Syyskuussa vannoin, etten osta enää tänä vuonna ainuttakaan uutta hevosta. Kuukausi menikin oikein hyvin, kunnes lokakuun lopussa repsahdin ja tilasin Tiikeriltä yhden varsan, koska löysin niin kivan emän ja Shellir-kasvatti minulta puuttui (hyviä tekosyitä, eikös). Marraskuun puolivälissä lipsahdin taas (koska ihan selvästi tarvitsin yhden 1-polvisen B-tamman) ja ei kahta ilman kolmatta, kun joulunpyhinä piti hommata vielä kolmas uusi pikseliheppa. Että miten meni ostolakko noin niin kuin omasta mielestä?
Tiikeriltä Tigrishelliristä saapui siis tilausvarsana komea Carlisle Shellir. Ihastuin sen Renesmee-emään ponikantakirjan tilaisuudessa ja sen ionicilaista sukua olevaa York-isää olen katsellut sillä silmällä jo pidempään. Carlislen nimi antaa aika vahvat Twilight-vibat, mutta Carlisle on myös "city"-arvonimen saanut kaupunki Briteissä, kuten on myös York eli nimi tulee molemmilta vanhemmilta. Meidän Carlisle Shellir tulee tulevaisuudessa olemaan kiva kilpaponi, jolle tietenkin myös on paikkansa Moanan pb-jalostuksessa. Kuvien poni on ehkä hieman raskas tyypiltään, mutta halusin Carlislelle ehdottomasti ruunikon sukkajalkaisen oriin kuvat ja nuo olivat varastossani sopivasti vapaana, joten olkoon vähän muhku tällä kertaa. Kiva poni ja kokonaisuus tästä tilausvarsasta muodostuikin!
En edes muista montako Elenin kasvattia minulla on welshharrastusvuosieni aikana jo ollut, mutta nyt on taas yksi lisää, kun 1-polvinen B-tamma Tirion Midsummer Lily oli jostain syystä saatava. Luonteesta tulikin kiva ja kuva sopii kokonaisuuteen hyvin, vaikka kantakirjaus sillä jääkin tekemättä. Midsummer Lily olikin siinä mielessä ihan tarpeellinen ostos, että minulla on tallissa kaksi 1-polvista B-oria ilman jälkeläisiä, mutta kaikki tammat olen kertaalleen jo varsottanut. Toki olisin voinut astuttaa jotkut tammat toistamiseenkin, mutta onhan se nyt hauskempaa hankkia yksi uusi poni.
Turjakkeen kasvattia Rotherbury Noxia olin käynyt myyntitopikissa katsomassa jo useamman kerran, mutta tähän asti aina onnistunut vastustamaan kiusausta. Rhedyn-verta meillä ei tallissa liikaa ole, mutta emänisä Quintis xx sen sijaan jo löytyy, eikä muutenkaan 2-polvinen pb-ori ollut ostoslistalla (tai siis siinä ostoslistalla ei pitänyt olla mitään). Nox on jo kantakirjattu sekä porrastetuissa kilpaillut maksimiinsa, joten siinäkään mielessä se ei ollut ihan tyypillisin hakemani, kun en yleensä oikein innostu valmiista poneista. Mutta lopulta tarjosin oriista sitten kuitenkin, kun kerta niin monta kertaa olin sitä jo ajautunut katselemaan. Kai tässä konkurssissa yksi 2-polvinen ori tuolla seassa menee. Heti ei tule mieleen oriille sopivaa tammaa, mutta luulisi sellainen tästä vajaan 400 ponin joukosta löytyvän (eli älkää tarjotko mulle mitään uutta ponia tähän morsiameksi!).
Jos "ostolakossa" hankin yhden hevosen per kuukausi, pitänee pysyä ostolakossa koko ensi vuosi. Periaatteessa virtuaalihevosten haaliminen ei haittaa, kun ei niihin kulu oikeasti rahaa eikä tilaa, mutta mitä isompi hevoslauma, sen enemmän aikaa sen hallintaan menee (kun oikeasti haluan hallita tätä laumaa, kaikille kisat, jotain tekstejä, jälkeläiset jne.). Joten kun harrastusaika muutenkin on aika rajallinen, olisi varmaan hyvä, ettei sitä hallittavaa olisi liikaa. Mikä se "liikaa" sitten on, niin ainakin tämä noin 520 hevosen lauma alkaa olla jo liikaa. Ehkä ensivuoden tavoitteeksi pitää ottaa vahvemmin määrän vähentäminen.
Hyvää uutta vuotta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti