Suunnitelmallista kasvatustyötä - tai sitten ei

Moana part bredsin toiminta-sivulla esittelen tallin kasvatustavoitteita ja kehun Moanan harjoittavan suunnitelmallista kasvatusta omia isä- ja emälinjoja vaalien. Tallin yhteentoista toimintavuoteen mahtuu kuitenkin kasvatuksen suhteen myös linjauksia, jotka myöhemmin olen todennut huonoksi ideaksi ja perunut parhaani mukaan.

1. Luovu kaikista suvuttomista poneista ja keskity vain suvullisiin/pitkäsukuisiin.

Joskus vuonna 2014 keksin, että pienennän tallin ponimäärää sillä, että keskityn vain suvullisiin poneihin, enkä keksi itse tai hanki muilta enää lainkaan suvuttomia hevosia, vaan uutta verta halutessani ostan muilta valmiiksi suvullisia poneja. Tavoite oli luopua (=tehdä jokaisella varsa ja sitten muistosivut) kaikista suvuttomista poneista vuoden 2015 loppuun mennessä. Aika nopeasti tajusin tämän huonoksi ideaksi tämän kokoluokan kasvattajana ja suvuttomien määrä kääntyi parin hiljaisemman vuoden jälkeen nousuun 2017-2018 tienoilla. Tällä hetkellä Moanassa onkin noin 30 suvutonta ponia ja lisäksi olen parin viime vuoden aikana keksinyt Juksulaan aika reilun määrän suvuttomia täysverisiä eli uusia wpb-sukuja on luvassa.

2. Luovu kaikista muista sektioista paitsi part bredeista.

Moanassa ei alunperin edes pitänyt kasvattaa mitään muuta kuin welsh part bredeja. Ensin puhtaita sektioita syntyi vain sivutuotteena, mutta sitten aloin kasvattaa niitä muutaman isä- ja emälinjan kautta suunnitelmallisemmin. Kuitenkin jo 2015-2016 suvuttomien ulosheiton tiimellyksessä yritin sitkeästi luopua myös kaikista puhtaista sektioista. Ajatus oli yhdistää puhtaat ponit part bredeihin tai täysverisiin ja jatkaa niitä muutamaa tärkeää puhtaiden sektioiden isä- ja emälinjaa part bredeinä. Vuonna 2016 Moanassa syntyikin ennätysvähän puhtaiden sektioiden edustajia, mutta jo seuraavana vuonna 2017 tämä suunnitelma oli todettu mahdottomaksi (koska A- ja B-ponien kuvia on niin hyvin saatavilla ja ne on niin nättejä) ja A- ja B-sektioiden kasvattimäärät tuplautuivat edelliseen vuoteen nähden.

3. Lopeta welsh mountainien kasvatus kokonaan.

Siinä missä B-poneista olen yrittänyt pyristellä eroon vain kerran (kts. ed. kohta), mounteista olen yrittänyt luopua pitkin Moanan historian ja olen "mounttiongelmaani" vuonna 2018 blogissa avannutkin. Huvittavinta muuten on, että vaikka olen ahkerasti ja useaan otteeseen yrittänyt lopettaa mountainkasvatuksen, on A-poneja syntynyt enemmän kuin B-sektion kasvatteja (2012-2021: A: 52, B: 46, 2022 varsat vielä puuttuu). Nykyään olen luovuttanut kokonaan tämän suunnitelman suhteen ja A-ponit ovat ja pysyvät Moanan kasvatussuunnitelmissa, mutta yritän silti pitää niiden määrän tallissa kohtuullisena (tätä kirjoittaessa 43 kpl, en kyllä tiedä onko tämä kuinka kohtuullinen määrä!).

4. Jätä vain yksi varsa kotiin per poni.

Moanan kasvatuksen huippuvuoden 2016 jälkeen vähän säikähdin kasvanutta ponimäärää ja keksin ponimäärän pienentämiseksi jättää jokaisesta ponista vain yhden varsan kotiin (pl. ne aivan lempparit). Säilytettävää isä- tai emälinjaa edustaneista poneista kotiin jäi tietenkin ori- tai tammavarsa eli linjan jatkaja ja muut ponit vain tukivat tätä tavoitetta. Tätä suunnitelmaa noudatin, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta, parin vuoden ajan, kunnes tulin tilanteeseen, jossa säilytettävien linjojen edustajille alkoi olla vaikea löytää partnereita, kun talliin ei enää syntynyt kuin niitä haluttujen linjojen edustajia ja vain halutun linjan edistämistä auttavassa sukupuolessa. Nykyään olen heittänyt tällä suunnitelmalla vesilintua ja ponit saavat sen verran jälkeläisiä kuin se kasvatuksen kokonaisuuden kannalta on tarpeellista.

5. Kasvata vain NWR-kelpoisia welsh part bredeja.

Moanan alkutaipaleella tutustuin NWR-poneihin eli welsh part bredeihin, joissa käytetään vain A ja B sektioita sekä täysverisiä. NWR:t ovat vanhoissa welshpiireissä suositumpia kuin ns. tavalliset part bredit ja hetkeksi minäkin innostuin "tiukemmasta" kasvatuslinjasta joskus vuoden 2015 tienoilla. Tämä jäi kuitenkin aika lyhytaikaiseksi innostukseksi, koska olin ehtinyt jo kehittää muutaman lempilinjan, jotka eivät olleet NWR-kelpoisia. Kasvatuksen vaihtaminen vain NWR-poneihin ei siis onnistunut, koska en näistä muutamasta ei-NWR-kelvollisesta linjasta halunnut luopua. Tästä innostuksesta on kuitenkin muistona edelleen ponienkin sivuilla oleva NWR tai NWR-kelp. merkintä, jos ko. poni on suvultaan NWR-jalostukseen kelpaava. Edelleen suosin kyllä kasvatuksessa NWR-kelpoisia part bredejä, mutta en varsinaisesti tavoittele NWR-kelpoisuutta.

6. Kaikkien part bredien suku pitäisi alkaa puhtaista roduista.

Moanan alkuaikoina toin paljon suvuttomia welsh part bredeja ja aloittelin kasvatusta hyvin pitkälle ns. valmiilla part bredeilla, mutta aika nopeasti vaihdoin taktiikkaa ja halusin aloittaa kasvatuksen "alusta" eli puhtaista sektioista. Vuosien 2015-2020 Moanassa ei tainnut olla yhtään (uutta) suvutonta welsh part bredia, vaan suvuttomat olivat puhtaita sektioita, joihin sitten sekoitin Juksulan täysverisiä tai lainahevosia part bredien saamiseksi. En myöskään ostanut muilta suvuttomista welsh part bredeista polveutuvia kasvatteja (paitsi jotkut "aivan pakko saada"-ostokset). Edelleen suosin part bredien kasvatuksessa ns. alusta lähtemistä, mutta olen hieman löysännyt linjaa. Nykyään hankin muilta aivan sujuvasti suvuttomista wpb:eistä polveutuvia varsoja, jos ne muuten talliin sopivat, ja lisäksi Moanassakin on tätä kirjoittaessa taas muutama suvuton wpb. En ole varsinaisesti missään vaiheessa päättänyt luopua tästä kasvatussuunnitelmasta, mutta jotenkin olen siitä lipsunut enkä ole sitten palannut takaisin ruotuun asian suhteen.

Yhteentoista vuoteen on siis todella mahtunut yhtä ja toista epäonnista suunnitelmaa. En tiedä kuinka suunnitelmalliseksi tätä touhua voi ja edes tarvitsee kutsua, mutta samaan tapaan on tarkoitus vastedeskin jatkaa. Sopivasti suunnittelua ja sopivasti improvisointia!

Alkuvuoden palkitut

Alkuvuodesta olen hieman lipsunut laatuarvosteluihin ilmottautumisen kanssa ja useampi tilaisuus on jäänyt sen takia välistä. Jonoa ja puolivalmiita poneja sen sijaan on edelleen melkein ihan yhtä paljon kuin ennenkin eli ilmoitettavaa kyllä löytyisi ja löytyy vieläkin. Ilahduttavaa kuitenkin, että useamman kuin yhden kerran olen muistanut ilmoittaa mukaan myös Juksulan asukkaita!

Tammikuun ERJL-tilaisuus oli moanalaisille pitkästä aikaa varsin menestyksekäs. Neljästä ilmoittamastani ponista kolme palkittiin ensimmäisellä palkinnolla ja kaikki ihan kunnon pisteillä! Pistekuningatar oli yksi lempiponeistani, hieno Goldie O'Gilt MPB, joka sai 109,5 pistettä, mikä on yksi korkeimmista ERJL:stä saamistani pisteistä, ellei jopa korkein. Ykköset hienoilla pisteillä tuli myös Hiding My Heart MPB:lle ja Bronzesmith MPB:lle. Ostoponi KW Rhew palkittiin kolmosella, kun sen isä ei ole juurikaan kilpaillut ja emän webarchiveen talletut ja linkitetyt sivut eivät arvosteluhetkellä toimineet.

KRJL:n tammikuun tilaisuudessa minulta mahtui mukaan kaksi ponia, joista Goldie O'Gilt MPB sai ensimmäisen palkinnon ja jälkeläisnäytötön Ellis Bell MPB jäi niukasti pisteineen kolmannen palkinnon puolelle.

Tammikuun KERJL:n tilaisuuteen sain valmiiksi pari juksulalaistakin. Minun tilaisuuden ainoan ensimmäisen palkinnon nappasi kuitenkin moanalainen Goldie O'Gilt MPB aivan huippupistein! 110 pistettä taitaa olla ennätykseni KERJL:stä. Juksulan Guerrilla xx jäi pisteen päähän ykkösestä huonon kuvansa takia. Kilpailemattomista vanhemmista polveutuva juksulalainen Nouvion Miss Peachess jäi kolmannelle palkinnolle, kuten myös jälkeläisnäytötön Demelza MPB.

Lisäksi tammikuussa minulta oli yksi poni mukana myös VVJL:n tilaisuudessa, josta KW Rhew haki kolmospalkinnon heikoilla rakennepisteillä sekä täysin ilman sukupisteitä, koska sen vanhemmat eivät ole kilpailleet lainkaan valjakkoajossa. Palkinto tuli kuitenkin! Samassa tilaisuudessa oli lisäksi danin omistama, Moanan kasvatti Moana's Mynta, joka palkittiin toisella palkinnolla. Onnea!

Tammikuussa oli vielä rotulaatuarvostelunkin tilaisuus, jossa minulla oli mukana tuomarioikeuksieni kanssa täydet seitsemän ponia. Tasaista kakkosta tuli tällä kertaa kaikille kotiintuomisina. Yhteispisteet ehkä hieman matalampia kuin viimeksi ja varsinkin luonnepisteet tällä kertaa tasaisen keskiverrot 5/10p. Ilonaiheina on kuitenkin Ladybug MPB:n ja Moongold MPB:n hyvät sukupisteet, sillä Ladybug on kokonaan Moanan omaa kasvatusta, kun Moongold on yhdistelmä omaa kasvatusta ja ikivanhoja, pitkiä sukulinjoja.

Helmikuun ERJL-tilaisuuteen ehti mukaan neljä moanalaista. Porukan ainoasta ykkösestä vastasi monitaituri Supermodel MPB ja Saskia Riena ja Spicy-n-Sweet MPB saivat toiset palkinnot. Riinu olisi yltänyt juuri ensimmäisen puolelle, jos sen isän sivuille olisi sijoitusten jaos merkitty. Northern Gold sai kolmosen samasta syystä ja lisäksi tamman jälkeläisnäytöt olivat keskeneräiset.

Helmikuussa KRJL otti vihdoin takaisin käyttöön jonon ja sain neljä ponia tilaisuuteen mukaan. Koulusukuiset Baldwin MPB ja Bacchus MPB saivat ensimmäiset palkinnot aivan asiallisilla pisteriveillä. Prinston MPB:lle kolmonen ilman jälkeläisnäyttöjä, kuten myös kolmonen sekasukuiselle ja koulupuolelle jälkeläisnäytöttömälle Lucky Bean MPB:lle.

ERJL:n maaliskuun tilaisuudessa pitkästä, pitkästä aikaa yksi ponini jäi palkitsematta. Olin epähuomiossa katsonut, että Prinstonin isä olisi kilpaillut KRJ:n lisäksi myös esteitä, mutta eihän se ollutkaan, joten puolikkailla sukupisteillä ja ilman jälkeläispisteitä Prinston jäi ilman palkintoa. Onneksi Moana's Wilde Deena sai odotetusti ensimmäisen palkinnon ja Moana's Hulabaloo ja juksulalainen Hanida Rewa ox toiset palkinnot. Hanida jäi muuten vain parin pisteen päähän ensimmäisestä palkinnosta ja puuttuvat pisteet jäivät roikkumaan tamman huonosta (mutta ihanan persoonallisesta) kuvasta.

Maaliskuussa KERJL:n tilaisuudessa mukana oli kolme moanalaista ja yksi juksulalainen. Upea Kerberos MPB sai ensimmäisen palkinnon ja Hiding My Heart MPB jäi kenttäpuolelle vaillinaisten jälkeläisnäyttöjensä takia juuri ja juuri kakkosen puolelle. Lucky Bean MPB jäi ilman jälkeläispisteitä pisteen päähän toisesta palkinnosta ja Hanida Rewa sai kentässä kilpailemattomien vanhempiensa takia kolmannen palkinnon.

Huhtikuussa olen ilmoittanut hevosia mukaan ERJL:n, KRJL:n ja KERJL:n tilaisuuksiin sekä lisäksi Ponikantakirjan tilaisuuteen. KRJL:ään ilmoitin mukaan vain kaksi juksulalaista trakehneria ja muihin osallistumisrajoitusten puitteissa maksimimäärän hevosia. Katsotaan mahtuivatko kaikki mukaan, sillä jätin osallistumiset tässä kuussa aika viime tinkaan!