sunnuntai 27. lokakuuta 2019

Mitä muut virtuaaliharrastajat haluavat lukea?

Aloitin virtuaaliaiheisen blogin kirjoittamisen puhtaasti siitä syystä, että saan kirjoittaa ylös kaiken sen virtuaalihössötyksen, jota en raaski kaataa tärkeimmän kuuntelijani eli poikaystäväni niskaan. Alusta saakka tämä blogi on ollut minulle paikka, jonne tarinoida milloin mitäkin virtuaaliaiheista on mieleeni juolahtanut, enkä ole ajatellutkaan kuka näitä oikein minun lisäkseni lukee vai lukeeko kukaan. Olen ilmeisesti tässä harrastuksessa sen verran omaan napaani tuijottelija, etten ole koskaan sen suuremmin tullut ajatelleeksi, että minkäköhänlaisia tekstejä muut harrastajat oikeastaan edes haluavat lukea.

Suureksi ilokseni törmäsin perjantaina Keskustassa serenan aloittamaan topikiin, jossa hän kyselee kirjoitusaiheita uutta virtuaaliblogia varten. Mahtavaa, virtuaaliaiheisia blogeja ei todellakaan ole liikaa! Odotan jo innolla uusien blogitekstien julkaisua. Myös serenan saamat vastaukset muita harrastajia kiinnostaviin kirjoitusaiheisiin ovat mielestäni mielenkiintoisia, vaikkei vastauksia nyt niin kovin montaa (vielä) ole tullutkaan.

Vastausten perusteella VRL ja siitä kertovat erilaiset pohdinnat tuntuisivat kiinnostavan monia lukijaehdokkaita. Se ei ehkä ole kovin yllättävää, sillä onhan VRL hevosvirtuaalimaailman kattojärjestönä aina ajankohtainen aihe. Varsinkin nykyään, kun laitoksen tulevaisuus on niin epävarmaa. Minuakin kiinnostaisi lukea muiden harrastajien ajatuksia VRL:stä ja esimerkiksi sen tarpeellisuudesta kunkin harrastajan harrastukselle. VRL ja sen toiminnot ja alaiset laitokset ovatkin aihe, mistä löytyisi vaikka ja mitä kirjoitettavaa varmaan itse kullekin.

Lukijat tykkäisivät ilmeisesti myös lukea pohdintoja virtuaalimaailman ajankohtaisten aiheiden ympäriltä. Joo, niin minäkin! Epäaktiivisen aktiivisena viikonloppuharrastajana olen aina niin ulkona niistä ajankohtaisista aiheista, että tarvitsisin jonkun blogin, joka edes kertoisi mitä ne ajankohtaiset aiheet ovat. Virtuaalimaailman vallitsevista trendeistä nyt puhumattakaan! Mikä virtuaalimaailmassa edes on nyt "in"? Vietän selvästi liikaa aikaa omassa harrastuskuplassani ja kokonaan harrastuksen ulkopuolella.

serenan topikiin tuli myös pari "tästä en halua lukea" -vastaus. Vähemmän yllättäen oman tallin kuulumiset, "laatispalkintopostaukset" ja vastaavat, eivät lukijoita kiinnosta. Ymmärrän sen hyvin, koska en itsekään jaksa yleensä lukea muiden "tälle ERJ-II ja tuolle kolmonen". Kirjoitan niitä kyllä itse, heheh, ja hyvä, kun omianikaan jaksan lukea. Ehkä niitä voisi jatkossa tiivistää aina muutaman kuukauden palkintoihin kerrallaan - ihan kokonaan en suostu niistä luopumaan.

Aion jatkossakin kirjoittaa siitä, mikä itselläni sattuu sillä hetkellä olemaan päällimmäisenä mielessä - oli se sitten omien ponieni laatuarvostelumenestys tai syväluotaava analyysi jostakin virtuaalimaailman polttavasta puheenaiheesta (heh, sen päivän kun näkisi, jolloin moisen oikeasti kirjoittaisin!). Otan kyllä mielelläni aihe-ehdotuksia vastaan, sillä eihän sitä tiedä vaikka joku niistä saisi runosuonen laulamaan! Blogi pysyy jatkossakin sivuosassa virtuaaliharrastuksessani - tärkeänä sivuosana, mutta kuitenkin vain siinä.

Pitkää ikää serenan Virtuaalianarkiaa-blogille!

perjantai 25. lokakuuta 2019

Palkintoja syyssateiden keskelle

En syys- ja lokakuussakaan saanut aikaiseksi juuri mitään laatuarvosteluiden suhteen. Syyskuussa onnistuin sentään puskemaan Moanan poneja kahteen eri tilaisuuteen mutta lokakuussa raahauduin poneineni vain rotulaatuarvostelun tilaisuuteen. Enkä olisi varmaan onnistunut ilmoittautumaan siihenkään, ellen sattuisi itse järjestämään kyseisen tilaisuuden. KRJ:n laatis meni taaaaaas sekä syys- että lokakuussa sivusuun, koska huono muisti ja saamattomuus. Kouluponini kuolevat vanhuuteen ennen kuin muistan ilmoittaa ne arvosteltavaksi.

Koska näyttelytulosten läpikäynti on aikas pahasti kesken kesäkuusta alkaen, ilmoitin syyskuun ponikantakirjan tilaisuuteen lähinnä sukunsa puolesta kantakirjakelpoisia poneja. Kiva, tasainen kakkosrivi kasvateilleni Moana's Ghostbuster, Moana's Sunny Gold, Moana's Mervyn ja Moana's Abigail. Mervynin kakkosesta olin aika yllättynyt, sillä poni on mielestäni welshoriiksi aika mitättömän näköinen. Disan kasvatti B-tamma Glenwood Mystical kiipesi pisteineen juuri ensimmäisen palkinnon puolelle. Näyttelyissä tamma ehti kiertää hyvän tovin ennen kantakirjakelpoisuuden saamista, joten olen ykkösestä enemmän kui tyytyväinen. Pitänee kokeilla joskos KTK-I-tittelin myötä näyttelytuomaritkin ponille hieman heltyisivät! Deadly Hallow MPB jäi jälleen ilman palkintoa, vaikka edelleen olen sitä mieltä, että se tyyppinsä ja hienon etuosansa ansiosta ansaitsisi muista puutteistaan huolimatta sen kolmosen.

ERJL:n syyskuun tilaisuuteen kaivelin pölypallojen keskeltä kuusi Moanan ponia. Kaikki olivat jälkeläistensä osalta hieman huonosti valmisteltuja, koska en ole saanut aikaiseksi päivittää puoleen vuoteen ponieni kisakalentereita. Upea Cabernet Sauvignon MPB ylsi kuitenkin ykköspalkinnolle, kuten myös palkintoaan uusinut Patriot Act MPB. Aatu sai muuten koko tilaisuuden parhaat pisteet (109p)! Like this like that MPB, Hermes MPB, Roadrage MPB ja Wings of Love MPB saivat kukin toiset palkinnot vähäisten jälkeläispisteidensä (=laiskan omistajansa) takia.

Osanotto VWY:n lokakuun tilaisuuteen oli taas aika vähäinen, joten seuraava rotulaatuarvostelun tilaisuus menee varmaan jopa ensivuoden alkuun. Itse raahasin paikalle taas yli puolet osallistujista ja yhdeksän ponia. Wilde William MPB toi kotiin sen kiintiökolmosen, saaden 39,5 pistettä eli jääden vain surkean puolen pisteen päähän kakkosesta. Muut saivat odotetusti toiset palkinnot. Tällä kertaa ponini saivat poikkeuksellisen hyvät rakennepisteet, kun joukossa oli useampi 7-8 pistettä rakenteesta saanut. Lisäksi wpb-kasvattini Wicky Witch MPB sai suvustaan hienot 7 pistettä! Omien kasvattien sukupisteet kiinnostavat minua aina ihan erityisesti.

En lupaa ottaa itseäni niskasta kiinni laatuarvosteluiden kanssa vielä loppuvuodestakaan, mutta ainahan sitä voi yrittää. ERJL on ilmeisesti tauolla, mutta jos nyt edes pari kouluponia saisi eteenpäin arvosteltavaksi niin pääsisi niistä sitten joskus eroon.