Minun vuottani 2021 on leimannut ennalta-arvaamattomuus. On ollut viikkoja, jolloin en ihan oikeasti ole tiennyt, mitä edes saman päivän iltana minun on mahdollista tehdä, saatika että olisin tiennyt aikatauluni vaikka muutaman päivän eteenpäin. Osa on ollut minusta itsestä johtuvia menoja tai aikataulumuutoksia, mutta useimmat ovat olleet minusta riippumattomia. Vuoden 2021 aikana elämääni tuntuu liittyneen tuhatpalainen palapeli, jonka mielenliikkeitä minun pitäisi seurata ja hypähtää varoajatta milloin mihinkin nurkkaan palapelin paloja asettelemaan.
Muutoinkin kiireisessä aikuisen ihmisen elämässä aikataulujen jatkuva muuttuminen haittaa muun muassa tätä virtuaaliharrastusta aika rankasti. Se näkyi jo alkuvuodesta ja kesällä laatuarvostelutuomaroinneissani, joita oli todella vaikea suorittaa ajallaan ja lopulta lopetinkin, kun se 0,5-1 tunnin homma tuntui välillä mahdottomalta sovittaa tiettyyn deadlineen mennessä suoritettavaksi. Harmitti luopua "yhteisen hyvän" eteen tehtävästä työstä, mutta minkäs teet, kun et tiedä, että ehditkö antaa tunnin yhteiseen hyvään alkukuusta (=et voi tuomaroida, kun ilmottautumisaika on vielä auki), keskellä kuuta (=tuomarointi onnistuu jo ylläpitäjä on koonnut osallistujat ajoissa valmiiksi) vai loppukuusta (=tuomarointi onnistuu).
Toinen ennalta-arvaamattomuudesta kärsinyt harrastuksen osani on kilpailuiden järjestäminen. VRL:n alaisten kilpailuiden tulokset tulisi julkaista viikko kilpailupäivän jälkeen, jonka jälkeen niiden katsotaan olevan myöhässä. Ja minulla on ollut tänä vuonna noin puolet kaikista järjestämistäni kilpailuista myöhässä. Oman nimen bongaaminen Keskustan "Tuloksettomat kilpailut"-topikissa pysäyttää joka kerta. Hävettää, eikä ihan vähäänkään. Uskokaa tai älkää, mutta olen oikeasti todella täsmällinen ja luotettava ihminen, joka tekee lupaamansa asiat aikataulussa. Tänä vuonna se ei vain ole virtuaalihommissa näkynyt. Oikea elämä tulee aina ennen virtuaalimaailmaa, vaikka aivan hirveästi on tehnyt kyllä mieli vain uppoutua tuntikausiksi pikseliponien pariin ja unohtaa IRL-maailma kokonaan - aivan kuin huolettomina teinivuosina!
Ainaisena optimistina näen kuitenkin tunnelin päässä valoa. Mahdollisesti jo helmikuussa IRL-elämästäni tipahtaa pois kaksikin erittäin hankalia aikatauluja aiheuttanutta palapelin palaa! Tiedä vaikka saisin syntyvän tyhjiön täytettyä virtuaalihevosilla... Toivossa on hyvä elää!
Hyvää ja rauhallista joulua kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti