sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Uudenvuoden lupauksiako?

En ole kovinkaan innokas uudenvuoden lupausten harrastaja. IRL-puolella olen vuodesta 2011 alkaen joka uusivuosi luvannut käydä vuoden aikana ainakin kerran hieronnassa/jäsenkorjaajalla/tms. mutta en ole kertaakaan onnistunut lunastamaan lupaustani. Hevoselleni olen kyllä maksanut vaikka mitä hierontaa ja kiropraktikkoa mutta mitenkäs sitä hevosihminen itseensä rahaa syytäisi... Saattaisi auttaa siihen hevosenkin vinouteen jos kuskilla olisi palikat suorassa! Kierrätetään siis sama lupaus jälleen, ehkä kun sen riittävän monta kertaa itselleen lupaa, tulee se toteutettuakin jossain vaiheessa.

Mitäs sitä lupaisi tänne virtuaalimaailman puolelle? Pari seuraamaani virtuaaliblogia ovat lupauksensa tehneet, joten pääsen vähän ottamaan mallia niistä. Omat lupaukseni ovat kylläkin enemmän tavoitteita mutta ehkä se on vain tulkintakysymys.

Moana part breds
  • Ensimmäinen omasta isä- ja/tai emälinjasta polveutuva kasvatti, jota voi nimittää pitkäsukuiseksi. Jätän tähän sellaisen pienen porsaanreiän, etten määrittele pitkäsukuista sen tarkemmin. Tasasukuisuuttakaan ei vaadita.
  • Ainakin yksi viiden kutsun kilpailurypäs joka kuukausi (tämä saattaa olla paha!).
  • Ikuisuusprojekti nimeltä "maastokartta" valmiiksi.
Moana farm
  • Uusia kissoja - muitakin kuin maatiaisia (= opiskele kissarotuja).
  • Ainakin yksi muuli ja yksi aasi, lisäksi karjahevosen hankinta.
  • Nautojen hankkimista ainakin harkittava (ja taas: opiskele nautarotuja).
  • Eläinmäärän lisääminen sitä mukaa kun törmään ihaniin, sopivilla lisensseillä oleviin kuviin (tämä on helppo, aivan kuin en tekisi tätä muutenkin).
Juksula
  • Muutama pilkkupeppu lisää! Joko knabstrupeja tai british spotted ponyja, toki vaikkapa appaloosakin olisi mielenkiintoinen.
  • Ainakin yksi työhevonen, jolla pääsisi kokeilemaan työkisoja.
  • Ikivanhat, websin kadottamat trakini vihdoin ja viimein jonkinlaiseen päätökseen: monttuun sivuttomina, muistosivut, jälkikasvua ennen monttua tms. Kunhan jotain etteivät roiku ikuisesti alitajuntani perukoilla kummittelemassa!
  • Muutenkin noita vanhempia hevosia voisi katsella kuoppa-aikeet mielessä ja uudistaa hevoslaumaa.
Blogi
  • Päästä siihen pisteeseen, että voin vuoden päästä valita blogistani vuoden 2018 parhaimmat kirjoitukset (kuten täällä).
Jokohan tämä riittäisi? Kun oikein aloin pohtia, tuli näitä enemmän kuin etukäteen ajattelin. Mutta onhan se hyvä, että on tavotteita tulevalle vuodelle. Ei ehdi tylsistymään.

lauantai 30. joulukuuta 2017

Ykköspalkintoja joulukuun ponikantakirjan tilaisuudesta!

En saanut joulukuussa aikaiseksi ilmoittaa hevosiani muualle kuin ponikantakirjan joulukuun suurtilaisuuteen. Sinne sitten ilmoitin poneja senkin edestä, sillä meiltä mukaan ahtautui peräti seitsemän ponia! Muiden laatuarvosteluiden suhteen lupaan ryhdistäytyä tammikuun tilaisuuksien kohdalla.

Ensimmäiselle palkinnolle ylsi meiltä jopa kolme ponia. Omat kasvattini Chigeon Lucas ja Moana's Venice sekä ostoponi Laomedeia's Galatea saivat sivuilleen komean KTK-I-merkinnän. Lucaksen ykkönen oli pieni yllätys, varsinkin kun ori sai aivan huikeat pisteetkin (22 + 23 + 22 + 22 = 89p)! Ennille ja Kallelle hiljaa mielessäni povasinkin ykköstä. Kallehan muuten pääsi tilaisuuteen mukaan "villillä kortilla" joulun kunniaksi, sillä oriilla ei ole ktk-kelpoisuutta. No, se oli ainakin hyvin käytetty villi kortti!

Uusia kakkospalkinnon poneja meille talliin tuli kaksi: oma kasvattini Bebble Copple Boulder MPB ja ostoponi Priscilla von Vival D. Molemmat osallistuivat tilaisuuteen edellä esitellyn Kallen tavoin villillä kortilla, eli kummallakaan ei ollut ktk-kelpoisuutta näyttelyistä tai vanhempien palkintojen ansiosta. Hyvin tuli siis käytettyä villi kortti näidenkin kohdalla!

Yksi seitsemästä ponistamme sai kolmannen palkinnon. Oma kasvattini Moana's Corinna jäi odotetusti 65 pisteeseen eli kolmoseen. Kantakirjakelpoisuutta Cora olikin metsästänyt kauan eli olen oikein tyytyväinen KTK-III-palkintoon.

Moana's Little Mermaid nappasi suureksi yllätyksekseni irtoSERTin Adinan NJ:n näyttelyistä, joten pakkohan se oli kokeilla, josko tamma nippanappa kolmosen saisi kantakirjastakin. Ei saanut, mikä ei tosiaankaan tullut yllätyksenä, eikä tätä kokeilua olekaan tarkoitus uusia. Mutta tulipahan ainakin yritettyä. Sitä paitsi Mimmun kuvat sopivat sille kuin nenä päähän - eikä tätä mielipidettä muuta sen rakenteelliset puutteet!

lauantai 23. joulukuuta 2017

Joulurauha

Rauhallista joulua kaikille!

Minä vetäydyn viettämään joulua pikseliponien ulottumattomiin. Syökää suklaata älkääkä stressatko pölypalloista jossain kaapin perällä!

sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Kaksi uutta pitkäsukuista wpb-tammaa

Moanan oma kasvatus alkaa pikkuhiljaa olla siellä kolmen sukupolven tienoilla, joten voin katsella myytäviä pitkäsukuisia welshejä sillä silmällä. Disalta löytyikin peräti kaksi pitkäsukuista wpb-tammaa, jotka nappasin heti pukinkonttiin. Kun itse hankki, saa varmasti joululahjaksi juuri sellaista mistä tykkää!

Sjöbackas Audrina on ensimmäisen polven ox/wB-risteytys. wB-emän puolelta Audrin suku on vain hieman reilu kolme polvea, mutta arabi-isän puolella suku menee osittain jopa seitsemänteen polveen saakka. Mahdollisesti jopa pidemmälle, sillä iieieii Wall's Rashall saattaa olla suvullinen mutta ihan täyttä selvyyttä en googlailemalla asiaan saanut. Ko. ori on muuten syntynyt tammikuussa 2001 eli hyvin vanhoihin hevosiin päästään tässä suvussa! Audrin suvusta löytyy useampikin virtuaalimaailman merkittävä arabiori: edellä mainitun Wall's Rashallin lisäksi suvussa ovat Sunflower's Al Sheik (iiii.), Olympos Campiglion (iei.), Kuusimetsä's Snowboy (iieei.) ja Metsälän Alibaba (iieiii.). Merkittävistä arabitammoistakin on sukuun haalittu Symphony (iiie.) ja Dasaij Florina (iieiee.). Audrin sukua läpikäydessäni opin kyllä virtuaalisten arabien maailmasta valtavasti. Audrin koko sukua voi katsoa tästä.

Toinen Disalta ostamani wpb-tamma on Shanina van de Nijl. Sillä on virtuaalimaailmassa neljä täyttä sukupolvea sukua, mutta pisimmillään suku menee jopa 12. polveen asti! Isänsä suku on käsittääkseni yhdysvaltalaisia virtuaaliarabilinjoja. Siellä tutkimustyö oli hieman hankalaa, sillä monet virtuaalihevoset oli nimetty oikeiden hevosten mukaan: googlatessa saattoikin siis löytää useita oikeisiin arabeihin liittyviä osumia. Jopa jonkun nimisen arabin suku on saatettu kopioida virtuaalikaimalleen! Isän puolen suku päättyy Sannilla viidenteen polveen, jossa tosin siinäkin on vain pari hevosta.

Emänsä puolelta Sannin suku sen sijaan on tällaiselle kohtalaisen tuoreelle welshharrastajalle oikea oppitunti virtuaalisten welshien historiasta. Suvussa on aikansa merkittävimpien welshtallien kasvatteja: edustettuna on ainakin White Star, Siittola Coralle, Liinun virtuaalitalli ja Ceridwyn. Unohtamatta, että suvussa on myös ripaus Ionicin alkuaikojen welshkasvatusta Adrian Ionin kautta. Suvusta löytyy virtuaalimaailman merkittäviä welshoreja useampiakin, esimerkiksi kerrattuna emän puolella (6+8) B-ori Rheol Ibi-Light, joka Sannin suvussa on eiiiii. sekä eiieeiei. Suvussa on pari muutakin kertausta, mutta kaikki kaukaisia. Mielenkiintoisimmat kertaukset ovat ppa-oriit Atticus ja Blow, jotka tulevat Sannin sukuun sekä isän että emän puolelta! Sannin emälinja menee White Starin B-tamma Delailaan, jota pidetään edelleen yhtenä virtuaalisten B-ponien kantatammana. Sannin 8. polviseen sukutauluun voi tutusta tästä.


perjantai 15. joulukuuta 2017

Moanan CAS48 kasvatit

Sain vihdoinkin viimeisenkin tämän CAS-vuoden kasvatin sivut valmiiksi. Ah, vieläpä ajoissa, sillä CAS-vuosi päättyy vasta tänä sunnuntaina (18.12)! Aika harvinaista, että kasvattilistani on ajantasalla. Hyvä minä!

CAS48 Moana part bredsissa syntyi 13 kasvattia, joista seitsemän on welsh part bredejä, neljä B-sektion poneja ja loput kaksi mountaineja. Sukujen pituuksia löytyy ihan yksipolvisesta aina nelipolviseen. Tämän satsin kasvatit olivat myös tämän vuoden viimeiset varsat eli pian saan vuoden 2017 kasvattitilaston kasaan! Esittelen sen tietenkin täällä kunhan joku päivä ehdin vetäistä sen yhteen.

En näe järkeä esitellä jokaista kolmeatoista uutta kasvattia erikseen täällä. Siksipä nostan esiin vain muutaman tämän CAS-vuoden suosikkini. Näistä mussukoista kuullaan vielä!

Wpb-tamma Smelly Cat MPB on porukan ainoa 2-polvinen varsa. Tässä tammassa on mielestäni kaikki kohdallaan: kuva on upea, nimi hauska ja suku omaa kasvatustani. Sain vieläpä aikaiseksi haluamanilaisen luonnetekstin tälle, joten Smelly on kaikin puolin kiva paketti!

Wpb-tamma Tennessee MPB on oman mounttitammamme ja Tinúvelin arabioriin rakkauslapsi. Aivan upea, 4-polvinen suku ja kaunistakin kauniimpi kuva - siinäpä se miksi Tenna on yksi tämän CAS-vuoden suosikeistani! Nimi jatkaa emälinjan amerikkalais-nimiteemaa. Tennan emänemänemänisä on muuten koko virtuaalihistoriani ensimmäinen welshkasvattini eli tamman suku on itselleni aika nostalginen!

Wpb-ori Persian Sultan MPB'n nimen kanssa tuskailin vaikka ja kuinka, joten kun vihdoin keksin jollain tavalla järkevän nimen, olin aikas helpottunut. Sultanilla on nätit kuvat ja kelpo suku, joten onhan ponikin kiva. Sultan on vieläpä harvoja kouluponikasvattejamme, joten silläkin tavalla tärkeä.

