Moana part bredsin toiminta-sivulla esittelen tallin kasvatustavoitteita ja kehun Moanan harjoittavan suunnitelmallista kasvatusta omia isä- ja emälinjoja vaalien. Tallin yhteentoista toimintavuoteen mahtuu kuitenkin kasvatuksen suhteen myös linjauksia, jotka myöhemmin olen todennut huonoksi ideaksi ja perunut parhaani mukaan.
1. Luovu kaikista suvuttomista poneista ja keskity vain suvullisiin/pitkäsukuisiin.
Joskus vuonna 2014 keksin, että pienennän tallin ponimäärää sillä, että keskityn vain suvullisiin poneihin, enkä keksi itse tai hanki muilta enää lainkaan suvuttomia hevosia, vaan uutta verta halutessani ostan muilta valmiiksi suvullisia poneja. Tavoite oli luopua (=tehdä jokaisella varsa ja sitten muistosivut) kaikista suvuttomista poneista vuoden 2015 loppuun mennessä. Aika nopeasti tajusin tämän huonoksi ideaksi tämän kokoluokan kasvattajana ja suvuttomien määrä kääntyi parin hiljaisemman vuoden jälkeen nousuun 2017-2018 tienoilla. Tällä hetkellä Moanassa onkin noin 30 suvutonta ponia ja lisäksi olen parin viime vuoden aikana keksinyt Juksulaan aika reilun määrän suvuttomia täysverisiä eli uusia wpb-sukuja on luvassa.
2. Luovu kaikista muista sektioista paitsi part bredeista.
Moanassa ei alunperin edes pitänyt kasvattaa mitään muuta kuin welsh part bredeja. Ensin puhtaita sektioita syntyi vain sivutuotteena, mutta sitten aloin kasvattaa niitä muutaman isä- ja emälinjan kautta suunnitelmallisemmin. Kuitenkin jo 2015-2016 suvuttomien ulosheiton tiimellyksessä yritin sitkeästi luopua myös kaikista puhtaista sektioista. Ajatus oli yhdistää puhtaat ponit part bredeihin tai täysverisiin ja jatkaa niitä muutamaa tärkeää puhtaiden sektioiden isä- ja emälinjaa part bredeinä. Vuonna 2016 Moanassa syntyikin ennätysvähän puhtaiden sektioiden edustajia, mutta jo seuraavana vuonna 2017 tämä suunnitelma oli todettu mahdottomaksi (koska A- ja B-ponien kuvia on niin hyvin saatavilla ja ne on niin nättejä) ja A- ja B-sektioiden kasvattimäärät tuplautuivat edelliseen vuoteen nähden.
3. Lopeta welsh mountainien kasvatus kokonaan.
Siinä missä B-poneista olen yrittänyt pyristellä eroon vain kerran (kts. ed. kohta), mounteista olen yrittänyt luopua pitkin Moanan historian ja olen "mounttiongelmaani" vuonna 2018 blogissa avannutkin. Huvittavinta muuten on, että vaikka olen ahkerasti ja useaan otteeseen yrittänyt lopettaa mountainkasvatuksen, on A-poneja syntynyt enemmän kuin B-sektion kasvatteja (2012-2021: A: 52, B: 46, 2022 varsat vielä puuttuu). Nykyään olen luovuttanut kokonaan tämän suunnitelman suhteen ja A-ponit ovat ja pysyvät Moanan kasvatussuunnitelmissa, mutta yritän silti pitää niiden määrän tallissa kohtuullisena (tätä kirjoittaessa 43 kpl, en kyllä tiedä onko tämä kuinka kohtuullinen määrä!).
4. Jätä vain yksi varsa kotiin per poni.
Moanan kasvatuksen huippuvuoden 2016 jälkeen vähän säikähdin kasvanutta ponimäärää ja keksin ponimäärän pienentämiseksi jättää jokaisesta ponista vain yhden varsan kotiin (pl. ne aivan lempparit). Säilytettävää isä- tai emälinjaa edustaneista poneista kotiin jäi tietenkin ori- tai tammavarsa eli linjan jatkaja ja muut ponit vain tukivat tätä tavoitetta. Tätä suunnitelmaa noudatin, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta, parin vuoden ajan, kunnes tulin tilanteeseen, jossa säilytettävien linjojen edustajille alkoi olla vaikea löytää partnereita, kun talliin ei enää syntynyt kuin niitä haluttujen linjojen edustajia ja vain halutun linjan edistämistä auttavassa sukupuolessa. Nykyään olen heittänyt tällä suunnitelmalla vesilintua ja ponit saavat sen verran jälkeläisiä kuin se kasvatuksen kokonaisuuden kannalta on tarpeellista.
5. Kasvata vain NWR-kelpoisia welsh part bredeja.
Moanan alkutaipaleella tutustuin NWR-poneihin eli welsh part bredeihin, joissa käytetään vain A ja B sektioita sekä täysverisiä. NWR:t ovat vanhoissa welshpiireissä suositumpia kuin ns. tavalliset part bredit ja hetkeksi minäkin innostuin "tiukemmasta" kasvatuslinjasta joskus vuoden 2015 tienoilla. Tämä jäi kuitenkin aika lyhytaikaiseksi innostukseksi, koska olin ehtinyt jo kehittää muutaman lempilinjan, jotka eivät olleet NWR-kelpoisia. Kasvatuksen vaihtaminen vain NWR-poneihin ei siis onnistunut, koska en näistä muutamasta ei-NWR-kelvollisesta linjasta halunnut luopua. Tästä innostuksesta on kuitenkin muistona edelleen ponienkin sivuilla oleva NWR tai NWR-kelp. merkintä, jos ko. poni on suvultaan NWR-jalostukseen kelpaava. Edelleen suosin kyllä kasvatuksessa NWR-kelpoisia part bredejä, mutta en varsinaisesti tavoittele NWR-kelpoisuutta.
6. Kaikkien part bredien suku pitäisi alkaa puhtaista roduista.
Moanan alkuaikoina toin paljon suvuttomia welsh part bredeja ja aloittelin kasvatusta hyvin pitkälle ns. valmiilla part bredeilla, mutta aika nopeasti vaihdoin taktiikkaa ja halusin aloittaa kasvatuksen "alusta" eli puhtaista sektioista. Vuosien 2015-2020 Moanassa ei tainnut olla yhtään (uutta) suvutonta welsh part bredia, vaan suvuttomat olivat puhtaita sektioita, joihin sitten sekoitin Juksulan täysverisiä tai lainahevosia part bredien saamiseksi. En myöskään ostanut muilta suvuttomista welsh part bredeista polveutuvia kasvatteja (paitsi jotkut "aivan pakko saada"-ostokset). Edelleen suosin part bredien kasvatuksessa ns. alusta lähtemistä, mutta olen hieman löysännyt linjaa. Nykyään hankin muilta aivan sujuvasti suvuttomista wpb:eistä polveutuvia varsoja, jos ne muuten talliin sopivat, ja lisäksi Moanassakin on tätä kirjoittaessa taas muutama suvuton wpb. En ole varsinaisesti missään vaiheessa päättänyt luopua tästä kasvatussuunnitelmasta, mutta jotenkin olen siitä lipsunut enkä ole sitten palannut takaisin ruotuun asian suhteen.
Yhteentoista vuoteen on siis todella mahtunut yhtä ja toista epäonnista suunnitelmaa. En tiedä kuinka suunnitelmalliseksi tätä touhua voi ja edes tarvitsee kutsua, mutta samaan tapaan on tarkoitus vastedeskin jatkaa. Sopivasti suunnittelua ja sopivasti improvisointia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti