Moana part bredsin CAS58 kasvatit ja 100. postaus

En tiedä lukeeko kukaan näitä CAS-vuosikasvattihehkutuksia, mutta minä pidän näistä aivan valtavasti, joten jälleen uutta pukkaa! Uusi CAS-vuosi alkoi tänään ja minä olen hyvin aikataulussa eli valmis viime vuoden kasvattien osalta. Erityisen ihanaa loppuneessa CAS-vuodessa oli peräti kaksi tilausvarsakyselyä, joista poiki yhteensä neljä tilausvarsoina maailmalle lähtenyttä Moana-kasvattia. Vaikka itselleni kasvatankin, on aina yhtä ihanaa, kun myös joku muu tykkää minun poneistani ja haluaa niistä varsan tai jopa varsoja! Tilausvarsojen lisäksi CAS58 syntyi kymmenen kotiin jäävää varsaa eli yhteensä kasvatteja syntyi peräti 14 kappaletta, joissa kahdeksan oritta ja kuusi tammaa.

Kaikki neljä maailmalle lähtenyttä kasvattia olivat kivoista yhdistelmistä ja hienoja muutenkin, mutta Sonjalle Cloudfieldiin matkanneet oriit Lockdown MPB ja Born to be Spy MPB ovat mielestäni niiiin ihania sekä suvun, nimen että kaiken muunkin osalta, että melkein harmittaa luopua niistä! En yhtään hämmästyisi, jos jossain kohtaa kävisin näistä varsoja pyytämässä, vaikka molempien suvut ovat jo hyvin Moanassa edustettuina. Mutta kun nämä kaksi ovat niin kivoja!

Onneksi niitä kivoja varsoja syntyi kotiin jätettäväksikin. Yllättäen CAS-vuoden suosikeikseni nousivat kolmepolviset oriit Hailstorm MPB ja Rhedor The Rhenator MPB. Yllätys tämä oli siksi, että molempien sukuyhdistelmät ovat erittäin pikaisen miettimisen tuloksia. Kolmipolvisia ponejani parittaessani totesin tarvitsevani kipeästi kaksi uutta ja erisukuista wpb-oria ja nopeintenhan sellaiset saa, kun omasta omistuksesta löytyy Moanan wpb-suvuissa tuntemattomia A-poneja sekä täysverisiä. Ja hups vain, niin syntyi kaksi uutta oria. Molempien suvut ovat todella hienot, nimistäkin tuli omaan makuuni sopivat (varsinkin Redon!) ja kuvatkin on kivat. Kaksi todella arvokasta siitosoria tulevaisuudessa ja aivan ihanat ponit muutenkin.

Tammoja jäi kotiin CAS58-vuonna neljä kappaletta, jotka ovat kyllä kaikki aika kivoja. Erityisesti A-tamma Moana's Salome on aivan syötävän ihanasta sukuyhdistelmästä ja tammasta tuli ihan kiva paketti muutenkin. Salomesta oli tarkoitus tulla puoliso tuplaL-orilinjan Latelle orilinjan jatkoa varten, mutta nyt kutkuttelee kyllä jo vahvasti tammavarsan(kin) hankkiminen Salomesta. Kolmepolvinen B-tamma Moana's Dusty Paris ei sen sijaan ole Moanan omia sukulinjoja, mutta tamma on silti kaikin puolin todella ihana. Sen suvussa yhdistyy neljän eri kasvattajan kasvatustyö, sillä sukua on niin Paraatiponeista, Vinhakulmasta, Mewianista kuin Adinastakin! Aika herkku, vaikka itse sanonkin.

Viimeisenä esittelyn ansaitsee kolmepolvinen kouluori Checino MPB, joka on sukuyhdistelmästä, jota olen miettinyt aina siitä saakka, kun oriin emän talliini ostin. Welshprosentti on pieni, mutta suku istuu yhteen kuin nenä päähän: isän puolelta keveyttä ja runsasta arabiverta, emänpuolelta laatua puoliveriemänisältä ja näyttävyyttä cob-sukulaisilta. Lisäksi minulla on muutama koulutamma melko korkealla welshprosentilla, joten Keksi sopii niille sulhoksi oikein hyvin. Aivan erisukuinen se ei muuhun ponikantaan nähden ole, mutta ei yleinenkään.

Kai olen tässä harrastuksessa onnistunut, kun nämä virtuaaliset, mielikuvituksen luomat kasvatit saavat minut näin iloiseksi. Tämä oli samalla Nintsun pikselipulinoiden 100. julkaistu kirjoitus!

