Ikävä Virtuaalista Ratsastajainliittoa

Kuten jokainen tosiharrastaja tietääkin, Virtuaalinen Ratsastajainliitto eli VRL on ollu päivitystauolla heinäkuun alusta alkaen. Ennen tauon alkua kuulosti siltä, että taukoa olisi ehkä heinäkuu, mutta viimeisimpien tietojen mukaan tekemistä ilmeisesti vielä riittää. Itse olen täysin pihalla, mitä päivitystarpeita ja miksi sivustolla oli (koska osaan juuri ja juuri käyttää HTML:ää), mutta olen iloinen, että joku muu tietää sen ja on ottanut asian hoitaakseen. Se ottaa sen ajan, minkä ottaa, mutta toivottavasti tästä ei tule seuraava Piparitauko 2.0.

Vähän alkaa jo olla laitosta ikävä. En ole mitenkään julkisesti tunnustautunut suureksi VRL:n puolestapuhujaksi, mutta kyllä minä sellainen täällä omassa komerossani kaikessa hiljaisuudessa taidan olla. Minusta on valtavan hienoa, että nuori harrastajakunta on aikoinaan saanut tämmöisen liiton pystyyn ja että laitos aina vain edelleen puksuttaa eteenpäin! Ei taida muiden maiden virtuaalipiireissä olla toista yhtä pitkäikäistä ja monipuolista harrastusliittoa? Olen myös luonteeltani varsin sääntöorientoitunut ja tykkään siitä, että kaikki pelaavat monilta osin ns. samoin säännöin.

Minun panokseni VRL:n eteen on vuosien varrella ollut minimaalinen, koska koodaustaitoni on nolla ja olen hieman liian introvertti ja satunnainen harrastaja hallinnollista puolta ajatellen. Taloudellisella puolella olen aina osallistunut, kun sitä on pyydetty ja toki aktiivisena käyttäjänä.

Ehdoton lempitoimintoni liitossa on hevosrekisteri ja sitä olen kaivannut tauon aikana myös eniten. Rekisteri on ollut jo useamman vuoden oikeastaan ainoa paikka, jossa hevoslistaukseni on suurin piirtein ajantasalla, kun sekä Juksulan että Moanan hevoslistaukset ovat laahanneet vuosia jäljessä tai listauksia ei ole ollut lainkaan. Minun silmissäni kasvatti on oikeastaan olemassa vasta, kun se on rekisteröity, joten nyt kasvattien sivuttaminen on tökkinyt ihan urakalla.

Myös kasvatteja suunnitellessa tai uusia hevosia ostaessa käytän ahkerasti hevosrekisteriä sekä pitkäikäisten kanssa rekisteriin perustuvaa unelmasuku-toimintoa. Hevosrekisterin kautta on helpompi selata esimerkiksi hevosen jälkeläisiä ja niistä muodostuvia ketjuja tai hevosen vanhempien tai muiden sukulaisten jälkeläisiä (olettaen, että ne rekisteristä löytyvät, minun piireissäni yleensä löytyy). Varsinkin moanalaisiin tai muihin uudempiin sukuihin perustuvilla pitkäsukuisilla käytän sopivien yhdistelmien katseluun unelmasukua, jolloin sukutaulun ja mahdolliset kertaukset saa (rekisteröidyn suvun osalta) näppärästi näkyviin.

Oma lukunsa on vielä hevosten kuoppaaminen ilman rekisteriä. Rekisteriin saa toki hevoset merkittyä kuolleeksi jälkikäteenkin, mutta olisihan se helpompi tehdä muistosivu ja rekisterissä kuolleeksi merkitseminen samalla kertaa. Hieman vähemmän yllättäen vanhat, valmiit hevoseni eivät tällä hetkellä kuolekaan, koska vältän kaikkea mahdollista ylimääräistä työtä. Kuopattavien hevosten lista alkaa olla jo ihan kohtuullinen.

Laatuarvosteluista ja hevosten kilpailutuksesta ei tarvitse edes aloittaa, sillä jäissähän ne tietenkin VRL:n tauon aikana ovat. Kilpailuiden pysähtyminen oli oikeastaan hetken aikaa ihan tervetullutta, sillä olin jonkin verran jäljessä kilpailuiden muotoonlaittojen suhteen, mutta nyt alkaisi jo virtuaalinen kisakuume vähän poltella. Laatuarvosteluita myös odottelen kovasti, koska laatuarvostelujononi ei tässä tauon aikana ainakaan lyhene.

Tiivistettynä minulla on siis vähän ikävä liittoa. Olen harrastellut tämän parin kuukauden tauon aikana ajallisesti varsin normaalisti, mutta onhan tässä jäänyt tiettyjä asioita tekemättä ja odottamaan liiton tauolta paluuta. Tätä tekstiä ei myöskään pidä lukea hoputuksena päivitystyöhön osallistuville, koska minusta vapaaehtoistyötä tekevien muutakin elämää pitää kunnioittaa. Mutta ehkä seuraavassa varainkeruussa kukkaronnyörini ovat hieman löysemmät, koska taas muistui mieleen kaikki VRL:n hyvät puolet.