Kuusi vuotta bloggaamista

Maanantaina tuli kuluneeksi tasan kuusi vuotta Nintsun pikselipulinat -blogin ensimmäisestä postauksesta. Samaan aikaan tuntuu, että vastahan blogin aloitin ja että ainahan olen blogia kirjoittanut. Ilmeisesti vähän yllätyksenä tämä merkkipäivä pääsi tulemaan, sillä vanhoja marraskuisia kirjoituksia selatessani huomasin, että olen hehkuttanut blogin synttäreitä viimeksi, kun blogi täytti yhden vuoden.

Blogaaminen on alusta asti ollut minulle vain lisämauste virtuaaliharrastukseen, ei harrastus itsessään, eikä tämä ole tässä vuosien aikana muuttunut mihinkään. Edelleen suurin osa kirjoituksista on liibalaabaa omasta harrastuksestani, omista hevosistani ja hieman myös omista mielipiteistäni ja käytännöistäni. En ole kovinkaan kantaaottava bloggaaja, enkä sellaiseksi halua tullakaan. En varsinaisesti välttele mielipiteitä jakavia aiheita, mutta toisaalta en ole kokenut tarvetta laittaa omaa lusikkaani ihan joka soppaan, joten jatkossakaan blogissa ei tulla lukemaan kärkkäitä kirjoitelmia mielikuvitusmaailman polttavista puheenaiheista.

En ole seurannut Bloggerin tarjoamaa dataa kovinkaan aktiivisesti, enkä osaa lainkaan tulkita eri numeroita ja niiden luotettavuutta, mutta alla on Bloggerin muodostama kuvaaja näyttökerroista kuuden vuoden ajalta.

Eniten blogin pariin löydetään Ionicin blogin sekä vahvana kakkosena Keskustan foorumin kautta. Kolmantena on Google ja neljäntenä "Muu". Hieman häiritsevää on, että vuoden 2023 aikana blogiin on löydetty kolmen sellaisen osoitteen kautta, jotka osoitteen perusteella ovat jonkinlaisia aikuisviihdesivustoja. En ehkä halua tietää tarkemmin näiden alkuperää, mutta näistä osoitteista on muutama sata näyttökertaa.

Suhtaudun aika varauksella Bloggerin tarjoamien näyttökertojen merkitykseen. Esimerkiksi 13.11.2023 eli blogin syntymäpäivänä, on ollut 84 näyttökertaa, joista 80 Yhdysvalloista ja neljä Suomesta. Suomalaisiin näyttökertoihin voin vaikka uskoakin, mutta yhdysvaltalaiset näyttökerrat lienevät botteja tai vastaavia. En usko hetkeäkään, että 80 suomalaista virtuaaliharrastajaa käyttäisi samaan aikaan yhdysvaltalaiselta näyttävää VPN:ää. Tiivistelmänä sanottakoon, että minun mielestäni Bloggerin tilastoimilla näyttökerroilla voi heittää vesilintua, jos miettii blogin näkyvyyttä virtuaaliharrastajien keskuudessa.

Jos numeroita katsoo postauskohtaisesti, suosituimpia ja ainoita sadan lukukerran ylittäneitä kirjoituksia ovat Nimet ovat makuasia (29.2.2020, 120 lukukertaa) ja Viikonloppuharrastaja (2.9.2018, 110 lukukertaa). Ensimmäisen kirjoituksen linkitin aikanaan Keskustan foorumille, mikä selittänee suuren lukijamäärän, mutta toisen tekstin lukukerroille en keksi muuta syytä kuin tekstin ikä - lukukertoja on ehtinyt siis kertyä ja boteilla on ollut aikaa löytää kirjoitus. Lähelle sataa, noin 70-90 lukukertaan yltäneitä tekstejä onkin sitten jo useampia. Vuoden 2023 luetuin postaus tällä hetkellä on 30.4. julkaistu Suunnitelmallista kasvatustyötä - tai sitten ei 36 lukukerralla ja toiseksi suosituin on 18.3. julkaistu Kymmenen vuotta VSN-tuomarointia 32 lukukerralla. Kevään jälkeen en ole julkaissut mitään kovinkaan kiinnostavaa, vaan lukemat ovat pyörineet 11-21 näyttökerran välillä.

Kuuden vuoden bloggailun jälkeen tämä osa virtuaaliharrastustani on aikalailla asettunut uomaansa. Julkaisutahti on pysytellyt pari viimeisintä vuotta melko tasaisena, parikymmentä julkaisua vuodessa eli vähemmän kuin kaksi julkaisua kuukaudessa. Tekstit ovat pääasiassa erilaista omien hevosten hehkutusta ja omaan napaan tuijottelua, mutta se on vähän niin kuin oman blogini idea ollutkin ja on edelleen. Siksipä jokaisesta saamastani kommentista hämmennynkin edelleen ihan yhtä suuresti - lukeeko tätä joku muukin kuin minä ja botit?

Valehtelisin, jos väittäisin tekeväni blogia teille lukijoille tai teitä ajatellen, mutta kiitos silti seuraamisesta! Toivottavasti olet oikea ihminen, etkä blogin pariin aikuisviihdesivuston kautta tiesi löytänyt botti.