallini, jossa oli kävijöitä
• ei mitään varsinaista toimintaa, kasvatusta tai suunnitelmaa
• hevosten lisäksi tallilla oli paljon koiria, kissoja ja muita eläimiä
• talli oli toiminnassa yhden talven, keväällä 2003 talli vain jäi ja unohtui
• sivut olivat expagessa, joten mitään ei ole säilynyt tähän päivään saakka

Nyt mennäänkin tosi vanhoihin juttuihin! Aivan virtuaaliharrastukseni alkuvuosiin. Kaikki on vain minun muistini varassa, sillä Ninan tallin sivut olivat expagessa. Expagen lopetettua, kaikki todisteet ja sivut tallin olemassaolosta ovat kadonneet. Joskus on kuitenkin kiva sukeltaa oman muistinsa syövereihin ja katsoa mitä muistoja "aikojen alusta" sieltä löytyykään!

Olen aloittanut virtuaaliharrastukseni vuonna 2001 ja ennen Ninan tallia olin puuhastellut usean hyvin lyhytikäisen tallin kanssa. Ninan tallin perustin koulujen alettua syksyllä tai alkutalvesta 2002. Aluksi Ninan tallin kohtalo näytti samalta kuin tallieni ennen sitä: saan sivut lähes valmiiksi ja joukon eläimiä talliin, sitten kyllästyn ja alan tehdä uutta viritelmää toisella nimellä. Kuitenkin samana syksynä luokalleni tuli uusi tyttö, jolle sitten sivulauseessa mainitsin virtuaaliharrastuksestani. Hän innostui asiasta ja alkoi heti hoitaa Legenda-nimistä hevosta ja yhtä tai kahta koiraa. Siitäpä se sitten Ninan tallin kanssa todenteolla lähtikin!

Lähes joka päivä koulun jälkeen menimme tuon tytön kanssa kirjastoon ja valtasimme kaksi tietokonetta ja aloimme kirjoittaa. Minä keksin koko ajan uusia hevosia ja eläimiä Ninan tallille ja kaverini kirjoitti tarinan toisensa jälkeen. Pikkuhiljaa muutkin luokkamme tytöt kiinnostuivat tekemisistämme ja joskus ennen joulua Ninan tallilla oli jo kymmenisen hoitajaa. Ei ollut ihan kerta tai kaksi, kun kirjastonhoitaja tuli häätämään "meidän jengiä" pois tietokoneilta, jotta kirjaston muutkin asiakkaat pääsivät niille! Muistan myös erään iltapäivän, kun meille tuli tyttöporukalla riitaa sanan "ruoka" taivutuksesta. Oli varmaan melkoinen meteli, kun joukko neljäsluokkalaisia riiteli keskenään yhden sanan oikeasta kirjoitusasusta! Kirjastonhoitaja potki meidät kokonaan ulos ja antoi meille viikon porttikiellon kirjaston tietokoneille.

Ninan tallilla oli talli-päätteestään huolimatta enemmän muita eläimiä kuin hevosia. Lähinnä tämä oli hoitajajoukkoni sanelemaa, sillä olin joukon ainoa hevoshullu. Muut olivat kiinnostuneita pääasiassa koirista, joten Ninan talli muistuttikin ehkä enemmän kenneliä kuin tallia. Luokkakaverini kirjoittivat varmaankin satoja tarinoita hoidokeilleen, lähettivät ne sähköpostilla minulle ja minä lisäsin ne manuaalisesti kunkin eläimen sivuille. Muuta toimintaa, kasvatusta tai edes ideaa ei Ninan tallilla ollut. Oikeastaan koko talli oli vain lista siellä asuvista eläimistä.

Ulkoasultaan Ninan talli oli ajalleen hyvin tyypillinen expage-talli. Joka sivulla oli eri tausta, fontti ja värit. Kuvat olivat suoralinkitettyjä ja etsitty googlesta tekijänoikeuksista välittämättä. Myös erilaiset animaatiot, gif't ja taustamusiikit olivat tuolloin suosittuja ja minullakin oli niitä sivuillani vaikka kuinka - ja joka sivulla tietenkin erilainen animaatio ja musiikki! Ehkä on ihan hyväkin, ettei sivuja ole enää tallella... Saattaisin kuolla nauruun.

