tiistai 31. maaliskuuta 2020

Astutussuunnitelmia ja vähän lisää ostoksia

Kun (tai jos) tämä etäily joskus päättyy, on hevosmääräni varmaan tuplaantunut siihen mennessä... Tällä kertaa Moana part breds on saanut useita, siis useita, uusia asukkaita. Miksi ihmisillä on niin kivoja welshejä?!

Elli L.:n Vinhakulmasta rohmusin peräti kolme uutta ponia. Kasvattimyynnistä löytyi ori Vinhan Azzaroo (aiettä, mikä nimi!) ja tamma Vinhan Pinkie Pie. Tarvetta oli kahdelle kolmipolviselle A-tammalle (eikä yhdellekään yksipolviselle wpb-oriille, mutta mitäs pienistä), joten kun toinen A oli vielä saatava, niin tiskin alta löytyi tilausvarsana Vinhan Café Rica. B-ponivahvistusta saatiin felissalta Kastehelmestä B-ori Kastehelmen Cameronin muodossa. Mutta ei se ponivarantojen täyttö tähän jäänyt! Vannon, että menin danin Paraatiponien sivuille ihan vain katsomaan morsianta Yarolle, mutta päädyinkin palaamaan kahden heräteostosponin kanssa (ja Yarollekin löytyi morsian). B-tamma Pencalow Prima tuli matkaan vahingossa, vähän niin kuin kaupan päällisinä. Kai sillekin jotain käyttöä keksin. Sitten löytyi oman kasvattini varsanvarsa B-ori Draco Dawn, joka on aivan valtaisan ihana, vaikka siinä onkin vähän turhan reilusti mounttiverta minun makuuni. Mutta onhan tuo emänpuolenkin suku aikas herkullinen! Ja vielä Yaron jälkeläinen eli lyhyesti ja ytimekkäästi wpb-ori Pan. Seitsemän uutta ponia muutamassa päivässä. Tällä tahdilla ostaisin vuodessa melkein kolmesataa hevosta, hups.

Tällä kertaa ostoksissani oli (ainakin osassa) järki ja jalostussuunnitelma takana. Olen tässä viimeisen viikon aikana käynyt läpi Moanan poneja ja tehnyt astutussuunnitelmia, jonka takia totesin tarvitsevani muutamia uusia ja omiin poneihini nähden erisukuisia partnereita. Huutavin pula oli ehdottomasti A-sektion parissa, jossa lähes kaikki ponini ovat jo sukua keskenään. Kahdella erisukuisella tammalla ei toki ihmeitä tehdä, mutta jos osan noista omista tammoista astuttaisi ulkopuolisilla oreilla niin päästäisiin taas sukupolvi tai kaksi eteenpäin. B-poneissakin oli tarvetta jokuselle uudelle ja erisukuiselle ponille. Dracokin on meidän B-ponien suhteen erisukuinen, sillä sen suvussa olevan Moanan kasvatin vanhempia ei ole käytetty meillä B-ponien jalostuksessa. Yksi kaksi- tai kolmepolvinen B-ponitamma pitäisi vielä hankkia tai sitten kasvattelen Primasta tammalinjan vierailla oreilla.

Welsh part bredien osalta taas kaipaisin oikeastaan enemmän täysiverisiä kuin uusia poneja. Pan on silti tervetullut lisä kaksipolvisiin oreihin ja sille onkin jo yksi tamma valittu ja toinen harkinnassa. Azzaroon kanssa vielä pallottelen, että astuuko se Priman (jolloin varsalla iso welsh-%) vai mahdollisesti jonkin Juksulan täysveritamman (jolloin welsh-% pieni). Molemmille varsoille ei ole  (ainakaan nyt) tarvetta, joten jompi kumpi (ja se toinen ehkä sitten myöhemmin).

Juksulaakin olen hieman käynyt läpi ja todennut, että tarvitsen sinne uusia täysverisiä. Arabeja, englantilaisia ja jos vain löytyy niin valmiita angloarabejakin. Olen puuhastellut viime viikkoina niin paljon ja ahkerasti Moanan kanssa, että voisin kyllä vaihteeksi jo kääntyä Juksulan puoleen. Kunnon tomutusta talli jo kaipaisikin!

torstai 19. maaliskuuta 2020

Etätyöpäivä eli pikseliponien shoppailupäivä!

Minä kuten moni muukin on joutunut tai saanut siirtyä etätyöskentelyyn, kiitos koronaviruksen. Minä myönnän olevani todella surkea "etäilijä". Kotona on niin paljon kaikkia virikkeitä, että työntekoni pilkkoutuu. Varsinaisia töitä saan tehtyä vain lyhyissä pätkissä ja "työpäiväni" tuppaavat siksi etätöissä venymään 7-21 välille. Tänäänkin olen istunut koneella jo lähemmäs kahdeksan tuntia, josta olen oikeasti työskennellyt ehkä neljä. Loput neljä olen tehnyt kaikkea muuta, heh. Hieman harjoittelemista tässä etäilyssä! Vaikka toisaalta kyllä pidän tästä, että voin tehdä töitä 1-2 tunnin jaksoissa ja pitää sitten haluamanilaisen tauon. Eikä se työnantajaltakaan ole pois, vaikka en teekään 7,5 tunnin työpäivääni putkeen, kun kuitenkin olen virka-ajan työpuhelimitse tavoitettavissa.

No mutta virtuaaliasioihin! Etäpäivä antaa lukuisia mahdollisuuksia pikseliponeiluun. Yksi minulle ehdottomasti parhaista asioista on se, että voin palata "vanhaan" tapaani harrastaa eli usein mutta vähän kerrallaan. Pari vuotta sitten kerroin harrastustapani muutoksesta ja siirtymisestäni viikonloppuharrastajaksi. On tuntunut taas ihanalta, kun voi kesken päivän tehdä yhdelle kasvatille sivut, laittaa muutamat kisakutsut muotoon, etsiä ne täydelliset kuvat, selailla foorumia... Oi, kuinka olenkaan kaivannut tätä!

Foorumin selailu onkin poikinut useamman kuin yhden uuden ostoksen! Tänään Juksulaan astelivat pilkulliset knabstrupit Virgo ja Laila sekä tallin ensimmäinen amerikanponi Sheila. Lisäksi bongasin kertakaikkisen ihanan rautiaankimopohjaisen dominanttivalkoisen täysveritamman Mian, jonka nappasin heti talliani koristamaan! Mia tulee ehdottomasti saamaan jälkikasvua sekä Juksulaan että Moanaan. Suvuttomia täysverisiä minulla on hakusessa muutenkin, joten jos niitä sattuu löytymään jostain nurkista niin antakaa tulla vain!

Moanakin on saanut shoppailusta osansa. Tosin toistaiseksi vain yksi uusi poni on saanut matkalipun Uusi-Seelantiin, kun hankin eleniltä ruunivoikonkirjavan Nellan, jota elen on tarjoillut minulle jo pidemmän aikaa, mutta en mukamas ole tammaa tarvinnut. Tyhmä minä! Täydellisestihän tuo sopii Moanaan, vai mitä? Sormet syyhyävät kyllä muutoinkin hankkimaan lisää uusia poneja muilta welsh-kasvattajilta. Ties vaikka pari suvutontakin löytäisi tiensä Moanan uusiksi kantaponeiksi...