Lopuksi vielä nostan esiin B-ponikasvatit Moana's Mervynin ja Moana's Abigailin. Adoptoin Laukkaurheilukeskuksen adoptiolistojen kautta viime CAS-vuonna neljä Anfarwolin kasvattia ja Mervin ja Gilly ovat nyt näiden neljän ponin jälkikasvua. 3-polviset B-ponit tulevat tarpeeseen, sillä pidempisukuiset B-ponimme ovat kaikki sukua keskenään. Mervin ja Gilly ovat meille täysin uutta verta eli puolisoita näille poneille kyllä riittää!

torstai 7. joulukuuta 2017

Bloggaamisen punainen lanka

Aloin eilen miettiä hieman tarkemmin bloggaamista sekä postausten aiheita ja niiden valmistelua luettuani Sirpan kirjoituksen bloggaajan kurimuksesta (by the way, ko. blogi on suosikkivirtuaaliblogini, kannattaa seurata!). Sirpa on blogannut (osan aikaa yhdessä Virginian kanssa) jo kymmenen vuotta virtuaalihevosaiheisessa blogissaan, joten hän varmasti tietää mistä kirjoittaa.

Sirpalla on blogissaan aivan mahtavia, informatiivisia kirjoituksia milloin mistäkin: väreistä, genetiikasta, eri hevosroduista jne. Mutta nämä hyödylliset ja mielenkiintoiset postaukset eivät synny itsestään: Sirpan omien sanojen mukaan yhden tällaisen blogimerkinnän kirjoittamiseen menee kolme iltaa alkaen tiedonkeruusta ja päättyen editointiin. Melkoinen homma yhtä kirjoitelmaa varten! Nostan hattua ja jään odottamaan mielenkiinnolla seuraavaa kolmen illan urakkana syntynyttä postausta. Mutta olisiko minusta siihen?

Pitääkö bloggaamisessa olla punainen lanka? Pitäisikö minun alkaa suunnitella, valmistella ja kirjoittaa syvällisempiä, informatiivisempia ja taidokkaampia kirjoituksia? Sellaisia esseitä, joita kehtaisi esitellä vaikkapa entiselle äidinkielenopettajalle? Etsitä lähteitä, lukea niitä lähdekritiikkitutka päällä, suomentaa vaikeaselkoisia englanninkielisiä kirjoituksia, kasata kaikki yhteen postaukseen ja editoida hyvällä suomella kirjoitettuun muotoon?

Ei, en ole kiinnostunut sellaisesta bloggauksesta. Ajatuksena se kuulostaa toki kivalta, enkä sano, etten koskaan sellaiseen jostakin itselleni tärkeästä aiheesta ryhtyisi, mutta näin niin kuin blogin perusajatuksena se ei ole minulle Se Juttu. Toistaiseksi vielä opiskelen yliopistossa maisterintutkintoa ja saan siellä aivan riittävästi tavata tieteellisiä tekstejä ja kirjoitella niiden pohjalta milloin mitäkin esseetä ja esitelmää. Jos yrittäisin käyttää kolme iltaa yhden blogikirjoituksen tekemiseen kaiken opiskeluhässäkän keskellä, polttaisin varmasti kirjoitus-, tutkimis- ja opiskeluhaluni hyvin pian loppuun ajankäytöllisistä ongelmista nyt puhumattakaan.

Tämän blogin perusajatus on purkaa virtuaaliharrastuksestani syntyneitä ajatuksia tänne. Lähinnä se tarkoittaa kaiken sortin hehkutusta ja ylpeylyä, hevosten ja niiden palkintojen/kuvien/sukujen/tekstien/younameit hypetystä. Blogi on vielä nuori, enkä osaa tarkkaan sanoa mitä tänne erehdyn kirjoittamaan, mutta minulle bloggaaminen (ainakin tällä hetkellä tässä elämäntilanteessa) merkitsee vain virtuaaliharratukseni synnyttämän tajunnanvirran kirjoittamista ylös. En suunnittele tekstejä sen suuremmin tai käytä niihin aikaa juuri enempää kuin tekstin kirjoitus ja sen läpiluku kirjoitusvirheiden varalta vaatii. Keep it simple!

Ja hei, onhan omien hevosten menestyksen/kuvien/sukujen/tekstien/younameit hehkutus punainen lanka sekin, vai mitä?!

maanantai 4. joulukuuta 2017

Marraskuun laatuarvosteluhehkutusta!

Yritin tämän tekstin julkaista jo pari päivää sitten, mutta jostain syystä Blogger herjasi virhettä joka kerta. No, kokeillaan joskos nyt lähtisi! Linkkejä en tosin näemmä tälläkään kertaa saa laittaa kuin tuon yhden. Mikäköhän tässä mättää...?

Marraskuussa muistin/jaksoin/ehdin ilmoittaa hevosiani mukaan vain Ponikantakirjan ja Esteratsastusjaoksen laatuarvostelun tilaisuuksiin. Parempi sekin kuin ei mitään!

Ponikantakirjan joulukuun tilaisuudessa oli meiltä mukana maksimimäärä poneja eli viisi ponia. Tulokset pääsivät rehellisesti sanottuna yllättämään allekirjoittaneen niin hyvässä kuin pahassakin! Moana's Cresida palkittiin vahvalla kakkosella, mikä oli mukava yllätys, sillä olin itse arvellut tamman pääsevän nippanappa kakkosen puolelle. Yksi tuomari olisi palkinnut tamman jopa ykkösellä! Moana's Sunny Day otti nimiinsä isoimman yllättäjän tittelin, sillä heikosti näyttelyissä menestynyt ja ikuisuuden ktk-kelpoisuutta jahdannut tamma palkittiin huikeasti ensimmäisellä palkinnolla! Itse olin arvellut tamman yltävän vahvaan kolmoseen eli pahasti pieleen meni! Moana's Wilde Deena palkittiin myös ensimmäisellä palkinnolla, mutta niin olin vähän arvellutkin. Samoin Dramolett MPB:n tuloksen arvioin oikein, tamma sai kakkosen. Sen sijaan ikävä yllätys oli Moana's Unforgivablen kakkospalkinto. Ori on todella korrekti rakenteeltaan ja menestynyt erinomaisesti näyttelyissä. Nyt se sai vain 73 pistettä, mikä oli poneistani huonoiten vaikka toki hyvät pisteet ja palkinnot saikin. No, rakennetuomarointi on aina mielipidejuttu! Eikä kaksi ykköstä ja kolme kakkosta todellakaan ole huono tulos! Tilaisuudessa oli muuten mukana myös pois kotoa myyty kasvattini Moana's Ambrosia, joka palkittiin toisella palkinnolla.

ERJL:n tilaisuuteen ilmoittamani neljä ponia olivat kaikki erittäin hyvin valmisteltuja, joten tuloksetkaan eivät yllätä: kolme ensimmäistä palkintoa ja yksi kakkonen. Moanan omat kasvatit That's Evil MPB, Belle Jodie MPB ja Bonnie Blue MPB keräilivät ykköset kotiin ja aivan mielettömillä pisteillä! Eelin (That's Evil MPB) saamat 109 pistettä taitaa olla omien ponieni ennätys! Marshmallow Man MPB sai toisen palkinnon vähän kilpailleiden jälkeläistensä takia, mutta ykkönenkin jäi vain parin pisteen päähän.

Joulukuun laatiksista jatketaan! Toistaiseksi olen ilmoittanut hevosia vain kantakirjatilaisuuteen mutta ainakin Esteratsastusjaoksen tilaisuuteen pitäisi saada läjä kopukoita valmiiksi. KRJL:n joulukuun tilaisuus meni (TAAAAAS!) sivu suun. En vain muista, että siellä osallistumisaika on eri kuin muissa laatiksissa! Onneksi noita kouluhevosia minulta löytyy vain muutamia.