En oikeastaan pitänyt Ninan tallia itselleni vaan luokkakavereilleni, joten oli aika selvä, että luokkakavereideni kiinnostuksen laannuttua, katosi omakin innostukseni talliin. Joskus lopputalvesta näin kävikin. Luokkakaverini kiinnostuivat jostain muusta, emmekä enää kokoontuneet kirjastoon koulun jälkeen kirjoittamaan tarinoita. Ennen kuin koulut tuolta lukuvuodelta loppuivat, oli Ninan tallin taru jo lopussa ja minulla jo tusina uusia talleja rakentumassa.

Talli Light Dragonin sivut auki!

Esittelin maaliskuussa ikivanhan tallini Talli Light Dragonin ja valittelin samalla kuinka webs oli poistanut tallin tunnuksen kokonaan. Eilen tein sivuja Moanan uudelle kasvatille, jonka suvusta löytyy vanhoja LD:läisiä. Yllätys oli melkoinen, kun "page not found" olikin muuttunut "site is frozen"-ilmoitukseksi!! Meni puolisen tuntia kun väänsin ja käänsin tunnuksen mahdollisia salasanoja ja sitten oikea löytyi - ping pääsin päivittämään uuden sähköpostiosoitteen tunnuksen tietoihin - ping tunnus oli jälleen auki!

LD:n etusivusta ette paljoa kostu: se sisältää vain teini-ikäisen nolon tunteellisen vuodatuksen tallin lopettamisesta (tunteisiin vetoava lopetusilmoitus oli tuolloin muotia, jos oikein muistan). Olen harmillisesti myös poistanut kaikki muut sivut paitsi etusivun ja hevosten sivuja, joten esimerkiksi kasvattilistaa ei ole enää olemassa. Sen katoaminen harmittaa minua erityisesti! En taatusti muista puoliakaan LD:n aikana kasvattamistani hevosista. Muistan vain, että rotukirjo oli valtava eikä kasvatuksessa ollut juurikaan pitkäjänteisyyttä (pitkiä sukuja, omia linjoja tms.).

Vanhoja hevosten sivuja sentään löytyy. Tunnuksen hevoset-kansiossa on 66 hevosen sivut ja kasvatit-kansiossa seitsemän, ilmeisesti myynnissä olleen kasvatin sivut. Rotuja löytyy vaikka mitä. Aina perinteisistä suomenhevosista ja shetlanninponeista harvinaisempiin rotuihin, kuten kaspianponeihin ja camarguenhevosiin. En näemmä ole ollut turhan tarkka hevosten sivujen päivittämisestä, esimerkiksi jälkeläisiä puuttuu lähes kaikilta vaikka jälkeläinen/jälkeläiset olisivatkin asuneet omassa tallissa. Olen myös harrastanut kuolleiden hevosten sivujen poistamista (todella, todella sääli, mutta esimerkiksi ihka ensimmäisen welshkasvattini vanhemmat olen iloisesti mennyt kadottamaan niiden kuoltua) ja sukutauluun vain ensimmäisen polven linkittämistä vaikka sukua olisi enemmänkin.

Shetlanninponeja on useampia kuin muistin, esimerkiksi LD Goofy on jo toisen polven LD-kasvatti. Suomenhevosiakin, erityisesti suvuttomia ja itse tuotuja, on enemmän kuin muistini kertoi. Suvuttomista suokeista muistin vain Kirottu Ensirakkaus -tamman, josta joskus varmaan kirjoitan Suosikkipikselit-postauksen, sekä Ilmavaaran Loistelias -oriin. Norjanvuonohevoset olivat yhteen väliin kovasti minun mieleeni ja vuoniksia tunnukselta löytyykin kymmenisen kappaletta. Esimerkiksi LD Miranda oli yksi LD:n vuonohevoskasvateista.

Näköjään siittola Cipofüzon kabardiinitkin olen siirtänyt aikoinaan LD:hen. Züf Bruste oli  aikanaan suosikkiorejani, koska pidin sen kuvasta todella paljon. Siinä oli jokin musta ori, tuskin aito kabardiini, mutta muistaakseni kuitenkin ihan uskottava otus. Sillä kuvalla Puusti ansaitsi irtoSERTinkin! Kabardiinitammoistani Ratdim V oli lempparini. Kuten sen sivuilta voi lukea, Dimma oli Suunnistusratsastusjaoksen rankingissa neljäs vuonna 2006. Olin tuosta saavutuksesta tuolloin todella ylpeä!

Tunnuksen saaminen auki oli kyllä mahtavaa ja samalla oikea sukellus omaan virtuaaliseen historiaani. Aarteitakin löytyi, jopa niin, että harkitsen parin hevosen henkiin herättämistä tai ainakin käyttöä pakasteena. Esimerkiksi fwb-tamma LD Pretórian houkuttaisi herättää kuolleista tuomaan LD:n perintöä Juksulan fwb-linjoihin!

Minä suurtallin omistajana?

Olen aloittanut virtuaaliharrastukseni joskus vuonna 2001 eli harrastusta on takana monituisen monta vuotta. Aivan alusta asti olen ihaillut isoja talleja: Paljon, paljon hevosia (esimerkiksi 500 kuulostaa jo aika hyvältä), eri rotuja ja iso määrä kasvatteja joka rodusta. Olen aina haaveillut omasta suurtallista, jossa hevosilla ei kilpailtaisi eikä niille kirjoitettaisi tekstejä. Kiva nimi, kiva kuva, kiva suku ja kivat jälkeläiset - siinä minun haaveilemani suurtallin hevosen elämä. Miksi minulla sitten ei ole suurtallia?

Ensimmäinen yritykseni perustaa suurtalli oli jo ennen kuin päädyin virtuaalitallien pariin. Lainasin kirjastosta hevoskirjoja, katsoin niistä kauniin näköisiä hevosia ja kirjasin sitten vihkoon "viisi kaspianponia" tai "ei yhtään akhaltekinhevosta". Tuolloin toki kuvittelin, että kun olen aikuinen ja käyn töissä, voin ostaa kaikki ne hevoset (ah, lapsuuden viattomuus!), joista tuolloin haaveilin.

Sitten eksyin Hevoshullu-lehden kautta virtuaalitalli ratsastuskoulu Farlotin sivuille ja virtuaalihevosten maailmaan. Ihan heti en lähtenyt suurtallia tavoittelemaan, vaan ehkä vasta Talli Light Dragon oli ensimmäinen suurtallin yritelmäni. En muista mikä LD:n hevosmäärä korkeimmillaan oli mutta epäilen, ettei ainakaan yli sataa hevosta ollut kerrallaan. Sen sijaan rotumäärä oli kyllä melkoinen ja kasvattejakin syntyi monesta rodusta. En silti saanut LD:stä sitä haaveilemaani suurtallia, sillä tallin toiminta keskittyi kaikkeen mahdolliseen eikä kasvatukseen ja sitä kautta hevosten hankkimiseen riittänyt suurtallissa sen vaatimaa aikaa.

Viimeinen nettiin päätynyt suurtallin viritelmä taisi olla Bellisente. Bellisente oli voimissaan vuosina 2009-2011 mutta minä olin toiminnassa mukana aika tarkkaan vuoden 2010 ajan. Yksin en Bellisenteä siis pitänyt vaan tallilla oli kaksi muutakin omistajaa ja minä hyppäsin tallin toimintaan mukaan kesken kaiken. Mutta ei onnistunut suurtallin pito valmiin tallin eikä kahden kaverinkaan kanssa eli jättäydyin pois tallinpidosta reilun vuoden yrittämisen jälkeen.

LD:n ja Bellisenten väliin oli mahtunut yhtä sun toista suurtallin yrittämistä mutta viimein Bellisenten jättämisen jälkeen aloitin vakavan itsetutkiskelun. Haaveilin säännöllisesti suurtallista, olin tehnyt sitä jo kauan, mutta silti joka kerta yritykseni suurtallin perustamiseen kaatuivat. Miksi?