Tarina nimimerkkini takana

Aina silloin tällöin keskustelufoorumeilla tulee puhetta nimimerkeistä ja tarinat nimimerkkien takana ovat joka kerta yhtä mielenkiintoisia. On myös hauska huomata, että jokin topikissa ihan vieraalla nimellä liikkuva onkin aikaisemmin ollut tuttuakin tutumpi harrastaja! Aikaisempina vuosina nimimerkkien vaihtaminen tuntui olevan muotia ja ht.netin virtuaalipalstalla saattoi etusivulla olla kerralla useampikin "vaihdoin nimimerkkiä: X -> Y!"-topikki. Nykyään nimimerkit taitavat vaihtua vähemmän tai sitten niistä ei enää samalla tavalla ilmoitella foorumeilla.

Minä olen ollut todella laiska ja mielikuvitukseton nimimerkkini kanssa, sillä olen kulkenut nimellä Nintsu jo vuosia. Taisi olla jossakin vuosien 2002-2003 vaihteessa, kun väänsin etunimestäni Nina lempinimen. IRL minua ei ole koskaan kutsuttu millään lempinimellä enkä ole sellaista koskaan kaivannutkaan. Virtuaalimaailmassa taas en osaisi (enää) kulkea omalla Nina-nimelläni.

Virtuaaliharrastukseni alkuaikoina vuonna 2001 minulla oli jonkin sortin fiksaatio sateenkaariin ja ensimmäiset muistamani nimimerkit olivat jonkinlainen väännös sateenkaaresta tai rainbow'sta. Nimimerkki saattoi vaihtua hieman joka kirjoituskerralla, oli SaTeEnKaArI, ~Rainbow~: ja milloin mitäkin ylimääräistä merkkiä ja numeroa edessä ja takana. Yhdellä tallilla muistan olleeni pitkään hoitajana nimimerkillä ~Sateenkaari~ tai jokin siihen suuntaan, mutta muutoin nimimerkin kirjoitusasu saattoi vaihtua joka kerralla sen päivän tuulen mukaisesti.

Vuoden 2002 syksyllä sain muutamia luokkakavereitani innostumaan virtuaaliharrastuksesta ja päätin vaihtaa nimimerkkini etunimekseni, jotta kaverini tunnistaisivat minut. Ei tullut ala-asteikäisen lapsen mieleen, että siellä netissä saattaa olla pari muutakin Ninaa! Ninan tallia pidin Nina-nimimerkillä ja käytin nimeä muutenkin pyöriessäni virtuaalimaailmassa. Välillä käytin nimestä joitakin variaatioita, lisäsin merkkejä tai numeroita nimen eteen tai taakse, mutta muistelisin pääasiassa käyttäneeni Nina-muotoa.

Joskus vuosien 2002-2003 vaihteessa hain hoitajaksi tallille, jonka nimeä en enää muista enkä muista haluamaani hoitohevostakaan. Tallilla oli kuitenkin jo Nina-niminen hoitaja eikä tallin omistaja halunnut tallille kahta samannimistä, ei vaikka olisin laittanut nimeeni lisää merkkejä tai numeroita. Halusin kuitenkin ehdottomasti alkaa hoitamaan juuri tuolla tallilla juuri sitä hevosta, joten väänsin hyvin nopeasti ja enempää harkitsematta Nina-nimestä lempinimen Nintsu. Minua ei koskaan IRL oltu kutsuttu millään lempinimellä enkä muista kuolemaksikaan mistä lempinimen keksin. Olinko lukenut sen jostain vai onnistuinko itse muotoilemaan sen? En muista, mutta niin syntyi Nintsu.

Hetken aikaa käytin Ninaa ja Nintsua rinnakkain. Ainakin Ninan tallia pidin Nina-nimimerkillä vuoden 2003 kevääseen saakka, mutta sen jälkeen olen liikkunut vain nimellä Nintsu. Mitä sitä hyvää nimeä vaihtamaan! Jos rehellisiä ollaan, niin usein on kyllä tullut mieleen uuden nimimerkin keksiminen, mutta toisaalta taas Nintsu on minulle niin vakiintunut nimimerkki, etten tohdi sitä vaihtaa. Eikä ole tullut vielä tähän päivään mennessä toista Nintsua vastaan, joten lienee ihan hyvä ja erottuva nimi siltäkin kantilta.