Kun katselin suurtallejani tai siksi yrittäviä, huomasin, että aina kävi samalla tavalla: en vain malttanut olla kilpailematta, kirjoittamatta tekstejä ja luomasta hevosista omia persooniaan tavalla, joka ei haluamani kokoisen hevoslauman kanssa vain ollut mahdollista. Halusin "tuntea" tallin jokaisen hevosen, luoda jokaisesta hevosesta muutakin kuin nimi+suku+kuva-yhdistelmän. Ahdistuin jos en muistanut ulkoa jokaisen hevosen oikean nimen lisäksi sen lempinimeä, kuvaa ja sukutaulua. Suurtallin pitäjänä olisi pitänyt myös sietää jonkin sortin keskeneräisyyttä, mitä järjestelmällisenä ja perfektionismiin taipuvaisena en kestä lainkaan ilman valtavaa ahdistusta.

Nykyään jo uskon, että haaveilustani huolimatta minusta ei ole suurtallin pitäjäksi. Aina välillä alan unelmoida upeasta suurtallista upeine kuvineen mutta aika helposti saan taas palautettua järjen päähäni. Kokeiltu on niin monta kertaa, että tiedän suurtallin pidon olevan minulle sopimatonta. Tyydyn siis ihailemaan muiden suuria talleja, vaikkei suurtalleja kyllä ihan kauheasti olekaan. Suosikkejani ja säännöllisten vierailuiden kohteitani ovat tällä hetkellä Ionic, kaikkien suurtallien äiti, ja sandin Anfarwol-tallikompleksi, josta löytyy jokaiselle jotakin. Vanhoja suosikkejani ovat olleet esimerkiksi Tarun pitämä Tuuliharja arabeineen ja muine "tavallisine" rotuineen ja Shiran Djoehem, josta löytyi paljon harvinaisia hevosia. Ja mistä sitä tietää jos vaikka jonain päivänä pääsen yli virtuaalihevosten personoinnista ja löysään pipoa enkä enää vaadi itseltäni jokaisen pikselimöntin yksilöllistä muistamista?!

PS. Nintsun pikselipulinat on mainittu: Uudet virtuaalibloggaajat: yksi pyyntö ja pari ohjetta! Kommentoinninkin yritän sallia, mutta bloggerin käyttöohjeet on edelleen vähän hakusessa.

Entiset tallini osa 1. Talli Light Dragon

Minulla on ollut virtuaalitalleja tauotta vuodesta 2001, joten joukkoon on mahtunut yksi jos toinenkin viritelmä. Tässä "Entiset tallini"-postaussarjassa kaivan esille vanhoja tallejani ja kasaan kunkin tallin elinkaaren omaan postaukseensa. Aivan kaikista virtuaalihistoriani talleista ei varmasti esittelyä ole, sillä varsinkin lyhytikäiset tallit ovat itseltänikin jo unohtuneet. Esitellyt tallit eivät myöskään välttämättä ole aikajärjestyksessä. Sarjaan kuuluvat postaukset löytyvät tunnisteella Entiset tallini -sarja.

Talli Light Dragon pähkinänkuoressa:

• perustettu syksyllä vuonna 2005
• saanut nimensä Nintsun silloisen IRL-hoitohevosen nimestä
• Nintsun ensimmäinen pitkäikäinen talli
• eri rotujen sekametelisoppa, jonka kasvatit tunnisti liitteistä LD's, LD'n ja LD
• myös toiminnaltaan monipuolinen, aina ratsastuskoulutoiminnasta kasvatukseen ja kilpailutukseen
• toiminta hiipui hitaasti vuoden 2008 aikana
• virallisesti talli lopetti toukokuussa 2009
• freewebs on poistanut tallin tunnuksen, mutta LD löytyy VRL:osta

Ennen Talli Light Dragonia oli monen monta tallia, mutta Talli Light Dragon oli ensimmäinen pitkäikäinen tallini ja saa siksi aloittaa tämän sarjan. Perustin LD:n aloittaessani yläasteen syksyllä 2005 ja kärsiessäni koulukiusaamisesta ja ulkopuolisuuden tunteesta. Käytin talliin suunnilleen kaiken koululta ja IRL-tallilta liikenevän ajan, eli istuin LD:n ääressä tuntikausia joka päivä. Talli sai nimensä silloisen IRL-hoitohevoseni nimestä, yhdistettynä parhaimman (ainoan) IRL-kaverini hoitohevosen nimeen. Aluksi kyseisen kaverini oli tarkoitus olla tallin toinen omistaja mutta jo ennen tallin valmistumista päädyimme kumpikin perustamaan omat tallimme.

LD:stä tulikin melkoinen sekametelisoppa kaikkea. 13-vuotias minäni ei ollut kovin valikoiva millään muotoa, vaan talliin tuli mitä tahansa rotua satuinkin keksimään tai mitä kuvia ikinä löysinkään netin syövereistä. Toimintaakin oli kaikkea mahdollista aina hoitajatoiminnasta, ratsastustunneista ja maastovaelluksista alkaen. Alunperin kilpailut, tai varsinkaan laatuarvostelut ja VRL, eivät olleet merkittävässä roolissa LD:ssä, mutta vuosien mittaan niiden merkitys kasvoi ja hevosten kilpailutus muuttui tavoitteellisemmaksi.

Ison rotukirjon takia kasvatteja syntyi todella monista roduista ja kasvattajanimiäkin oli useampi. Etuliitteet LD's, LD'n ja LD olivat yleisimmät, mutta muistelisin ainakin yhden islanninhevosvarsan syntyneen frá Light Dragon - nimellä ja muitakin nimipoikkeuksia saattoi olla. Harmillisesti tähän päivään saakka kasvatteja on säilynyt tuskin kourallistakaan eikä niitä VRL:oonkaan ole rekisteröity kuin 22 kappaletta (tosin osa LD:n kasvateista näyttäisi olevan rekisterissä ilman kasvattajaa tai kasvattajana on minun VRL-tunnukseni). Kasvatteja on kuitenkin todellisuudessa ollut varmasti paljon, paljon enemmän, mutta ne ovat valitettavasti kadonneet bittiavaruuteen.

Aivan kokonaan ei Light Dragonin kasvatustyö ole kadonnut nykyvirtuaalihevosten sukutauluista. Omassa omistuksessani on jälkikasvua wA-tamma LD Cheyennestä, joka oli viimeinen LD:ssä syntynyt kasvatti. Sen suvussa on myös koko virtuaalihistoriani ensimmäinen welshkasvatti, LD's Las Mountains, joka oli yksi LD:n ensimmäisistä kasvateista. Myös wpb-tamma LD Moonbeam näkyy omien hevosteni suvuissa, sillä tamman molemmat jälkeläiset ovat omistuksessani. Muutamissa suomenhevossuvuissa olen myös törmännyt LD:n vanhoihin kasvatteihin. Esimerkiksi Viuhtiina BRE:n isänemä LD Patukka ja isänemänemä LD'n Tähtisydän ovat molemmat LD:n kasvatteja, minkä lisäksi Viuhtiinan isänisänisä Ilmavaaran Loistelias oli minun omistuksessani ja asui Light Dragonissa. Yksi kaspianponikasvattikin näyttäisi olevan aktiivisena, kun hoksasin eräästä Keskustan EJ-topikista jalostukseen tarjottavan oriin LD Koyanin! Lisäksi silloin tällöin olen törmännyt rekisteröimättömiin LD:n kasvetteihin kaukana nykysuomenhevosten ja -puoliveristen suvuissa, joten ehkä pieniä hippusia Light Dragonin kasvatustyöstä on olemassa muuallakin kuin omissa hoteissani!

Talli Light Dragon on ollut omalle virtuaaliharrastukselleni erityisen tärkeä monellakin tapaa. LD oli ensimmäinen kokonaan itse koodaamani talli. Ulkoasu oli toki jokin vapaasti kopioitava, mutta opettelin muokkaamaan ja käyttämään koodeja sen avulla eikä lopputulos enää juurikaan muistuttanut alkuperäistä vapaasti kopioitavaa ulkoasua. Toiseksi, ennen LD:tä en ollut oikeastaan koskaan kuullutkaan Virtuaalisesta ratsastajainliitosta saatika ottanut osaa sen toimintaan. LD:n kautta opettelin VRL:n kiemuroita ja jaosten alaisten kilpailuiden sääntöjä, sekä innostuin laatuarvosteluista ja tavoitteellisemmasta harrastamisesta.

Ehkä tärkein LD:n minulle opettama asia oli tekijänoikeudet. Ennen Light Dragonia olin hakenut Googlen kuvahaulla kuvia ja suoralinkittänyt ne sitten hevosteni sivuille. Esiteltyäni LD:n ensikerran hevoset.comin virtuaalifoorumilla muistaakseni vuoden 2006 alussa, sain heti kanssaharrastajilta noottia suoralinkityksestä ja puutteellisista tekijänoikeusmerkinnöistä. Herkkä, koulukiusattu minäni jopa sulki hetkeksi LD:n sivut pelästyttyäni kritiikkiä! Onneksi siitä järkiinnyin, tallensin kuvat photobuckettiin ja pistin tekijänoikeusasiat kuntoon kysymällä farmeilta lupia ja vaihtamalla useimmat kuvat vapaasti kopioitaviin, joten LD sai jatkaa tarinaansa vielä monta vuotta.

Kiinnostukseni Light Dragonia kohtaan laimeni vahvasti vuoden 2008 aikana. Olin vuotta aikaisemmin perustanut LD:n rinnalle toisen tallin, Juksulan, jonka toimintaan olin poiminut sekalaisesta LD:stä ne minua eniten kiinnostavat palaset. LD jäi ikään kuin ylimääräiseksi ja lopulta vain hiipui pois. Lopetusilmoituksen tallin sivuille laitoin toukokuussa 2009. Vaikka LD on jo lopettanut, muistelen edelleen tallia lämmöllä. Se eli aikansa, mutta antoi minulle tuona aikana todella paljon ja jää omaan virtuaalihistoriaani yhtenä tärkeimmistä talleistani.

Aloituspostaus

Aikoinaan, harrastaessani aktiivisesti laukkaponien kanssa Chigeon Poniesissa (webs on valitettavasti sulkenut sivut), pidin Chigeonille omaa blogia. Blogi toimi aktiivisesti vuosina 2009-2011, mutta oli tunnettu lähinnä ponilaukkaharrastajien keskuudessa. Pidin blogin kirjoittamisesta paljon; oli mukavaa hehkuttaa omien ponien menestystä laukkakilpailuissa, riemuita uudesta ostoponista, yrittää ennustaa seuraavia Gaalalaukkojen menestyjiä tai pohdiskella uusia astutuksia. Chigeon Poniesin lopettaessa lopetin luonnollisesti myös blogin, koska se oli tiiviisti kiinni kyseisessä tallissa, vaikka joskus olinkin siellä muidenkin tallieni asioita kirjoitellut. Valitettavasti olin tuona keväänä vuonna 2011 todella typerä ja poistin blogin kaikkine kirjoituksineen netistä. Tyhmä, tyhmä Nintsu!

Uuden blogin perustaminen on pyörinyt mielessäni jo muutaman vuoden. Olen kaivannut paikkaa, jossa voisin kirjoittaa omaan napaani tuijottaen omista talleistani ja ajatuksistani ja suunnitelmistani niihin liittyen, sekä ehkä välillä astua oman kuplani ulkopuolelle ja vilkaista mitä muut puuhaavat. Toimiva ja aktiivinen virtuaalihevosfoorumi on toki olemassa, mutta ei sinne ehkä viitsi kirjoittaa romaania seuraavan CAS-vuoden astutuksista. Oma blogi on siihen paljon parempi alusta.

Siksipä perustinkin tänään pitkällisen harkinnan jälkeen Nintsun pikselipulinat -blogin! En lupaa aktiivista kirjoittelua tai syväluotaavia analyysejä virtuaalimaailman polttavista aiheista. Tämä blogi on tarkoitettu kaikelle sille pikselimaailma-aiheiselle puheelle ja tekstille, jota en viitsi päivällispöydässä kaataa poikakaverini niskaan. Luvassa on siis erinäistä hehkutusta talleistani, hevosistani, poneistani, kasvateistani, uusista ostoksistani, laatispalkinnoista ja vaikka mistä. 

Ensin tosin tarvitsee opetella käyttämään tätä bloggeria! En muista millä ohjelmalla Chigeonin blogia pidin, mutta ei se ainakaan tämä ollut :D Opeteltavaa siis riittää, mutta eiköhän tämä tästä ala jossain vaiheessa suttaantua!